Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmeessä te saatte kumppaneita?
09.12.2018 |
Itse en saa niin millään. En osaa toimia vastakkaisen sukupuolen kanssa ollenkaan siten, että päätyisin johonkin ystävyysvyöhykettä pidemmälle. Harvoin edes sinne astikaan. Ihan suoraan jos sanon niin vituttaa aika rankalla kädellä. Ei sitä näköjään rehellisenä omana itsenään kelpaa. En väitä olevani mikään mahtisaalis, mutta olisi se kiva joskus löytää sellainenkin ihminen jolle kelpaisi.
Kommentit (260)
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kiitollinen, että minulla on naispuolisia sukulaisia ja ystäviä. Olen oppinut käyttäytymään luontevasti vastakkaisen sukupuolen parissa.
En voi kuin ihmetellä näitä naisettomuuttaan valittavia ikisinkkuja, joille nainen on lähinnä reikä. Tiedä sitten, mikä vika naisissa on samassa tilanteessa. Passiivisuus ja umpimielisyys varmaan.
Kyllä minäkin jotenkin naisten kanssa pärjään, saanhan heistä edes välillä ystäviäkin, mutta mihinkään enempään en sitten kelpaakaan. Enkä osaa yhtään lukea naisia. Minulla ei siis ole pienintäkää haisua siitä, että onko nainen kiinnostuntu vai ei. Ei ole yhtään intiimiä naiskokemusta elämäni aikana päässyt kokemaan, joten oletan etteivät naiset ole olleet minusta kiinnostuneitakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä ulkonäkö ja hauskuus riittää jo yksinään herättämään niin monen kiinnostuksen, että kumppani löytyy varmasti. Jos ei ole hauska, niin täytyy olla ainakin kunnollinen käytökseltään, käydä töissä ja osata keskustellla. Jos ei ole ulkonäköäkään, niin sitten kannattaa yrittää olla sillä tavalla monipuolinen, ettei vaikuta tylsältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kiitollinen, että minulla on naispuolisia sukulaisia ja ystäviä. Olen oppinut käyttäytymään luontevasti vastakkaisen sukupuolen parissa.
En voi kuin ihmetellä näitä naisettomuuttaan valittavia ikisinkkuja, joille nainen on lähinnä reikä. Tiedä sitten, mikä vika naisissa on samassa tilanteessa. Passiivisuus ja umpimielisyys varmaan.
Kyllä minäkin jotenkin naisten kanssa pärjään, saanhan heistä edes välillä ystäviäkin, mutta mihinkään enempään en sitten kelpaakaan. Enkä osaa yhtään lukea naisia. Minulla ei siis ole pienintäkää haisua siitä, että onko nainen kiinnostuntu vai ei. Ei ole yhtään intiimiä naiskokemusta elämäni aikana päässyt kokemaan, joten oletan etteivät naiset ole olleet minusta kiinnostuneitakaan.
Et tiedä koska joku on kiinnostunut niin oletat ettei kukaan koskaan ole. Siitä on hyvä lähteä!
Itse en ole koskaan saanut missään baarissa huomiota.vaikka olen mielestäni ihan tavallinen tallaajaa niin muutaman kerran olen kuullut että olen todella kaunis ja ne on tulleet miehiltä jotka eivät ole sillä mitään halunneet.mutta totuus on että en ole mikään kaunotar vaan ihan tavallinen.baareissa ikinä ei ole mies minua lähestynyt selvästi.olen varmaan jotenkin luotaan työntävä sitä tarkoittamatta.ehkä pituiteni vaikuttaa koska olen todella lyhyt...enpä tiedä.mutta ei se niin mene että aina nainen saa munaa jos haluaa.ei todellakaan.onneksi löysin kumppanin joka on ihana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kiitollinen, että minulla on naispuolisia sukulaisia ja ystäviä. Olen oppinut käyttäytymään luontevasti vastakkaisen sukupuolen parissa.
En voi kuin ihmetellä näitä naisettomuuttaan valittavia ikisinkkuja, joille nainen on lähinnä reikä. Tiedä sitten, mikä vika naisissa on samassa tilanteessa. Passiivisuus ja umpimielisyys varmaan.
