Mitä sitten kun neuvolassa viimein sanoo ettei enää jaksa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan miehen täytyy olla mukana myös, jos sellainen on. Riippuu sitten siitä isän suhtautumisesta miten jatkotoimenpiteet.

Valaisetko vastausta vielä vähän? Isän suhtautumisesta mihin? Ja millaisia jatkotoimenpiteitä tarkoitat?

Ap

No isän suhtautuminen perheeseen ja äidin väsymiseen. Auttaako yhtään ja voisiko auttaa enemmän. Joku syyhän on, jos äiti väsyy, mutta isä ei.

Isä osallistuu ja on lapsille läsnä, on kokonaan hänen ansiota että perhe ei vielä suuremmin kärsi. Antaa minun kyllä levätä ja ymmärtää, mutta tämä väsymys ei lähde enää lepäämällä. Mies ei ole masentunut ja häneltä kodin pyörittäminen hoituu ihan rutiinilla. Nyt lomalla mutta pian palaa taas töihin ja silloin ei paljon kotona näy.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos vastauksesta. ❤

Tällainen ajatus minulla on myös systeemistä. Meidän kaupungissa on tällainen pienen kynnyksen kotiapu palvelu lapsiperheille (ilman lastensuojelun asiakkuutta) jotta kaupungin imagoa saadaan kiillotettua. Tuota yritin kysellä keväällä että onnistuisiko kun 5 pienen lapsen kanssa päivät yksin ilman tukiverkostoa kun mies joutuu tehdä viikot reissuhommia ja vähän tuntuu että väsymys alkaa vaivata. Alkuun jo oli vastaus että ei ole tarkoitettu meille kun ollaan kuitenkin hyvin pärjäilty. Moneen kertaan sitä kysyin, vaadein ja lopen hermostuin. Lopulta saimme yhden kerran 3h ja sen jälkeen kamala syyllistäminen palvelun käytöstä.

Ap

 5 pientä lasta ja mies reissuhommissa - huokaus!

Entä jos sen miehen matkapäivärahoilla hankkisit ihan itse apua? Saisit 3 päivänä viikossa kotiapua juuri niin paljon kuin haluat. Valinta on sinun! Yhteiskunnalla ei ole velvollisuutta maksaa siitä, että vauvat on ihania.

Lapset hoitoon ja äiti töihin. Jaksat sen jälkeen uskomattoman paljon paremmin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmaan miehen täytyy olla mukana myös, jos sellainen on. Riippuu sitten siitä isän suhtautumisesta miten jatkotoimenpiteet.

Valaisetko vastausta vielä vähän? Isän suhtautumisesta mihin? Ja millaisia jatkotoimenpiteitä tarkoitat?

Ap

No isän suhtautuminen perheeseen ja äidin väsymiseen. Auttaako yhtään ja voisiko auttaa enemmän. Joku syyhän on, jos äiti väsyy, mutta isä ei.

Miten oman lapsen hoito isälle on "auttamista"? Kun äiti hoitaa kotia ja lasta niin hänkö silloin "auttaa"?

Isän velvoillisuus on hoitaa lasta ja kotia.

Vierailija kirjoitti:

Ap, riippuu aika lailla kunnasta, millaista apua saa.

Mutta joka tapauksessa neuvolaterkka kuuntelee sinua ja selvittää esimerkiksi sen, millaista hoitoa saat masennukseesi ja voisiko sitä hoitoa tehostaa. Syötkö lääkkeitä ja jos et, miksi et.

Hän tekee lapsestasi lastensuojeluilmoituksen, joka yleensä tarvitaan, että teille aletaan tehdä tukisuunnitelmaa. Tuota EI kannata säikkyä, ensin pyritään aina tukemaan perhettä muilla, lievemmillä keinoilla, huostaanotto on erittäin kallista ja siten se vihoviimeinen keino, jos muut eivät ole tehonneet. Eli perheneuvolaa, tukiperhettä yms. kokeillaan ensin.

Toki jos koet, että lapsesi tarvitsee juurikin huostaanottoa, se kannattaa sanoa aika painokkaasti. Mutta kuuntele nyt toki ensin sitä terkkaa, mitä hän ehdottaa.

Ja totta kai toista huoltajaa kuullaan myös, JOS lapsella sellainen on. Kuvittelitko ihan yksinäsi ilman miehen kuulemista voivasi päättää asioista? No ei tietenkään. Perheen olosuhteet selvitetään kokonaisuudessaa, ei pelkästään äidin fiiliksiä, tietenkin!

Älä viitsi levitellä valheelista "tietoa".

Vierailija kirjoitti:

Ap, riippuu aika lailla kunnasta, millaista apua saa.

Mutta joka tapauksessa neuvolaterkka kuuntelee sinua ja selvittää esimerkiksi sen, millaista hoitoa saat masennukseesi ja voisiko sitä hoitoa tehostaa. Syötkö lääkkeitä ja jos et, miksi et.

Hän tekee lapsestasi lastensuojeluilmoituksen, joka yleensä tarvitaan, että teille aletaan tehdä tukisuunnitelmaa. Tuota EI kannata säikkyä, ensin pyritään aina tukemaan perhettä muilla, lievemmillä keinoilla, huostaanotto on erittäin kallista ja siten se vihoviimeinen keino, jos muut eivät ole tehonneet. Eli perheneuvolaa, tukiperhettä yms. kokeillaan ensin.

Toki jos koet, että lapsesi tarvitsee juurikin huostaanottoa, se kannattaa sanoa aika painokkaasti. Mutta kuuntele nyt toki ensin sitä terkkaa, mitä hän ehdottaa.

Ja totta kai toista huoltajaa kuullaan myös, JOS lapsella sellainen on. Kuvittelitko ihan yksinäsi ilman miehen kuulemista voivasi päättää asioista? No ei tietenkään. Perheen olosuhteet selvitetään kokonaisuudessaa, ei pelkästään äidin fiiliksiä, tietenkin!

Yksinhuoltaja hain usein apua masennukseen ja jaksamiseen. Sain neuvolasta asiallista ohjausta avun hakemiseen.

Yhtään kertaa lastensuojeluilmoitusta ei tehty, eikä sellaisesta edes puhuttu.