Ei luoja en jaksa näitä ruuhkavuosia. Olen ihan uupunut.

Mä ottaisin tuon elämän koska vain, kiittämätön lellitty prinsessa. Sitä paitsi, jos heräät klo 5, on täysin normaalia olla väsynyt klo 21. Silloin kun menee nukkumaan, niin saa sopivasti 8 h unta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä koululaiset ovat? jää osittaiselle hoitovapaalle ja tee lyhennettyä työviikkoa tai nelipäiväistä... olet oikeutettu siihen jos koululaiset ovat 1 tai 2 luokkalaisia.

Ei pyhä pyssy... eka menee eläkkeet ja tulonkehitys raskauksiin ja vapaisiin, sitten vielä yks pallo jalkaa lisää hoitovapaalla. Ette oo tosissanne!! Mies hoitovapaalle ennemmin, ootte eläkeiässä köyhiä kuin kirkonrotat.

Minä olen lapseton 38-vuotias nainen. Kuukausipalkkani (brutto) on 2600 €/kk. Olen tehnyt töitä putkeen valmistumisen jälkeen noin 23-vuotiaasta lähtien. Silti tuleva eläkkeeni on laskurin mukaan 1100 €/kk (brutto). Joten köyhiä ollaan silti eläkeiässä, vaikka en mitään hoitovapaita ym. ole edes koskaan viettänyt.

Ja jos on pieni palkka tai tuo mikä sinulla, ei hoitovapaillakaan kerkeä menettää juuri mitään. Alle 30 000 vuosituloilla eläke on silti pieni, vaikka 5-vuotta oiskin pois työelämästä. Moni ei edes mene töihin heti 18-vuotiaana, jäähän siinäkin eläkkeet saamatta. Ja jokaisella on ihan täysi oikeus säästää koko 50 vuoden työura! Siinä on aika monta vuosikymmentä aikaa.

Ite valitsisin lyhennetyt päivät, jos olisin niin uupunut etten jaksa. Eihän se mies tässä valita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä koululaiset ovat? jää osittaiselle hoitovapaalle ja tee lyhennettyä työviikkoa tai nelipäiväistä... olet oikeutettu siihen jos koululaiset ovat 1 tai 2 luokkalaisia.

Ei pyhä pyssy... eka menee eläkkeet ja tulonkehitys raskauksiin ja vapaisiin, sitten vielä yks pallo jalkaa lisää hoitovapaalla. Ette oo tosissanne!! Mies hoitovapaalle ennemmin, ootte eläkeiässä köyhiä kuin kirkonrotat.

Minä olen lapseton 38-vuotias nainen. Kuukausipalkkani (brutto) on 2600 €/kk. Olen tehnyt töitä putkeen valmistumisen jälkeen noin 23-vuotiaasta lähtien. Silti tuleva eläkkeeni on laskurin mukaan 1100 €/kk (brutto). Joten köyhiä ollaan silti eläkeiässä, vaikka en mitään hoitovapaita ym. ole edes koskaan viettänyt.

Ja jos on pieni palkka tai tuo mikä sinulla, ei hoitovapaillakaan kerkeä menettää juuri mitään. Alle 30 000 vuosituloilla eläke on silti pieni, vaikka 5-vuotta oiskin pois työelämästä. Moni ei edes mene töihin heti 18-vuotiaana, jäähän siinäkin eläkkeet saamatta. Ja jokaisella on ihan täysi oikeus säästää koko 50 vuoden työura! Siinä on aika monta vuosikymmentä aikaa.

Ite valitsisin lyhennetyt päivät, jos olisin niin uupunut etten jaksa. Eihän se mies tässä valita

Niin ja itse olen mennyt töihin 18-vuotiaana. Kotiin jäin 23 vuotiaana ja töihin palasin osittain 27-vuotiaana. Olen tähän mennessä ollut vähemmän työelämästä pois kui sinä, koska en jatko-opiskellut. Tein lapset. En ymmärrä miten se eroaa eläkelaskelmissa?? Moni ylipäätään aloittaa työt vasta jatko-opintojen aikana, jolloin tulevista eläkkeistä on jo vuosia pois. Entä työttömyys ym? En usko, että omien lasten kotihoito kaduttaa yhtään ketään eläkeiässä, tai varsinkaan osittainen hoitovapaa. Edelleen jokaisella on mahdollisuus säästää se 50-vuotta. 1000€ vuodessa 50 000€ 50 vuodessa. Aika paljo eläkerahaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miksi niitä lapsia pitää hankkia? Oliko yllätys että arki on tylsää ja väsyttävää?

