Lue keskustelun säännöt.
Olen 53v. Saanko jättää 70-vuotiaan mieheni?
04.12.2018 |
Olemme olleet 10 vuotta yhdessä. En halunnut naimisiin, vaikka mies halusi. Olemme avoliitossa. Yhteinen asunto tällä hetkellä on (velaton). Mies on aina ollut impulsiivinen, mutta minun mielestäni nykyään ärsyttävän impulsiivinen: en kerta kaikkiaan aina tiedä mitä on tapahtunut kotona, kun olen päivän töissä. Voi olla vaikka seinä purettu. Tavarat siirtyilevät, kun mies joutilaana päättää muuttaa järjestystä ja muuttaa minunkin tavaroitani, eikä sitten välttämättä aina edes muista minulle ilmoittaa mikä siirtyy minnekin.
Kun tavattiin, oli paljon monipuolista ja tyydyttävää seksiä, mutta nykyisin seksi on sisään ulos muutama kerta eikä asentoja ole kuin yksi, koska miehen selkään sattuu (ja miksi minä siinä luikertelisin jos ei hänkään kerran?). Kyllästyttää.
Nuorin tyttäreni asui pari vuotta miehen kanssa ennen pois muuttoaan. Miehen lapsenlapset tuntevat minut hyvin ja olen viettänyt kyllä paljon aikaa heidän kanssaan. Ehkä puolin ja toisin on jonkinasteista kiintymystä, tuskin kuitenkaan sydämiä särkyisi eromme vuoksi.
Matkailimme aluksi paljonkin, mutta nykyään ei se onnistu, koska miehen rahatilanne on jatkuvasti huono (on pelkän eläkkeensä varassa, ja minä en halua hänen matkojaan maksaa), ja lähimatkat ja patikointi ovat poissuljettu vaihtoehto miehen huonon kunnon ja selkäkipujen vuoksi. Olen matkaillut (ja patikoinut) jo pari vuotta yksin tai jonkun ystävättären kanssa.
Tämä suhde ei onnellistuta minua, vaan tekee huolestuneeksi, ärtyisäksi ja vihaiseksikin. Onko minulla oikeus jättää vanheneva ja tylsä mies? Mahdollisesti muistisairauteen sairastumassa oleva mies? Selkäkipuinen mies? Teenkö väärin ja hylkään pulaan vanhan ihmisen?
Lisään vielä kaikille moralisteille tiedoksi, että kumpikin olimme eromme siivosti hoitaneet loppuun jo aikoja sitten, ennen kuin edes tapasimme. Eli kumpikaan ei ole rikkonut toisen aiempaa liittoa.
Kommentit (32)
Tuli heti mieleen muistisairauden mahdollisuus. Mutta kun rakkautta ei ole, miksi olette päätyneet yhteen... En osaa sanoa mitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei jättämiseen lupaa ole ennenkään tarvinnu. Edes kysyä. Kysytkö luvan kahvin keittoonkin?
Vierailija kirjoitti:
Senioriseksipalstat ovat varmaan ihan erikseen. Ei Vauva-forumilla.
Outo kommentti...senioreilla on ja saa olla seksiä siinä kuin muillakin. Seniorit saavat kirjoittaa tänne siinä kuin muutkin. Viisikymppinen on nuori, kaukana seniorista!
