Ovatko ihan kaikki keski-ikäiset mielestään nuorekkaita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoreksuus on harhaa. Jos vierekkäin on 20v ja 40v joilla on sama ruumiinrakenne, vaatteet, hiukset ja meikki jne. Niin lopputuloksessa nuori huokuu nuorekkuutta ja keski-ikäinen elettyä elämää, vaikka kumpikaan ei edes sanoisi sanaakaan.

Onkohan sulla nyt termit vähän hakusalla? Nuori ei voi huokua nuorekkuutta, vaan hän ON nuori. Nuorekkuus tarkoittaa omaa ikäänsä nuorempaa olemusta.

Ja joku urpo vielä alapeukuttaa. Voi tätä ihmisten sivistymättömyyden määrää. Lisää määrärahoja kouluille!

En voi sille mitään, mutta jos joku kuvaa itseään sanalla nuorekas, niin minulle tulee aina mielikuva ihmisestä, joka yrittää epätoivoisesti kaikin keinoin näyttää ikäistään nuoremmalta siinä onnistumatta. Eri asia on keski-ikäiset, jotka oikeasti näyttävät huomattavasti nuoremmilta kuin ovat. Heitäkin todella löytyy. Ja nuori ihminen näyttää aina vain ja ainoastaan nuorelta.

Jos nuorekas-sanassa on negatiivinen vivahde, se kertoo siitä, että ajatellaan, että ihmisten pitäisi mahtua ikänsä mukaiseen muottiin. Ei siinä ole mitään epätoivoista, jos ei omaksu jotain "keski-ikäisen" mallia.

Kun olin nuori, 40-vuotiaat tuntui vanhoilta. Nyt kun olen 39-vuotias niin tunnen olevani hyvässä kunnossa kaikin puolin...

Monilla on luonne muutenkin sellainen, että liioittelee ominaisuuksiaan ja kykyjään. Jos henkilöä kuitenkin usein luullaan selvästi nuoremmaksi ulkopuolisten kommenttien perusteella, niin silloin voi mielestäni sanoa olevansa nuorekas.

Vierailija kirjoitti:

Monilla on luonne muutenkin sellainen, että liioittelee ominaisuuksiaan ja kykyjään. Jos henkilöä kuitenkin usein luullaan selvästi nuoremmaksi ulkopuolisten kommenttien perusteella, niin silloin voi mielestäni sanoa olevansa nuorekas.

Minua usein luullaan ikäistäni nuoremmaksi, mutta en koe olevani nuorekas. Olen vain nuoren näköinen.

Minusta nuorekkuus pitää sisällään muutakin kuin ulkonäön. En oikein osaa hahmottaa mitä se on. Eivät kaikki nuorekkaat edes ole erityisen nuoren näköisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorekkuus on yliarvostettu, eikä se koske ainoastaan kroppaa tai naamaa, vaan siinä ihannoidaan ikuista nuoruutta ja kuolemattomuutta.

Mutta useimmat 40-50v ymmärtävät elämänrajallisuuden ja eletyn elämän jäljet näkyvät jo pikkuhiljaa kropassa, jos ei peilissä, niin ainakin valokuvissa ja haluaa siinä iässä käyttää jäljellä olevan aikansa itselle tärkeisiin asioihin ja joista saa elämälleen mielihyvää ja iloa.

Ja vaikka kuinka haluausi olla nuorekas ja nuori, elettetyä elämää ei voi pyyhkäistä elämästä ja miksi pitäisi, jos se ei näy kropassa, se näkyy ainakin ihmisen silmissä, käsissä ja äänessä, eikä se miksikään muutu, vaikka pukeutuisi, meikkaisi tai hiukset olisi "nuorekkaasti", jota nuorempi sukupolvi käyttää.

Tosi monet viisikymppiset käyttävätkin ikäänsä tekosyynä, ja lakkaavat liikkumasta  ja muutenkin huolehtimasta itsestään ihan silkkaa laiskuuttaan, vaikka tietysti syyttelevät milloin mitäkin kremppaa. Painoa kertyy yli sadan kilon, mutta se on aina vaihdevuosien syy, ei liikkumattomuuden ja ylensyömisen.

Ihan kaikki pystyvät harrastamaan liikuntaa. Lähes satavuotiaat mummotkin voivat käydä salilla.

Se, harrastaako ihminen liikuntaa vai ei, on ihan oleellista nuorekkaana pysymisen - tai ylipäätän elossa pysymisen - kannalta. 

