Mies ei halua muuttaa yhteen, laitanko poikki?
Olen seurustellut puoli vuotta toisella paikkakunnalla asuvan miehen kanssa. Meillä on ihanaa yhdessä ja mies vaikuttaa välittävän. Ehdotin yhteen muuttoa, että voisimme olla enemmän yhdessä. Mies sanoi alkuun, että haluaisi muuttaa yhteen. Hän on alalla, jossa töitä löytyisi heti ja hän voisi saada sisäinen siirron. Oletin että asia on jo sovittu. Tänään mies kuitenkin sanoi, ettei muutto onnistu, koska hänellä on kiinnostava työprojekti alkamassa. Lisäksi hän kokee, että olisi liian vaikeaa jättää kaverit ja muut piirit taakse entiselle paikkakunnalle, koska hän viihtyy siellä niin hyvin. Silti hän haluaa jatkaa suhdetta.
Kannattaako suhdetta jatkaa, jos toiselle työ ja kaverit jne on parisuhdetta tärkeämpi? Voisin muuten muuttaa hänen luokseen muuten, mutta itse jäisin työttömäksi, joten olisi epäreilua vaatia tätä. Ja jos hän ei ole valmis uhraamaan mitää suhteen eteen, miksi minun täytyisi?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
2-3kk -miehen täytyy tietää haluaako hän tapailla vielä muita vai olla vain minun kanssani, eli päätetään siitä aletaanko tapailun sijasta ihan seurustella. Jos mies ei "vielä tiedä", niin minä tiedän että en halua.
1v-1.5v. -miehen täytyy tietää haluaako muuttaa kanssani yhteen lähitulevaisuudessa. Jos ei vielä "ole ihan varma" tai ei vielä "tiedä", niin minä tiedän etten halua jatkaa seurustelua.
1.5-2.5v (kuitenkin niillä näppäimillä, että sormus sormessa on ihan varma ennen yhteistä osoitetta) hommataan sormukset, naimisiin mennään tulevaisuudessa mikäli ei ole mitään raskauttavaa syytä miksi niin ei kannata tehdä.
2-3v yhdessä oloa, ja kämppäasiat on selvitetty, pohdittu minne muutetaan jne. ja sitten muutetaan yhteen.
Tästä kaavasta EN jousta.
Lycka till vaan. En löytänyt tekstistäsi sanaakaan rakkaudesta, vain jonkun mallin, jonka olet saanut päähäsi ja johon toisen pitää joko taipua tai sitten hänellä ei ole sinulle mitään merkitystä.
Jo kysymyksestäsi käy ilmi, ettei hän merkitse sinulle juuri mitään koska jos merkitsisi, et edes kysyisi tai pystyisi mietimään tuollaista.
Ehdottomasti laitat poikki sillä poikaystäväsi on ansainnut sinua parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2-3kk -miehen täytyy tietää haluaako hän tapailla vielä muita vai olla vain minun kanssani, eli päätetään siitä aletaanko tapailun sijasta ihan seurustella. Jos mies ei "vielä tiedä", niin minä tiedän että en halua.
1v-1.5v. -miehen täytyy tietää haluaako muuttaa kanssani yhteen lähitulevaisuudessa. Jos ei vielä "ole ihan varma" tai ei vielä "tiedä", niin minä tiedän etten halua jatkaa seurustelua.
1.5-2.5v (kuitenkin niillä näppäimillä, että sormus sormessa on ihan varma ennen yhteistä osoitetta) hommataan sormukset, naimisiin mennään tulevaisuudessa mikäli ei ole mitään raskauttavaa syytä miksi niin ei kannata tehdä.
2-3v yhdessä oloa, ja kämppäasiat on selvitetty, pohdittu minne muutetaan jne. ja sitten muutetaan yhteen.
Tästä kaavasta EN jousta.
Oletpas ankara.
No enpä oikeastaan. Haluan vain miehen joka tietää haluavansa olla minun kanssani, ja joka on samalla aaltopituudella, eikä roikottele varalla. Mulla on tämä mies ollut 5v, ja hänellä ei mitään ongelmaa ole ollut "toteuttaa" kaavaa, ja vieläpä niin, etten siitä ole edes puhunut mitään. Ei miesehdokkaat ole tienneet tästä mitään, vaan huomaan kyllä itse että toinen ei "tiedä" vaikka minä olisin valmis. Silloin on riittänyt että sanon miehelle että ei tästä nyt taida tulla mitään, kun meillä on niin erilaiset käsitykset tulevaisuudesta. Pääseepä molemmat osapuolet ajoissa vaihtoon, eikä tule kumpikaan petkutetuksi ollaan-ei olla-leikkiin tahtomattaan.