Kyllä minäkin jotenkin naisten kanssa pärjään, saanhan heistä edes välillä ystäviäkin, mutta mihinkään enempään en sitten kelpaakaan. Enkä osaa yhtään lukea naisia. Minulla ei siis ole pienintäkää haisua siitä, että onko nainen kiinnostuntu vai ei. Ei ole yhtään intiimiä naiskokemusta elämäni aikana päässyt kokemaan, joten oletan etteivät naiset ole olleet minusta kiinnostuneitakaan.
Jaha, et ole siis kysynyt saako suudella yms. Ei tarvitse ihmetellä, miksi olet yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumppaneiden "saaminen" alkaa jo pikkuhiljaa riittää. En tajua miksi pitäisi olla kumppani, kun yksin on paljon kivempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en saa niin millään. En osaa toimia vastakkaisen sukupuolen kanssa ollenkaan siten, että päätyisin johonkin ystävyysvyöhykettä pidemmälle. Harvoin edes sinne astikaan. Ihan suoraan jos sanon niin vituttaa aika rankalla kädellä. Ei sitä näköjään rehellisenä omana itsenään kelpaa. En väitä olevani mikään mahtisaalis, mutta olisi se kiva joskus löytää sellainenkin ihminen jolle kelpaisi.
Sitä varten opetellaan käytöstavat että se kaikki onnistuisi. Omia itsejä ollaan vasta kun on niin turvallinen se suhde.
Ai pitäisi vetää jotain teatteria että saisi rakkautta?
Kaytöstavat ovat muuta kuin teatteria ne opetellaan pienenä niin ettet ole häiriöksi toiselle ja toinen alkaa tuntea luottamusta sinuun.
Minulle opetettiin myös, että niitä tapoja ei heitetä romukoppaan kun toinen on jo nalkissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa a en tiedä.. itse olen ainakin saanut tarpeeksi aloitteiden yrittämisestä. Tinder ja baareilu ei kiinnosta, sopiva saa tulla jossain vastaan tai hakemaan jos ei niin sit ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen todella kiitollinen, että minulla on naispuolisia sukulaisia ja ystäviä. Olen oppinut käyttäytymään luontevasti vastakkaisen sukupuolen parissa.
En voi kuin ihmetellä näitä naisettomuuttaan valittavia ikisinkkuja, joille nainen on lähinnä reikä. Tiedä sitten, mikä vika naisissa on samassa tilanteessa. Passiivisuus ja umpimielisyys varmaan.
Kyllä minäkin jotenkin naisten kanssa pärjään, saanhan heistä edes välillä ystäviäkin, mutta mihinkään enempään en sitten kelpaakaan. Enkä osaa yhtään lukea naisia. Minulla ei siis ole pienintäkää haisua siitä, että onko nainen kiinnostuntu vai ei. Ei ole yhtään intiimiä naiskokemusta elämäni aikana päässyt kokemaan, joten oletan etteivät naiset ole olleet minusta kiinnostuneitakaan.
Et tiedä koska joku on kiinnostunut niin oletat ettei kukaan koskaan ole. Siitä on hyvä lähteä!
No jos en ole koskaan päätynyt naisen kanssa esim. suutelemaan, niin voisin olettaa, että eipä naisetkaan ihan hirveän kiinnostuneita ole olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostain niitä vain tulee. Ja meneekin sitten välillä. Etsimällä en ole yhtään löytänyt, kaikki on tulleet silloin, kun ei ole ollut haku päällä. Voi olla, että etsivä vaikuttaa jotenkin epätoivoiselta eikä osaa relata, en tiedä. Ei niitä suhteita kovin montaa ole ollut ja nytkin olen ollut naimisissa kohta 30 vuotta. Osa oli ihan kaveripohjalla, ei kai liene nykyisin tavallista?
En oikein usko, että kukaan mies tai nainen ilahtuu, jos saa kovin käytetyn, vaikka muuta puhuvatkin. Minusta ainakin nämä "kovat panomiehet" on lähinnä säälittäviä.