Ei tuo poista sitä, että aineenvaihdunta hidastuu, ja elämällä ja liikkumalla entiseen tapaan lihoo keskimäärin kilon vuodessa.

Ei ole pakko jatkaa entiseen tapaan, vaan voi vähentää syömisiään ja lisätä liikuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorekkuus on yliarvostettu, eikä se koske ainoastaan kroppaa tai naamaa, vaan siinä ihannoidaan ikuista nuoruutta ja kuolemattomuutta.

Mutta useimmat 40-50v ymmärtävät elämänrajallisuuden ja eletyn elämän jäljet näkyvät jo pikkuhiljaa kropassa, jos ei peilissä, niin ainakin valokuvissa ja haluaa siinä iässä käyttää jäljellä olevan aikansa itselle tärkeisiin asioihin ja joista saa elämälleen mielihyvää ja iloa.

Ja vaikka kuinka haluausi olla nuorekas ja nuori, elettetyä elämää ei voi pyyhkäistä elämästä ja miksi pitäisi, jos se ei näy kropassa, se näkyy ainakin ihmisen silmissä, käsissä ja äänessä, eikä se miksikään muutu, vaikka pukeutuisi, meikkaisi tai hiukset olisi "nuorekkaasti", jota nuorempi sukupolvi käyttää.

Tosi monet viisikymppiset käyttävätkin ikäänsä tekosyynä, ja lakkaavat liikkumasta  ja muutenkin huolehtimasta itsestään ihan silkkaa laiskuuttaan, vaikka tietysti syyttelevät milloin mitäkin kremppaa. Painoa kertyy yli sadan kilon, mutta se on aina vaihdevuosien syy, ei liikkumattomuuden ja ylensyömisen.

Ihan kaikki pystyvät harrastamaan liikuntaa. Lähes satavuotiaat mummotkin voivat käydä salilla.

Se, harrastaako ihminen liikuntaa vai ei, on ihan oleellista nuorekkaana pysymisen - tai ylipäätän elossa pysymisen - kannalta. 

Onko sinulla väitteellesi lähdettä?

Omassa tuttavapiirissä juuri 40-50+ liikkuvat paljon, koska lapset ovat jo kasvaneet ja vapaa-aikaa enemmän. Puhumattakaan eläkeläisistä, jo aikansa kuluksi

Mummini kuoli muutama vuosi sitten 97v ja vain viimeisen vuoden oli laitoksessa ja sitä ennen asui okt ja ikinä ei ollut käynyt lenkillä, saati, että olisi omistanut lenkkareita ja nauroi, miksi ihmiset lenkkeilevät, ilman määränpäätä. Ja eikä nuoruudessakaan liikkunut, kun oli opettaja ja kirjojen suurkuluttaja.

Luulen, pitkäikäisyyteen ja terveyteen vaikuttavan enemmän geenit, kuin liikunnan.

Itsekin olen tähän havahtunut. Vanhempieni ikäpolvessa hyväkuntoisia ihmisiä kuolee pois, ja sellainen, joka ulkoilee vain 100 m ruokakauppaan, porskuttaa terveenä.

Luulen enemmän vaikuttavat geenit, kuin liikunta ja ravinto.

Eikä kukaan ennen 70-lukua harrastunut liikuntaa, vaan se liikunta oli hyötyliikuntaa. Aikuiset saattoivat sunnuntaisin käydä kävelemässä ja katsomassa kauppojen näyteikkunoita. Ja se oli siinä.

Ja kuntosalit tulivat vasta 80-luvulla ja sitä ennen jotkut miehet saattoivat käydä siellä nostelemassa painoja.

Mun mummoni oli kovasti paheksunut serkulleni vielä 2000-luvun alussa, onko naisten sopivaa edes käydä kuntosalilla.

Näin ne ajat muuttuvat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorekkuus on yliarvostettu, eikä se koske ainoastaan kroppaa tai naamaa, vaan siinä ihannoidaan ikuista nuoruutta ja kuolemattomuutta.

Mutta useimmat 40-50v ymmärtävät elämänrajallisuuden ja eletyn elämän jäljet näkyvät jo pikkuhiljaa kropassa, jos ei peilissä, niin ainakin valokuvissa ja haluaa siinä iässä käyttää jäljellä olevan aikansa itselle tärkeisiin asioihin ja joista saa elämälleen mielihyvää ja iloa.