Kuulostaa kauhealta. Itse tykkään tästä, että on välillä opiskelua ja välillä töitä. Työmäärä on sopiva ja ehtii myös harrastamaan ja olemaan avokin kanssa

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa kauhealta. Itse tykkään tästä, että on välillä opiskelua ja välillä töitä. Työmäärä on sopiva ja ehtii myös harrastamaan ja olemaan avokin kanssa

Minä ehdin harrastamaan ja seurustella vaikka on lapsiakin, mutta ehkä kaikkien elämänhallinta ei tähän riitä.

Vierailija kirjoitti:

Herätys klo 5 joka aamu. Hetki omaa aikaa, ennen kuin lapset pitää kiskoa ylös. Pienin päiväkotiin. Isommille soittoa vähän väliä töidtä, että varmasti lähtevät kouluun. Silti myöhästyvät koko ajan, läksyt tekemättä ja kirjat koulussa. Wilma piippaa koko ajan. Yritän muistaa kaiken, mutta silti unohdan puolet.

Töistä sitten päiväkodin jälkeen kotiin. Ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, läksyjä, kokeisiin kuulustelua, lasten harrastuksia.

Olen ihan zippi jo klo 21. Hereillä pysyn hädin tuskin klo 21.30 asti. Ei puhettakaan parisuhdeajasta. Olen niin väsynyt, että kiukkuan lapsille pienimmästäkin asiasta. Lapset koko ajan kiukkusia takas. Kaikki huutaa ja kaikkia väsyttää. En oikeasti jaksa enää!!!

Miks jo klo 5 pitää herätä? Mihin aikaan alkaa ja loppuu työt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miten sitä apua voi hakea jos ei saisi väsymystään ääneen sanoa :D ihmiset väsyy erilailla eri asioista, meillä on esim työpaikalla ihmisiä jotka eivät saa nukuttua lääkärin määräämistä unilääkkeistä huolimatta. Pitäisi varmaan heillekkin sanoa että älä valita vaan nuku.

Ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, läksyjä, kokeisiin kuulustelua, lasten harrastuksia... Organisoi ja priorisoi. Ruuanlaitto joka toinen päivä, seuraavan päivän ateria lämmitetään mikrossa. Siivous viikonloppuisin, samoin pyykin pesu, koululaiset tekevät läksyt koulun jälkeen itse. Pikatarkistat, että tehty. Kokeisiin kuulustelu ei paljoa aikaa vie, lasten harrastukset karsi, sovi yhteiskyydityksistä, harrasta itse samaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miten sitä apua voi hakea jos ei saisi väsymystään ääneen sanoa :D ihmiset väsyy erilailla eri asioista, meillä on esim työpaikalla ihmisiä jotka eivät saa nukuttua lääkärin määräämistä unilääkkeistä huolimatta. Pitäisi varmaan heillekkin sanoa että älä valita vaan nuku.

Jos väsyttää nukutaan. Jos ei saa unta, menee lääkäriin. Jos ei vieläkään saa unta menee uudelleen. Onko vaikeaa? Valittamalla se uni ei tule.

Neljän lapsen äitinä voin yrittää lohduttaa: koulun aloitus (1-3 -luokat) on kaikkein stressaavinta aikaa. Siitä, kun selviätte, niin ootte voitolla.

Jätä pois KAIKKI ylimääräinen hössötys. Älä tee mitään mitä ei ole aivan pakko. Itse en tee arkisin juuri muita kotihommia kuin ruoanlaitto ja siinäkin pyrin pääsemään mahdollisimman helpolla. Spagettia ja tomaattikastiketta iso satsi ja seuraavana päivänä loput siitä satsista paistetaan pannulla. Kanakeittoa kaksi-kolmekin päivää peräkkäin...

Lapsilla on vain sellaisia harrastuksia joihin joko kulkevat bussilla tai sitten niihin sisältyy kuljettaminen vain kerran viikossa.

Lauantaina imurointi ja kaksi koneellista pyykkiä. Joka toinen viikko pestään kolme koneellista, kun pestään petivaatteet.

Elellään TODELLA rennosti. Joskus naurattaa, kun kaverit päivittelee, että miten jaksan neljän lapsen kanssa 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miten sitä apua voi hakea jos ei saisi väsymystään ääneen sanoa :D ihmiset väsyy erilailla eri asioista, meillä on esim työpaikalla ihmisiä jotka eivät saa nukuttua lääkärin määräämistä unilääkkeistä huolimatta. Pitäisi varmaan heillekkin sanoa että älä valita vaan nuku.

Jos väsyttää nukutaan. Jos ei saa unta, menee lääkäriin. Jos ei vieläkään saa unta menee uudelleen. Onko vaikeaa? Valittamalla se uni ei tule.

Ja vuoden empatiapalkinnon saaja on juuri selvinnyt; onnea!

Voi Jeesus näitä kommentteja täällä.