Helposti nuo näyttää muut löytävän sopivan, mutta itse en vaan ole tavannut ketään jonka kanssa ns. natsaisi.
No ok, nyt hiljattain olen tutustunut eka kertaa elämässäni yhteen jäbään kenessä on ainesta ihan selvästi, synkkaa ja kemiaa ja jee, mutta tosiaan vasta tutustumassa etten hänestäkään osaa vielä muuta sanoa kuin potentiaalia on.
Itselläni on ainakin tällaisia syitä taustalla:
- Lapsuus jalustalle nostettuna eli erikoiskohtelua niin koulussa kuin kotioloissakin, ja toisaalta emotionaalinen vastuu äidin onnellisuudesta ja tämän seurauksena vahva oikeutuksen tunnelukko ja toisaalta alistuneisuus ja vastuu muiden onnellisuudesta, eli vaihtelen ääripäästä toiseen
- Oma outous (en omasta mielestäni ole outo, mutta läheisteni mielestä kyllä ja useat minut koko elämäni tunteneet ovat sanoneet, etteivät ole ikinä saaneet mitään selvää minusta ihmisenä)
- Keskimääräistä huomattavasti itsenäisempi luonne, ts. en juurikaan kaipaa mitään enkä ole tarvitseva ihminen, eli ei oo oikein tullut panostettua mihinkään kumppanin etsintään ja tutustumisiin (en ole esim. ikinä deittaillut enkä käy oikein missään, missä tapaisi miehiä)
- Olen aika rasittava ja hallitseva persoona hyvässä ja pahassa, äärimmäisen voimakas energia
- Erittäin pasca miesmaku (ihastun aina johonkin isättömiin, masentuneisiin ongelmakasoihin joita ei voi kuvitellakaan muuhun kuin seksiin ja terapeuttini mielestä tämä on sitoutumiskammon oire)
- Toisaalta olen kuitenkin todella konservatiivinen parisuhde- ja perhearvoiltani eli oikeastikin vaikea edes löytää ketään sopivaa kun suurinosa on minun silmissäni liian liberaaleja, epämiehekkäitä ja sopimattomia huituloita
- En halua seurustella huvikseen eli koska haluan olla joko yksin tai todella sitoutua eli antaa käytännössä elämäni toiselle, niin valinta täytyy tehdä h a r k i t e n (parisuhteet yleisesti ei kiinnosta, vain se oma ihminen)
Jne.
Syitä on lisääkin, lista pitkä ja näitä mainitsemianikin kohtia voisi syventää, mutta koska tila on rajallinen enkä voi tai jaksa kertoa kaikkea, niin jätän tähän.
Tuossa kuitenkin esimerkkejä.
Veljeni on jokseenkin samanluonteinen kuin minä, eikä hänkään ole löytänyt sopivaa kumppania (eli myös ikisinkku).
Hän on ihan etsinytkin ja esim. Tinderissä jotain 700 matchia ja kavereistanikin moni on ollut kiinnostunut, mutta ei vaan ole natsannut kenenkään kanssa.
Veli haluaa löytää nimenomaan vaimon, eli seksisuhteet ja yhden illan jutut ei kiinnosta eikä niitä harrasta, mutta sopivaa on vaikea löytää.
Aika vähän on kyllä sellaisia naisia, joita itsekään haluaisi veljelle vaimoksi.
Pyryharakoita suurinosa.
Eli veljellä ja mulla aikalailla samat setit, tosin ikääkin molemmilla alle 30 eli ei mitään kiirettä sinänsä.
Tylsä vaan, kun ei saanut mitään kunnon nuoruushuumaa pojan kanssa ja semmosta.
Pariutuminen on helpointa keskivertoihmisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edellinen kiteytti lopussa hyvin, eli pariutuminen on helpointa keskivertoihmisille.
Itse ujona naisena pakotin itseni ulospäinsuuntautuvammaksi ja pikkaisen rohkeammaksi. Kyllästyin siihen etten kohdannut kiinnostavia kumppaniehdokkaita tai sitten otin ensimmäisen joka parisuhteeseen minut kelvoitti.
