En usko romanttiseen rakkauteen, se ei ole oikeaa rakkautta vaan kiimaan perustuva tunne
oikeaa rakkautta voi tuntea vain ihmiseen joka on perhettäsi. enkä tarkota ydinperhettä, vaan ihmisiä joiden kanssa jaat samaa verta.
(ja kyllä adoptoidutkin perheenjäsenet otetaan huomioon, joku kuitenkin takertuu veriasiaan).
Puolisoiden välinen "rakkaus" perustuu alunalkaen vain hässimiseen, ja se voi loppua yhtä äkkiä kuin alkoikin. Mutta perhe on ikuinen, se on rakkautta.
Kommentit (27)
Minä olen kyllä eri mieltä. Romanttinen ja eroottinen rakkaus ovat eri asioita. Onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan useimmilla ihmisillä molemmat, mutta sama asia ne eivät ole. Lisäksi parhaissa parisuhteissa on rakkautta ihmiseen, ystävänä ja kumppanina. Platonisissa suhteissa on näistä rakkauden muodoista vain jälkimmäistä. Näin ollen elämänkumppanirakkaus parhaimmillaan ei minusta ole perheenjäsenten välistä rakkautta heikompaa, vaan se on sitä kaikkea ja vielä paljon enemmän.
Ap sekoittaa nyt autuaasti "rakastumisen tunteen" rakkauteen. On olemassa eros ja agape. Ja muutakin siltä väliltä.
Yhtä hyvin voi rakkaus perhettä kohtaan loppua. Se että rakkaus loppuu ei tee siitä yhtään vähemmän aitoa rakkautta. Jos vaikka veljeni tappaisi muut perheenjäseneni, en usko että enää rakastaisin häntä. Sen lisäksi perhettään rakastaminen perustuu osittain velvollisuuteen ei siihen ketä he ovat, millaisia he ovat tai millainen rooli heillä on elämässäsi.
Varhaisteinit ja vanhuksetkin rakastuvat romanttisesti, eikä silloin kyse ole kiimasta. Sukulaisrakkauskin on yhtä ehdollista kuin romanttinen rakkaus. Vanhemman rakkaus lastaan kohtaan on ymmärtääkseni aika ehdotonta. Kaikki muu on hyvin ehdollista ja teoista riippuvaa.
En rakasta suurinta osaa sukulaisistani, vain omaa lasta joka on lihaa ja vertani.
Vierailija kirjoitti:
En rakasta suurinta osaa sukulaisistani, vain omaa lasta joka on lihaa ja vertani.
Palvot omien geeniesi jatkumoa?
Kunnon narsisti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En rakasta suurinta osaa sukulaisistani, vain omaa lasta joka on lihaa ja vertani.
Palvot omien geeniesi jatkumoa?
Kunnon narsisti!
No ei vaan kyllä sukulaistenkin täytyy rakkaus jollain tavalla ansaita. Äidinrakkaus taas on ihan eri asia mitä sinä nyt ajattelet.
Rakkaus on ehdollinen tunne kirjoitti:
Varhaisteinit ja vanhuksetkin rakastuvat romanttisesti, eikä silloin kyse ole kiimasta. Sukulaisrakkauskin on yhtä ehdollista kuin romanttinen rakkaus. Vanhemman rakkaus lastaan kohtaan on ymmärtääkseni aika ehdotonta. Kaikki muu on hyvin ehdollista ja teoista riippuvaa.
Eikä unohdeta myöskään aseksuaaleja, jotka usein tuntevat romanttista vetoa ja rakkautta toiseen, vaikka seksi tämän kanssa ei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Ap sekoittaa nyt autuaasti "rakastumisen tunteen" rakkauteen. On olemassa eros ja agape. Ja muutakin siltä väliltä.
En todellakaan sekoita, tiedän kyllä niiden eron. Mutta faktahan on, että miehen ja naisen (tai homoseksuaalinen parisuhde) ei perustu aitoon rakkauteen. Minusta oikeaa rakkautta voi tuntea vain perheeseensä, eli juuri niihin joiden kanssa on yhtä verta.
Parisuhteessa elämä on valinta, mutta ei rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin voi rakkaus perhettä kohtaan loppua. Se että rakkaus loppuu ei tee siitä yhtään vähemmän aitoa rakkautta. Jos vaikka veljeni tappaisi muut perheenjäseneni, en usko että enää rakastaisin häntä. Sen lisäksi perhettään rakastaminen perustuu osittain velvollisuuteen ei siihen ketä he ovat, millaisia he ovat tai millainen rooli heillä on elämässäsi.
Ei todellakaan voi. Vaikka perhe riitelisikin, pohjalla on aina kuitenkin ikuinen rakkaus joka pohjautuu verisiteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kyllä eri mieltä. Romanttinen ja eroottinen rakkaus ovat eri asioita. Onnistuneeseen parisuhteeseen tarvitaan useimmilla ihmisillä molemmat, mutta sama asia ne eivät ole. Lisäksi parhaissa parisuhteissa on rakkautta ihmiseen, ystävänä ja kumppanina. Platonisissa suhteissa on näistä rakkauden muodoista vain jälkimmäistä. Näin ollen elämänkumppanirakkaus parhaimmillaan ei minusta ole perheenjäsenten välistä rakkautta heikompaa, vaan se on sitä kaikkea ja vielä paljon enemmän.
