Lue keskustelun säännöt.
Sairas mummo vaatii vauvaa hoitoon
Leppis123
06.12.2018 |
Anoppini on ihana mummo, 68-vuotias, sydämellinen, luotettava...paitsi että hänellä on nivelreuma ja sekä kädet että jalat niin huonossa kunnossa, että kävely vaikeaa köpöttelyä, toisinaan kaatuu portaissa, kattila tippuu joskus kädestä. Se mikä tippuu lattialle, jää sinne, koska ylösnostaminen ei oikein onnistu. Silti hän kovasti puuhaa joka päivä ja yrittää pysyä arjessa kiinni.
Vauvamme on 5 kk ja hän on alusta asti ollut pahoillaan siitä, etten ole jättänyt vauvaa hänen hoitoon vaikka toinen mummi hoitaa useamman tunnin viikossa vauvaa. Olen sydän syrjälläni jo katsoessani vierestä, kun nivelsairas mummo pitää vauvaa sylissä ja hyppyyttää. Mies on sitä mieltä, että kyllä mummo pystyy sen verran olemaan varovaisempi kuin kattiloiden kanssa ettei vaaraa ole... välillä mummo kävelee vauva sylissä toiseen huoneeseen ja ahdistun valtavasti, mummo puhuu mennessään ”toivotaan ettei mummo kaadu!” Voi vi**u! Miksi on pakko kulkea vauvan kanssa huonojalkaisena. Nyt kärttää, että ”haluaisin niin kovasti vauvan kanssa kävelylle, mutta ei äiti varmaan uskalla antaa sinua mummolle...” En uskallakaan, enkä anna.
Onko kellään neuvoa kuinka tästä selvitä sopuisasti? En halua loukata häntä enkä olla liian omistava, mutta en myöskään halua pelätä vauvamme puolesta!
Kommentit (14)
Sanot suoraan ettei käy! Josset sano, tulet katumaan loppuelämäsi kun pieni vauvasi on tippunut mummon sylistä ja saanut aivovamman. Tästä lähtien et anna edes kannettavaksi!!
Olen äiti itsekkin, tiedän tapauksen missä eräs äiti ei ollut laittanut vastasyntynyttään kiinni kantokoppaan ja vauva mätkähti asfalttiin. Arvaa kävikö lapsi normaaliluokilla koulut.?
Sylistä tippuu vielä ylempää!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuoninäinen kuulu hoitoon ollenkaan
No kiinnitä mummon huomio enemmän niihin asioihin joita hän voi tehdä.
"Voisitko istua siinä ja pidellä vauvaa sylissä, vauva niin viihtyy sinun sylissäsi. Ja siinä sinun jalat ei rasitu eikä sinunkaan tarvi pelätä että kaatuisit vauvan kanssa".
Jos mummo tykkää laulaa niin kannusta laulamaan sylissään olevalle vauvalle.
Jatkossa koeta järjestää mummolle sopivaa puuhaa vauvan kanssa. Pyydä mummoa syöttämään syöttötuolissa istuvaa vauvaa. Isomman lapsen voi laittaa leikkimään mummon lähelle niin että mummo voi osallistua istualtaan.
Eli koeta sanoa mummolle että kiva kun autat vauvan kanssa mutta minä voin kantaa vauvan niin kumpikaan teistä (vauva ja mummo) ei kaadu ja loukkaa niin helposti. Mutta leikittäisitkö vauvaa sohvalla niin minä lukisin lehden.
Koeta siis luoda mummolle mahdollisuus olla hyödyksi. Ja kokea että saa olla vauvan kanssa. Mutta niin että rajoitukset otetaan huomioon.
4 jatkaa että siis missään nimessä en jättäisi vauvaa yksin vaan olisin paikalla. Mutta antaisin anopin hoitaa sopivissa asioissa. Ja kannustaisin luomaan suhdetta vauvaan mutta rajoitukset huomioiden.
Miten tämä vaikuttaa ihan samalta tarinalta kuin tovi sitten? Siinäkin sadussa mummo nappasi vauvan ja kiikutti toiseen huoneeseen ja äityli ahdistui. Kovasti mummo halusi hoitaa omin päin jne. jne. Nyt on mausteena toki reumaiset nivelet vielä tässä. Mutta iso kuva on samaa toistoa. Porvoossa kenties?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun pitää luottaa vaistoosi! Sitä kutsutaan äidinvaistoksi ja suojeluvaistoksi. Mietit tätä koska vanhempana sinun pitää tuntea vaistolla jotta saat lapsesi pysymään hengissä. Et jätä hoitoon anopille ja jos tilanne pakottaa niin kerrot totuuden.
Totta, paras varmaan kertoa totuus, se kuitenkin loukkaa vähiten. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kiinnitä mummon huomio enemmän niihin asioihin joita hän voi tehdä.