Samaistun vähän hra 23:een, jouduin friendzoneen joskus ja otin raskaasti jos kevyet jutut ei johtaneet mihinkään.
Aluksi parisuhde-eksperttien neuvot vei mukavuusalueen ulkopuolelle,mutta siihen alkoi tottumaan muutamassa viikossa ja itsevarmuus kasvoi valtavasti. Suosittelen kaivelemaan tietoa miten vastakkaiseen sukupuoleen voisi tutustua helpommin. Opettelee lukemaan mitkä merkit kielii kiinnostuksesta ja miettimään mitä itse toivot kumppanuudelta. Koska toiveita saa olla, oli nainen tai mies. Eli youtubeen ja googleen vaan. :)
Olen sitä mieltä että itsevarmuus, postiivisuus ja pieni ulkonäön sukiminen tekee jo paljon. Eikä siitä ole haittaa jos muuttaa ruokavaliota terveellisemmäksi ja löytää liikunnan ilon itseä kiinnostavasta harrastuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurmaamalla. Eli kaikki peliin kun sattuu sopiva kohdalle. Hurmaan hänet vieläkin joka päivä vaikka olemme olleet kohta 30 vuotta yhdessä.
Ai niin ja sekin vielä, että menen ihastuessani niin paniikkiin etten osaa olla normaalisti saati millään muotoa hurmaava.
Normaalisti olen luonnostani suht. hurmaava ihminen, mutta ihastuessani muutun lähinnä luotaantyöntäväksi perseilijäksi.
-33
Vierailija kirjoitti:
Hyvä ulkonäkö ja hauskuus riittää jo yksinään herättämään niin monen kiinnostuksen, että kumppani löytyy varmasti. Jos ei ole hauska, niin täytyy olla ainakin kunnollinen käytökseltään, käydä töissä ja osata keskustellla. Jos ei ole ulkonäköäkään, niin sitten kannattaa yrittää olla sillä tavalla monipuolinen, ettei vaikuta tylsältä.
Jos on syntynyt ihan hyvännäköiseksi, hauskaksi ja mielenkiintoiseksi persoonaksi saa kyllä kiinnostusta osakseen, mutta eihän siinäkään ole mitään takeita siitä, että sulla kiinnostaisi ne sinusta kiinnostuneet.:D
Kiinnostuksesta ja ”seuran saamisesta” on kuitenkin vielä pitkä matka mihinkään syvempään.
Etsintävaiheessa kaikki raudat tuleen ;) etsi netistä, käy ulkona, katsele ympärillesi, etsiydy uusien ihmisten pariin - nauti elämästä ja uusista kokemuksista! Pidä itsestäsi huolta äläkä luovuta!! Itse kokeilin varmaan kaikkia keinoja ja olen superintrovertti kotihiiri eli vaivaa sai nähdä asian eteen. Lopulta ihana mies löytyi perinteisistä lavatansseista. Nimimerkillä noin 20. ensitreffien jälkeen nappasi ja olen vihdoin onnellinen <3 Tsemppiä siulle! :)
Olen kaunis ja kaikille ystävällinen.
Ap: hyvä ryhti, itsevarma olemus, mukava (ei mielistelevä) käytös, hyvä iho ja puhtaus, siistit vaatteet (ei tarvitse olla erityisen tyylikkäät tai muodikkaat, mutta ei myöskään jämähtäneet), tee mitä haluat ja huomioi vähän naisia siinä sivussa
Voit myös harjoitella jotain manlyja maneereja, sipaiset miehekkäästi leukaa ja istut leveästi jne.:D
Etsin sellaisen ihmisen, joka kiinnostaa ja sitten osoitan häntä kohtaan kiinnostusta. Yleensä löytyy jotain yhteistä kiinnostuksen kohdetta mikä yhdistää. Vitsailen, kuuntelen ja huomion häntä monin tavoin (kuitenkin maltillisesti), sillä haluan hänen tietävän, että pidän hänestä. Sitten toivottavasti huomaan, että hänkin viihtyy kanssani ja pitää minusta. Sitten joidenkin kanssa kaikki on mennyt niin hyvin yhteen, että ollaan haluttu seurustella.