Ei ole ollut koskaan tarvetta jäädä vuosiksi odottelemaan että mies on "valmis", kun päätän itse mihin minä olen valmis. Sitten joko ollaan molemmat valmiita, ja mennään eteenpäin, tai toinen ei ole valmis, ja erotaan.
Vierailija kirjoitti:
2-3kk -miehen täytyy tietää haluaako hän tapailla vielä muita vai olla vain minun kanssani, eli päätetään siitä aletaanko tapailun sijasta ihan seurustella. Jos mies ei "vielä tiedä", niin minä tiedän että en halua.
1v-1.5v. -miehen täytyy tietää haluaako muuttaa kanssani yhteen lähitulevaisuudessa. Jos ei vielä "ole ihan varma" tai ei vielä "tiedä", niin minä tiedän etten halua jatkaa seurustelua.
1.5-2.5v (kuitenkin niillä näppäimillä, että sormus sormessa on ihan varma ennen yhteistä osoitetta) hommataan sormukset, naimisiin mennään tulevaisuudessa mikäli ei ole mitään raskauttavaa syytä miksi niin ei kannata tehdä.
2-3v yhdessä oloa, ja kämppäasiat on selvitetty, pohdittu minne muutetaan jne. ja sitten muutetaan yhteen.
Tästä kaavasta EN jousta.
Anteeksi tunkeilevuuteni, mutta onko kukaan päässyt seulastasi läpi? Mihin asti parhaat ovat yltäneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No puoli vuotta on lyhyt aika, mutta jos mies on sitä mieltä ettei halua missään vaiheessa myöhemminkään muuttaa yhteen, niin kyllä minä eroaisin. Vaikka miehen puheista huolimatta, minusta kertaalleen suunnitellun yhteenmuuton peruminen on kyllä melkeinpä jo eropäätös. Hänelle on ainakin ollut selvää , että ero saattaa olla päätöksestä seurauksena, ja hän on silti valinnut näin eli kyseinen parisuhde ei ole hänelle kovin tärkeä.
Toisaalta on myös pareja, jotka eivät koskaan asu yhdessä ja silti onnellisia.
Yli 10 vuotta yhdessä ja edelleen eri osoitteissa. Hyvin on toiminut. Ei ala toisen naama kyllästyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2-3kk -miehen täytyy tietää haluaako hän tapailla vielä muita vai olla vain minun kanssani, eli päätetään siitä aletaanko tapailun sijasta ihan seurustella. Jos mies ei "vielä tiedä", niin minä tiedän että en halua.
1v-1.5v. -miehen täytyy tietää haluaako muuttaa kanssani yhteen lähitulevaisuudessa. Jos ei vielä "ole ihan varma" tai ei vielä "tiedä", niin minä tiedän etten halua jatkaa seurustelua.
1.5-2.5v (kuitenkin niillä näppäimillä, että sormus sormessa on ihan varma ennen yhteistä osoitetta) hommataan sormukset, naimisiin mennään tulevaisuudessa mikäli ei ole mitään raskauttavaa syytä miksi niin ei kannata tehdä.
2-3v yhdessä oloa, ja kämppäasiat on selvitetty, pohdittu minne muutetaan jne. ja sitten muutetaan yhteen.
Tästä kaavasta EN jousta.
Anteeksi tunkeilevuuteni, mutta onko kukaan päässyt seulastasi läpi? Mihin asti parhaat ovat yltäneet?
Kyllä on, nykyinen mieheni. Huteja tuli nuorempana, koska jäin odottelemaan että mieskin olisi valmis, mutta mies vain selitteli että "sitten myöhemmin". Muut saa mun puolesta odotella ja pariutua niin kuin lystäävät, vaikka kyllähän se vähän ihmetyttää miksi alapeukkunärää aiheuttaa minun tapani, koska eihän teidän tarvitse minun kanssani yhdessä olla ;)
Niin, ja tämä koskee tietysti vain vakavan parisuhteen aloitusta, ei kevyitä tapailuita, joissa molemmat tietävät ja ovat yhteisymmärryksessä siitä että pidetään vain hauskaa niin kauan kuin kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muuttaminen harvemmin parantaa parisuhdetta. Samalla paikkakunnalla asuminen kyllä parantaisi. Taitaa teidän elämänne olla eri paikoissa tällä haavaa.
