Ettekö te olisi katkeria jos ette olisi saaneet ammattia ja työtä?

Saaneet ammattia ja työtä?

Olen opiskellut, ei siinä saatu mitään. Jos järkevän alan opiskelusta ja aidosta kiinnostuksesta huolimatta en saa töitä sukupuoleni, naaman tai nimen perusteella niin sitten varmasti katkeroituisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin monivaivaisesta ole työelämään. Nyt vaan pontevasti alat hakea sitä eläkettä, jota sulle nuorena jo tarjottiinkin mutta kieltäydyit. Tosin tähänkin sulla on heti joku tekosyy miksi ei kannata edes kokeilla vaan täytyy kitkuttaa niillä muutamalla eurolla mitä mies sattuu antamaan.

Kyllä mä sitä olenkin hakenut mutta ainakin reumalääkärini sanoi etten pääse eläkkeelle. Täytyy koittaa jonkun muun kautta, tosin saan nyt ihan kohtuullista palkkaa mieheltä.

Eli sulla on työtä! Ja kuinka iso suku sulla oikein on kun jatkuvasti joku valmistuu ammattiin? Oot aiemminkin valittanut tätä samaa.

Monilla on useampikin tutkinto muttei töitä. Sullahan on asiat hyvin niihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin monivaivaisesta ole työelämään. Nyt vaan pontevasti alat hakea sitä eläkettä, jota sulle nuorena jo tarjottiinkin mutta kieltäydyit. Tosin tähänkin sulla on heti joku tekosyy miksi ei kannata edes kokeilla vaan täytyy kitkuttaa niillä muutamalla eurolla mitä mies sattuu antamaan.

Kyllä mä sitä olenkin hakenut mutta ainakin reumalääkärini sanoi etten pääse eläkkeelle. Täytyy koittaa jonkun muun kautta, tosin saan nyt ihan kohtuullista palkkaa mieheltä.

Eli sulla on työtä! Ja kuinka iso suku sulla oikein on kun jatkuvasti joku valmistuu ammattiin? Oot aiemminkin valittanut tätä samaa.

Miehen firmassa on töitä mutta ei kukaan vieras palkkaa. Miehen suku on iso, siellä on nuorisoa joka valmistuu ammatteihinsa. Ensi kesänä on taas miehen toisen kummitytön yo-juhlat. Sillä on 3 kummilasta.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on useampikin tutkinto muttei töitä. Sullahan on asiat hyvin niihin verrattuna.

Sukupuolentutkimuksen maisteriohjemasta voi päästä hyväpalkkaiseen työelämään vain tietty määrä ihmisoletettuja.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on useampikin tutkinto muttei töitä. Sullahan on asiat hyvin niihin verrattuna.

En mä pidä tuota oikeana työnä koska en saisi tätä työtä jos en olisi mieheni kanssa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei noin monivaivaisesta ole työelämään. Nyt vaan pontevasti alat hakea sitä eläkettä, jota sulle nuorena jo tarjottiinkin mutta kieltäydyit. Tosin tähänkin sulla on heti joku tekosyy miksi ei kannata edes kokeilla vaan täytyy kitkuttaa niillä muutamalla eurolla mitä mies sattuu antamaan.

Kyllä mä sitä olenkin hakenut mutta ainakin reumalääkärini sanoi etten pääse eläkkeelle. Täytyy koittaa jonkun muun kautta, tosin saan nyt ihan kohtuullista palkkaa mieheltä.

Työstä maksetaan palkkaa. Eli sinulla on työ. Mitä ihmettä sinä taas valitat? Käsittämätön joka asiasta nurisija! Onneksi en tunne yhtään noin negatiivista ihmistä kuin tämö Ammattivalittaja IRL, menisi kyllä välittömästi kuppi nurin jos joutuisi tällaista väninää livenä kuuntelemaan.

Vierailija kirjoitti:

No ei sitä ammattia tai työtä saa automaationa jostain taivaasta annettuna. Kyllä sen eteen pitää itse nähdä vaivaa ja tehdä työtä. Että en nyt tiedä, kannattaako olla kenellekään muulle kuin itselleen katkera, jos ei ole mitään ammattia onnistunut millään keinoin itselleen opiskelemaan (koulussa tai oppisopimuksella tai ihan muuten työssä oppimalla ja koulutettuna), jotta olisi mahdollista saada työtäkin. Aika moni on onnistunut itselleen hankkimaan useammankin kuin yhden ammatin, kun ei ole jäänyt odottelemaan, että se jostain automaationa tipahtaisi syliin.

Näinpä. Olen aina halunnut tehdä töitä käsilläni ja hankkinut kaksi tutkintoa tätä silmällä pitäen. No, sitten menetin tapaturmaisesti oikean käden toimintakyvyn (niveliä murskana, jänteitä poikki), usean leikkauksen jälkeen on edelleen kipeä pienestäkin liikkeestä. Voin sanoa että kyllä olen katkera, en voi tehdä työtä enkä edes harrastaa rakastamiani asioita (harrastin käsitöitä ja pianon soittoa). En ole valmistuville katkera vaan pystyn jopa iloitsemaan heidän puolestaan mutta kyllä masentaa oma tilanne ja todella paljon.