Sillä nyt ei ole väliä mitä nimeä miehen ja naisen välisestä rakkaudesta haluat käyttää, en nyt keksinyt parempaakaan kuin romanttinen rakkaus.
Pääpointtini on, että naisen ja miehen (tai homojen) välinen parisuhde ei ole rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
oikeaa rakkautta voi tuntea vain ihmiseen joka on perhettäsi. enkä tarkota ydinperhettä, vaan ihmisiä joiden kanssa jaat samaa verta.
(ja kyllä adoptoidutkin perheenjäsenet otetaan huomioon, joku kuitenkin takertuu veriasiaan).Puolisoiden välinen "rakkaus" perustuu alunalkaen vain hässimiseen, ja se voi loppua yhtä äkkiä kuin alkoikin. Mutta perhe on ikuinen, se on rakkautta.
Olet väärässä.Miksi ihmeessä pitäis muka rakastaa ihmisiä joiden kanssa on asunut saman katon alla vain pakosta? (suku). Aitoa rakkautta on se kun se rakkauden kohde on itse valittu.
Perhe ei todellakaan ole ikuinen, eikä rakkautta vaan lähinnä tottumusta ja pelkoa siitä mitä muut sanovat jos ei tee just niinku perhe käskee.Rakkauden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekoittaa nyt autuaasti "rakastumisen tunteen" rakkauteen. On olemassa eros ja agape. Ja muutakin siltä väliltä.
En todellakaan sekoita, tiedän kyllä niiden eron. Mutta faktahan on, että miehen ja naisen (tai homoseksuaalinen parisuhde) ei perustu aitoon rakkauteen. Minusta oikeaa rakkautta voi tuntea vain perheeseensä, eli juuri niihin joiden kanssa on yhtä verta.
Parisuhteessa elämä on valinta, mutta ei rakkautta.
Se, että sinusta tuntuu joltakin, ei tee siitä faktaa. Ja mitä ilmeisemmin et ymmärrä rakastumisen ja rakastamisen eroa, kun et suostu hyväksymään, että se on aivan "aitoa" rakkautta. Parhaassa tapauksessa siis, parisuhteisiinhan nyt ryhdytään ja niissä pysytään varsin moninaisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekoittaa nyt autuaasti "rakastumisen tunteen" rakkauteen. On olemassa eros ja agape. Ja muutakin siltä väliltä.
En todellakaan sekoita, tiedän kyllä niiden eron. Mutta faktahan on, että miehen ja naisen (tai homoseksuaalinen parisuhde) ei perustu aitoon rakkauteen. Minusta oikeaa rakkautta voi tuntea vain perheeseensä, eli juuri niihin joiden kanssa on yhtä verta.
Parisuhteessa elämä on valinta, mutta ei rakkautta.
Sinä väität mielipidettä faktaksi. Se ei inttämällä faktaksi muutu vaan on edelleen vain mielipide. Aitoa rakkautta on aito halu olla yhdessä. Ei toteudu perheissä ainakaan lasten osalta.
Sinä olet väärässä ja harhainen.Kuvittelet, muttet tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap sekoittaa nyt autuaasti "rakastumisen tunteen" rakkauteen. On olemassa eros ja agape. Ja muutakin siltä väliltä.
En todellakaan sekoita, tiedän kyllä niiden eron. Mutta faktahan on, että miehen ja naisen (tai homoseksuaalinen parisuhde) ei perustu aitoon rakkauteen. Minusta oikeaa rakkautta voi tuntea vain perheeseensä, eli juuri niihin joiden kanssa on yhtä verta.
Parisuhteessa elämä on valinta, mutta ei rakkautta.
Aika harvoin puolisot ovat ns. samaa verta. Vanhemmat ja lapset ovat, mutta lasten rakkaus vanhempiaan kohtaan on edelleenkin aika ehdollista. Ei tarvitse kovin ilkeä olla, niin edessä on yksinäinen vanhuus. Jos et usko, niin vieraile jossain vanhainkodissa.
ei sillä romanttisella rakkaudella niin väliä olekaan ,kunhan uskoo rakkauteen.
Miten voit selittää 50 vuotta yhdessä olleiden tapaukset? Kiima loppunut aikaa sitten. Halu olla yhdessä ja hoivata puolisoa on tallella. Ainakin meillä. Lapsia ja lapsenlapsia kestän päivän pari, puolisoa aina. Lapset eivät taas kestä meitä kauaa. Haluavat koteihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä hyvin voi rakkaus perhettä kohtaan loppua. Se että rakkaus loppuu ei tee siitä yhtään vähemmän aitoa rakkautta. Jos vaikka veljeni tappaisi muut perheenjäseneni, en usko että enää rakastaisin häntä. Sen lisäksi perhettään rakastaminen perustuu osittain velvollisuuteen ei siihen ketä he ovat, millaisia he ovat tai millainen rooli heillä on elämässäsi.
Ei todellakaan voi. Vaikka perhe riitelisikin, pohjalla on aina kuitenkin ikuinen rakkaus joka pohjautuu verisiteeseen.
No kyllä todellakin voi. Mitä se veriside muka merkkaa? Ei mitään. Sinulla varmaan itselläsi on hyvät välit perheeseesi etkä voi ymmärtää ihmisiä joilla ei ole.
Kyllähän se näin on, että ensin ihminen herättää seksuaaliset halut ulkonäöllään ja sen jälkeen alkaa kummasti synkkaamaan muuallakin jonka kuvittelee sitten olevan rakkautta.