No höpöhöpö. Itsestä ainakin yhdessä asuminen syventää suhdetta ihan omalla tavalla ja nautin paljon arjen jakamisesta kumppanin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ja sinäkö et löytäisi töitä toiselta paikkakunnalta?
Monissa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä ja jo uralla edenneellä työpaikan vaihto ei olet helppoa ellei tyydy huonompi on hommiin ja palkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen seurustellut puoli vuotta toisella paikkakunnalla asuvan miehen kanssa. Meillä on ihanaa yhdessä ja mies vaikuttaa välittävän. Ehdotin yhteen muuttoa, että voisimme olla enemmän yhdessä. Mies sanoi alkuun, että haluaisi muuttaa yhteen. Hän on alalla, jossa töitä löytyisi heti ja hän voisi saada sisäinen siirron. Oletin että asia on jo sovittu. Tänään mies kuitenkin sanoi, ettei muutto onnistu, koska hänellä on kiinnostava työprojekti alkamassa. Lisäksi hän kokee, että olisi liian vaikeaa jättää kaverit ja muut piirit taakse entiselle paikkakunnalle, koska hän viihtyy siellä niin hyvin. Silti hän haluaa jatkaa suhdetta.
Kannattaako suhdetta jatkaa, jos toiselle työ ja kaverit jne on parisuhdetta tärkeämpi? Voisin muuten muuttaa hänen luokseen muuten, mutta itse jäisin työttömäksi, joten olisi epäreilua vaatia tätä. Ja jos hän ei ole valmis uhraamaan mitää suhteen eteen, miksi minun täytyisi?
Vain totaalinen töötti muuttaa yhteen jo puolen vuoden jälkeen.Ymmärrä kyllä että mies haluaa vielä katsoa, sulla on ihan kamala kiire ja se ois mullekin (naisena) turn-off.
Sä olet tässä kohtuuton. Sen sijaan että alat esittää ultimatumeita ja vaatia miestä muuttamaan tai muuttaa itse, tapailette rauhassa m tutustutte paremmin ja olette etäsuhteessa vaikka vielä vuoden päivät jolloin paremmin tiedät haluatko muuttaa yhteen tuon miehen kanssa.
Sorry, mutta sä olet hätäilijä ja mies realistisempi. Tuossa vaiheessa on turha puhua mistään uhrauksista tai syyttää toista. Sulla on väärä ja miestä syyllistävä asenne.Te ette tunne toisianne vielä tarpeeksi hyvin jotta yhteenmuutosta voisi keskustella.
Nyt jäitä hattuun!
No, mä oon odottanut yhteenmuuttoa aika kauan. Kohta oltu neljä vuotta yhdessä :D Aluksi aattelin että pitäis päästä muuttamaan yhteen että näkis ollaanko me avioliittomatskua. Mutta nyt tiedän että me ollaan avioliittomatskua, vaikka ei oo vielä yhessä asuttukaan. Sen verran monet riidat on aiheesta käyty ja aina todettu että erikseen ei haluta olla vaikka ajoitukset onkin meillä melko erilaiset. Oottelen yhteenmuuttoa enemmän tai vähemmän rauhassa. Nyt alkaa vaikuttaa siltä että ehkä keväällä sitten. Tsemppiä odotukseen, kyllä se yhteenmuutto tulee jos on tullakseen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielenkiinto on haipumassa. Ihastunut toiseen tai sitten sinä et vaan ollutkaan hänestä oikea valinta. Tai sitten ihan vaan haluaa oikeastaan jatkaa mukavan vapaata sinkkuelämää...tekee pikkuhiljaa eroa.
Mikä sinusta on tehnyt noin katkeran? Omat parisuhteesi ovat epäonnistuneet ja haluat muidenkin epäonnistuvan?
Tuohan on selkeästi vain realistista ja hyvin todennäköistä. Toki sokin on vapaa niin halutessaan elämään ja seurustelemaan asuinpaikka kunnallisen niinkuin haluaa. Ei kannata yksin tähän tyyppiin jämähtää. -ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen mielenkiinto on haipumassa. Ihastunut toiseen tai sitten sinä et vaan ollutkaan hänestä oikea valinta. Tai sitten ihan vaan haluaa oikeastaan jatkaa mukavan vapaata sinkkuelämää...tekee pikkuhiljaa eroa.