Niistä päätellen melko pahoinvoivia ihmisiä täällä... V*ttuillaan, vähätellään ja besserwisseröidään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miten sitä apua voi hakea jos ei saisi väsymystään ääneen sanoa :D ihmiset väsyy erilailla eri asioista, meillä on esim työpaikalla ihmisiä jotka eivät saa nukuttua lääkärin määräämistä unilääkkeistä huolimatta. Pitäisi varmaan heillekkin sanoa että älä valita vaan nuku.

Jos väsyttää nukutaan. Jos ei saa unta, menee lääkäriin. Jos ei vieläkään saa unta menee uudelleen. Onko vaikeaa? Valittamalla se uni ei tule.

Ja vuoden empatiapalkinnon saaja on juuri selvinnyt; onnea!

Taitaa olla pahoinvoivien ja empatiakyvyttömien kokoontumispaikka koko av 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan itse olet helvettisi luonut, nyt se vaan on kestettävä kunnes lapset ovat tarpeeksi isoja.

Kyllä taas tästä palstasta huomaa kuinka negatiivinen sävy täällä on. Taas ei saisi kukaan omaa väsymystään ääneen sanoa. On se kumma kun pitää tulla kuittailemaan toisille, varmaan ihan kiusallaan sen sijaan että tsemppais tai jakaisi jotain vinkkejä. 😐

Miksi sille omalle väsymykselle ei tehdä mitään, vaan valitetaan. Se ei auta, ei sitten niin mihinkään. Saamattomat kakarat tekee lapsia ja valittaa kun niistä on vaivaa. Joutuu ihan soittamaan että lähtevät kouluun. Ei luoja.

Kyllä minua ainakin auttaa kun saan esim. Kaverin kanssa asiasta puhua ja huomata että muilla on samanlaista.

Minulla ei ole samanlaista, eikä tuttavillanikaan. En myöskään ymmärrä miksi ihminen ei jaksa normaalia elämää? Eikö silloin pitäisi hakea apua?

Miten sitä apua voi hakea jos ei saisi väsymystään ääneen sanoa :D ihmiset väsyy erilailla eri asioista, meillä on esim työpaikalla ihmisiä jotka eivät saa nukuttua lääkärin määräämistä unilääkkeistä huolimatta. Pitäisi varmaan heillekkin sanoa että älä valita vaan nuku.

Jos väsyttää nukutaan. Jos ei saa unta, menee lääkäriin. Jos ei vieläkään saa unta menee uudelleen. Onko vaikeaa? Valittamalla se uni ei tule.

Ja vuoden empatiapalkinnon saaja on juuri selvinnyt; onnea!

Sinä voit jakaa empatiaa uniongelmiin, mutta minä ehdotan lääkäriä. Jos ei jaksa niin, joko käyttää energiansa vääriin asioihin, tai sitten on muita ongelmia. Normaali, järkevästi toimiva ihminen jaksaa. Jos on ongelmia, niihin tulee hakea apua, jo lapsienkin puolesta. Minun empatiani saa ne ketä hakee apua ja on sairaita, ei todellakaan kulisseja viimisillä voimillaan ylläpitävä vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Neljän lapsen äitinä voin yrittää lohduttaa: koulun aloitus (1-3 -luokat) on kaikkein stressaavinta aikaa. Siitä, kun selviätte, niin ootte voitolla.

Jätä pois KAIKKI ylimääräinen hössötys. Älä tee mitään mitä ei ole aivan pakko. Itse en tee arkisin juuri muita kotihommia kuin ruoanlaitto ja siinäkin pyrin pääsemään mahdollisimman helpolla. Spagettia ja tomaattikastiketta iso satsi ja seuraavana päivänä loput siitä satsista paistetaan pannulla. Kanakeittoa kaksi-kolmekin päivää peräkkäin...

Lapsilla on vain sellaisia harrastuksia joihin joko kulkevat bussilla tai sitten niihin sisältyy kuljettaminen vain kerran viikossa.

Lauantaina imurointi ja kaksi koneellista pyykkiä. Joka toinen viikko pestään kolme koneellista, kun pestään petivaatteet.

Elellään TODELLA rennosti. Joskus naurattaa, kun kaverit päivittelee, että miten jaksan neljän lapsen kanssa 😁

Jos kaikki lopettaisivat tuon ylimääräisen hössötyksen, väsyneiden vanhempien määrä tippuisi murto-osaan nykyisestä. Oma ego on niin rakas ja varjeltava, että sille uhrataan terveyskin.

Meillä on kaksi pientä lasta 3 ja 5-vuotiaat. Itse olen arkityössä ja mies vuorotyössä, usein on siis viikonloput töissä ja vastaavasti arkisin vapailla. Niinä viikkoina kun on arjet töissä, en tee mitään ylimääräistä työpäiväni jälkeen. Ruoka on ainoa, ja jälkien siivoaminen. Lauantaisin pyykkään ja siivoan. Arkivapailla mies tekee sen, ja ruoat. Karsikaa kaikki ylimääräinen minimiin.