Ja vaikka kuinka haluausi olla nuorekas ja nuori, elettetyä elämää ei voi pyyhkäistä elämästä ja miksi pitäisi, jos se ei näy kropassa, se näkyy ainakin ihmisen silmissä, käsissä ja äänessä, eikä se miksikään muutu, vaikka pukeutuisi, meikkaisi tai hiukset olisi "nuorekkaasti", jota nuorempi sukupolvi käyttää.

Tosi monet viisikymppiset käyttävätkin ikäänsä tekosyynä, ja lakkaavat liikkumasta  ja muutenkin huolehtimasta itsestään ihan silkkaa laiskuuttaan, vaikka tietysti syyttelevät milloin mitäkin kremppaa. Painoa kertyy yli sadan kilon, mutta se on aina vaihdevuosien syy, ei liikkumattomuuden ja ylensyömisen.

Ihan kaikki pystyvät harrastamaan liikuntaa. Lähes satavuotiaat mummotkin voivat käydä salilla.

Se, harrastaako ihminen liikuntaa vai ei, on ihan oleellista nuorekkaana pysymisen - tai ylipäätän elossa pysymisen - kannalta. 

Ei tuo poista sitä, että aineenvaihdunta hidastuu, ja elämällä ja liikkumalla entiseen tapaan lihoo keskimäärin kilon vuodessa.

Ei ole pakko jatkaa entiseen tapaan, vaan voi vähentää syömisiään ja lisätä liikuntaa.

Se ei katos ole noin helppoa. Ikä ja eletty elämä tuo monia sairauksia ja muutoksia kroppaa, eikä liikunta ole aina mahdollista tai ei ainakaan riittävästi.

Mun mies on 50+ ja ollut huippuurheilija ja liikkunut keskimääräistä enemmän, ensimmäiset 30v mutta eipä liiku enää kun on polvet sökö ja muita rasitus- ja iän myötä tulevia vammoja ja rajoitteita.

Nykyään yhä nuoremmilla on työstä johtuvia rasitusvammoja, jopa 35v.

Minulle on ihan se ja sama, pitääkö joku minua nuorekkaana vai ei. Parikymppisten silmissä yli 40-vuotias on vanhus, se on ihan normaalia.

Se, mitä en itse siedä tai toteuta, on elämäntapojen keski-ikäistäminen, mikä tuntuu osalle tutuista olevan pakollinen asia. Jos se on oma valinta ja tuntuu hyvältä, ei siinä ole mitään väärää. Mutta jos lopettaa itselleen mieluisia asioita tai jättää niitä tekemättä siksi, että se on jonkun mielestä naurettavaa, on kyseessä vain todella surullinen asia. 

Esimerkkinä nyt vaikka se, että nykymaailman keski-ikäinen voi käydä hevikeikoilla, mutta ei räppäreitä kuuntelemassa, jos uskoo eräitä tuntemiani ihmisiä. Kokonaisen genren nimeäminen nuorille kuuluvaksi on aikamoista kapeuttamista - ihan kuin kaikkien mieltymysten pitäisi tietyssä iässä jäätyä. Sitä en ymmärrä. Itse en kuuntele kumpaakaan genreä, mutta takuulla kuuntelisin kumpaakin ja kävisin keikoilla, jos olisivat mieluisia.

Aion olla nolo täti ja sitten nolo mummo mieltymyksineni.  ^_^ 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorekkuus on yliarvostettu, eikä se koske ainoastaan kroppaa tai naamaa, vaan siinä ihannoidaan ikuista nuoruutta ja kuolemattomuutta.

Mutta useimmat 40-50v ymmärtävät elämänrajallisuuden ja eletyn elämän jäljet näkyvät jo pikkuhiljaa kropassa, jos ei peilissä, niin ainakin valokuvissa ja haluaa siinä iässä käyttää jäljellä olevan aikansa itselle tärkeisiin asioihin ja joista saa elämälleen mielihyvää ja iloa.

Ja vaikka kuinka haluausi olla nuorekas ja nuori, elettetyä elämää ei voi pyyhkäistä elämästä ja miksi pitäisi, jos se ei näy kropassa, se näkyy ainakin ihmisen silmissä, käsissä ja äänessä, eikä se miksikään muutu, vaikka pukeutuisi, meikkaisi tai hiukset olisi "nuorekkaasti", jota nuorempi sukupolvi käyttää.