"Voisitko istua siinä ja pidellä vauvaa sylissä, vauva niin viihtyy sinun sylissäsi. Ja siinä sinun jalat ei rasitu eikä sinunkaan tarvi pelätä että kaatuisit vauvan kanssa".
Jos mummo tykkää laulaa niin kannusta laulamaan sylissään olevalle vauvalle.
Jatkossa koeta järjestää mummolle sopivaa puuhaa vauvan kanssa. Pyydä mummoa syöttämään syöttötuolissa istuvaa vauvaa. Isomman lapsen voi laittaa leikkimään mummon lähelle niin että mummo voi osallistua istualtaan.
Eli koeta sanoa mummolle että kiva kun autat vauvan kanssa mutta minä voin kantaa vauvan niin kumpikaan teistä (vauva ja mummo) ei kaadu ja loukkaa niin helposti. Mutta leikittäisitkö vauvaa sohvalla niin minä lukisin lehden.
Koeta siis luoda mummolle mahdollisuus olla hyödyksi. Ja kokea että saa olla vauvan kanssa. Mutta niin että rajoitukset otetaan huomioon.
Superhyvät neuvot, näin teen. Kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Sanot suoraan ettei käy! Josset sano, tulet katumaan loppuelämäsi kun pieni vauvasi on tippunut mummon sylistä ja saanut aivovamman. Tästä lähtien et anna edes kannettavaksi!!
Olen äiti itsekkin, tiedän tapauksen missä eräs äiti ei ollut laittanut vastasyntynyttään kiinni kantokoppaan ja vauva mätkähti asfalttiin. Arvaa kävikö lapsi normaaliluokilla koulut.?
Sylistä tippuu vielä ylempää!!
Niinpä... ihan hirveä ajatus. En anna kantaa enää, kannustan turvallisiin leikkeihin. Ja hoitoon en hälle jätä edelleenkään. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä todellakaan muserru tuon mummon painostamisen ja säälin alla, teet aivan oikein. Vanhempien tehtävä on huolehtia vauvasta ja ihan syystä joudutkin sydän syrjällä tuota katsomaan, suojeluvaistosi sen tilanteen vakavuuden kertoo. Olisi aivan hirveää jos antaisit vauvan hoitoon ja tapahtuukin jotain. Mummulla on itselläkin ollut lapsi ja on se kumma, jos mummu ei ymmärrä huoltasi asiasta. Ja jos ei ymmärrä, niin antaa olla ymmärtämättä, mutta älä lastasi vaaranna.
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan muserru tuon mummon painostamisen ja säälin alla, teet aivan oikein. Vanhempien tehtävä on huolehtia vauvasta ja ihan syystä joudutkin sydän syrjällä tuota katsomaan, suojeluvaistosi sen tilanteen vakavuuden kertoo. Olisi aivan hirveää jos antaisit vauvan hoitoon ja tapahtuukin jotain. Mummulla on itselläkin ollut lapsi ja on se kumma, jos mummu ei ymmärrä huoltasi asiasta. Ja jos ei ymmärrä, niin antaa olla ymmärtämättä, mutta älä lastasi vaaranna.
Niinpä...Jostain syystä pitää välillä tarkistuttaa onko oma tunne oikeutettu vai liioiteltu. Nyt on voimakkaampi olo ja tiedän miten torjun hoitotoiveet nätisti, mutta varmasti. Ahdistus ja vihastus katosivat. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leppis123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä todellakaan muserru tuon mummon painostamisen ja säälin alla, teet aivan oikein. Vanhempien tehtävä on huolehtia vauvasta ja ihan syystä joudutkin sydän syrjällä tuota katsomaan, suojeluvaistosi sen tilanteen vakavuuden kertoo. Olisi aivan hirveää jos antaisit vauvan hoitoon ja tapahtuukin jotain. Mummulla on itselläkin ollut lapsi ja on se kumma, jos mummu ei ymmärrä huoltasi asiasta. Ja jos ei ymmärrä, niin antaa olla ymmärtämättä, mutta älä lastasi vaaranna.
Niinpä...Jostain syystä pitää välillä tarkistuttaa onko oma tunne oikeutettu vai liioiteltu. Nyt on voimakkaampi olo ja tiedän miten torjun hoitotoiveet nätisti, mutta varmasti. Ahdistus ja vihastus katosivat. Kiitos!
Joopa joo. Kai tämä uppoaa ihmisiin sitten. Ahdistus ja vihastus katosivat...
Voi yhä arvostaa mummoa ihmisenä mutta tosiasiat on otettava huomioon joten älä anna lasta hoitoon sairaalle ihmiselle.
Oletko suoraan kertonut huolesi tälle mummille? Sanonut, että syy on täysin sairaudessa?