Mikä sinusta on tehnyt noin katkeran? Omat parisuhteesi ovat epäonnistuneet ja haluat muidenkin epäonnistuvan?
Tuohan on selkeästi vain realistista ja hyvin todennäköistä. Toki sokin on vapaa niin halutessaan elämään ja seurustelemaan asuinpaikka kunnallisen niinkuin haluaa. Ei kannata yksin tähän tyyppiin jämähtää. -ohis
Siis apkin on vapaa seurustelemaan myös muiden kanssa
Puoli vuotta on aika lyhyt aika ja se, joka vaihtaa asuinpaikkakuntaa muuttaa elämäänsä enemmän suhteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oltiin vuosikausia kihloissa eikä todellakaan muutettu yhteen samantien. Tutustua voi hyvin
erillään asuenkin. Kirjoitelkaa vanhanaikaisesti kirjeitä joissa voi syvällisesti pohtia elämän kulkua,
toiveita ja odotuksia. Eiköhän hitaasti edetessä voi luoda vakaan pohjan tulevaisuudelle ja yhteiselle
elämälle. Mies haluaa ymmärrettävästi pysyä tutussa ympäristössä eikä puolen vuoden seurustelun
jälkeen pistää elämäänsä uusiksi. Suosittelen ap:lle kärsivällisyyttä- rakkaus kasvaa ja vahvistuu jos et
kiirehdi ja painosta.
Nyt tässä kyllä romantisoidaan entisajan suhteita. Kyllä ne monet taisi kokea sen todellisuuden arjesta karuksi sitten kun se alkoi. Vaan naimisissa oltiin ja pystyttiin, kun erota ei voinut vain siksi että elämä oli kurjaa.
Itse muutin yhteen puolen vuoden seurustelun jälkeen. Nyt olemme olleet onnellisina yhdessä jo yli 10 vuotta.
Sinäkö et uudelta paikkakunnakta2 löytäisi töitä? Sulla taitaa olla työ tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muuttaminen harvemmin parantaa parisuhdetta. Samalla paikkakunnalla asuminen kyllä parantaisi. Taitaa teidän elämänne olla eri paikoissa tällä haavaa.
No höpöhöpö. Itsestä ainakin yhdessä asuminen syventää suhdetta ihan omalla tavalla ja nautin paljon arjen jakamisesta kumppanin kanssa.
Tämä on sellainen juttu missä ihmisissä on tosi paljon eroja. Mulla ja miehellä oli alussa se tilanne, että oltiin etäsuhteessa. Nämä eri paikkakunnat oli miehelle asia joka askarrutti paljon. Kun muutin hänen luo ja alettiin elää arkea yhdessä, hän nautti just siitä että siivotaan ja istutaan sohvalla yhdessä. Hälle se on suhteessa olemisen ydin. Mulle taas se että ollaan erillään ei niin merkkaa. Mulle on tärkeää että tiedän omat tunteeni ja etäisyys ei niitä muuta .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteen muuttaminen harvemmin parantaa parisuhdetta. Samalla paikkakunnalla asuminen kyllä parantaisi. Taitaa teidän elämänne olla eri paikoissa tällä haavaa.
No höpöhöpö. Itsestä ainakin yhdessä asuminen syventää suhdetta ihan omalla tavalla ja nautin paljon arjen jakamisesta kumppanin kanssa.
Tämä on sellainen juttu missä ihmisissä on tosi paljon eroja. Mulla ja miehellä oli alussa se tilanne, että oltiin etäsuhteessa. Nämä eri paikkakunnat oli miehelle asia joka askarrutti paljon. Kun muutin hänen luo ja alettiin elää arkea yhdessä, hän nautti just siitä että siivotaan ja istutaan sohvalla yhdessä. Hälle se on suhteessa olemisen ydin. Mulle taas se että ollaan erillään ei niin merkkaa. Mulle on tärkeää että tiedän omat tunteeni ja etäisyys ei niitä muuta .
Tämä on totta. Meillä suhde melkein päättyi eroon, kun jouduimme töiden takia asumaan erillään.
Mikä sinusta on tehnyt noin katkeran? Omat parisuhteesi ovat epäonnistuneet ja haluat muidenkin epäonnistuvan?