Tosi monet viisikymppiset käyttävätkin ikäänsä tekosyynä, ja lakkaavat liikkumasta  ja muutenkin huolehtimasta itsestään ihan silkkaa laiskuuttaan, vaikka tietysti syyttelevät milloin mitäkin kremppaa. Painoa kertyy yli sadan kilon, mutta se on aina vaihdevuosien syy, ei liikkumattomuuden ja ylensyömisen.

Ihan kaikki pystyvät harrastamaan liikuntaa. Lähes satavuotiaat mummotkin voivat käydä salilla.

Se, harrastaako ihminen liikuntaa vai ei, on ihan oleellista nuorekkaana pysymisen - tai ylipäätän elossa pysymisen - kannalta. 

Ei tuo poista sitä, että aineenvaihdunta hidastuu, ja elämällä ja liikkumalla entiseen tapaan lihoo keskimäärin kilon vuodessa.

Ei ole pakko jatkaa entiseen tapaan, vaan voi vähentää syömisiään ja lisätä liikuntaa.

Se ei katos ole noin helppoa. Ikä ja eletty elämä tuo monia sairauksia ja muutoksia kroppaa, eikä liikunta ole aina mahdollista tai ei ainakaan riittävästi.

Mun mies on 50+ ja ollut huippuurheilija ja liikkunut keskimääräistä enemmän, ensimmäiset 30v mutta eipä liiku enää kun on polvet sökö ja muita rasitus- ja iän myötä tulevia vammoja ja rajoitteita.

Nykyään yhä nuoremmilla on työstä johtuvia rasitusvammoja, jopa 35v.

Liikuntaa voi harrastaa myös krempat huomioiden. 

T. Kroonisista kivuista ja monista rajoitteista "nauttiva" keski-ikäinen

Vierailija kirjoitti:

En pidä itseäni nuorekkaana. Täytin 45 v. Ei ole naama eikä keho enää kuin nuorella tytöllä. En välitä hevinusiikista, eikä ole tarvetta todistella muunkaan toiminnan kautta, että olisin nuorekas.

Hevihän on nykyään keski-ikäisten musiikkia, nuoret kuuntelevat räppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuoreksuus on harhaa. Jos vierekkäin on 20v ja 40v joilla on sama ruumiinrakenne, vaatteet, hiukset ja meikki jne. Niin lopputuloksessa nuori huokuu nuorekkuutta ja keski-ikäinen elettyä elämää, vaikka kumpikaan ei edes sanoisi sanaakaan.

Onkohan sulla nyt termit vähän hakusalla? Nuori ei voi huokua nuorekkuutta, vaan hän ON nuori. Nuorekkuus tarkoittaa omaa ikäänsä nuorempaa olemusta.

Ja joku urpo vielä alapeukuttaa. Voi tätä ihmisten sivistymättömyyden määrää. Lisää määrärahoja kouluille!

En voi sille mitään, mutta jos joku kuvaa itseään sanalla nuorekas, niin minulle tulee aina mielikuva ihmisestä, joka yrittää epätoivoisesti kaikin keinoin näyttää ikäistään nuoremmalta siinä onnistumatta. Eri asia on keski-ikäiset, jotka oikeasti näyttävät huomattavasti nuoremmilta kuin ovat. Heitäkin todella löytyy. Ja nuori ihminen näyttää aina vain ja ainoastaan nuorelta.

No minä en tiedä nuorekkuudesta, mutta olen 47 ja näytän noin 5-10 vuotta nuoremmalta, ja tämä ei ole mielikuvitusta vaan ihmisten kommentteja, työpaikalla esimerkiksi. Olen aina ollut tällainen. Mutta tätähän ei myöskään saa sanoa av:lla koska tulee alapeukkuja. ;-) 

Vierailija kirjoitti:

Oletko ikinä kohdannut keski-ikäistä ihmistä, joka ei olisi omasta mielestään nuorekas?

Eräs hyvä ystäväni julisti jo 25-vuotiaana olevansa varhaisessa keski-iässä, joten hän ei ainakaan teeskennellyt olevansa nuorekas. Tosin missä iässä se keski-ikä virallisesti alkaa?

Kyllähän ihmisen kannattaa pitää itsensä hoikkana ja hyvässä kunnossa sekä seurata mitä maailmassa tapahtuu. Keinotekoisesta nuorekkuutta lienee se että yrittäisi matkia kulloistakin nuorisomuotia kuten kulkea talvella valkoisissa lenkkareissa nilkat paljaana, pää huputettuna ja kädet taskuissa kun ei ole hansikkaita.