Sen kun jätät, mitä täältä lupia kyselet. Hieman kyllä ihmettelen, ettet ilmeisesti tullut suhteen alkuvaiheessa miettineeksi tilannetta tarkemmin, koska onhan tuo kaikki mainitsemasi aika lailla ennustettavissa suuren ikäeron suhteessa: eläköityessä tulot putoavat ja ikääntyessä tulee kaikkea sairautta ja seksielämä kärsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et saa. Vanhusten heittelle jättäminen on rikos
Mitä varten menitte yhteen tuollaisella ikäerolla, jos et kerran hyväksynyt sitä mitä se tarkoittaa? Miehellä olisi aikanaan ollut mahdollisuus löytää joku joka pysyy hänen rinnallaan loppuun asti. Nyt sinä olet pelleilylläsi riistänyt häneltä tuon mahdollisuuden ja hylkäämässä hänet kuin vanhan rätin nyt kun hyvät vuodet on loppuun käytetty. En missään tapauksessa tarkoita ettet saisi häntä jättää, julmimman tekosi olet tehnyt jo silloin kun menit hänen kanssaan yhteen tietäen ettei rakkaus riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sinulla on vielä lähes puolet elämästä jäljellä, jos hyvin menee. Älä tuhlaa sitä onnettomaan suhteeseen. Et ole vastuussa miehen hoitamisesta, hänen lastensa tehtävä on järjestää isänsä asiat jos tämä ei niihin kykene. Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on? Kymmenen vuotta eteenpäin niin olet allensa laskevan vanhuksen omaishoitaja.
Teillä ei ole edes yhteisiä lapsia vaan olette tavanneet myöhemmässä elämänvaiheessa jolloin molemmilla oli jo omat lapset tehtynä ja melkein kasvatettunakin.
Ottaisin miehen terveydentilan puheeksi hänen jälkeläistensä kanssa että tietävät ottaa asian hoitaakseen jos tilanne niin vaatii ja laittaa miehen tarvittaessa hoitokotiin.
Tietenkin sinulla on oikeus erota. Ihmissuhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivät pakkoon.
Otappa yhteyteyttä meililillä olen samassa jamassa miehenä vaihdetaan ajatuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieno esimerkki siitä kun aikoinaan varotettiin ikäerosta. Kärsi nyt siitä kun et varotteluja ottanut tosissasi.
Vierailija kirjoitti:
No sinulla on vielä lähes puolet elämästä jäljellä, jos hyvin menee. Älä tuhlaa sitä onnettomaan suhteeseen. Et ole vastuussa miehen hoitamisesta, hänen lastensa tehtävä on järjestää isänsä asiat jos tämä ei niihin kykene. Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on? Kymmenen vuotta eteenpäin niin olet allensa laskevan vanhuksen omaishoitaja.
Teillä ei ole edes yhteisiä lapsia vaan olette tavanneet myöhemmässä elämänvaiheessa jolloin molemmilla oli jo omat lapset tehtynä ja melkein kasvatettunakin.
Ottaisin miehen terveydentilan puheeksi hänen jälkeläistensä kanssa että tietävät ottaa asian hoitaakseen jos tilanne niin vaatii ja laittaa miehen tarvittaessa hoitokotiin.
Tietenkin sinulla on oikeus erota. Ihmissuhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen, eivät pakkoon.
Kröhöm, lapsilla ei ole velvollisuutta hoitaa isänsä asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En paheksu, mikäli miehen ja naisen välillä ikäeroa olisi vaikka neljännesvuosisata. Ihastumisen vaiheessa ehkä silti kannattaa miettiä,vettä mitä kun itse on aktiivinen nelikymppinen ja mies jo eläkkeellä lisääntyvien kremppoineen. Viisikymppinen ja seitenvitonen on jo haastavampi. Kolmikymppisestä viisvitonen on ehkä kypsä ja charmantti , mutta tilanne ei pysy aina noin.
Riippuu siitä miksi hänet alunperin valitsit. Jos vaihdoit parempaan elintasoon, et saa jättää. Kestettävä loppuun saakka! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhtä lailla huomattavasti vanhempi mies on ottanut riskin lähtiessään kimppaan nuoremman naisen kanssa, joka on taloudellisesti riippumaton: on suuri riski ettei nuorikko jaksa katsella ja hoitaa kehäraakkia.
Mutta vastaus alkuperäiseen kysymykseen: tietenkin parisuhteen saa päättää jos se ei nappaa. Ei kai miehen vanhuudensuunnitelma voi olla että joku velvollisuudesta pitää huolta ja seuraa. Ostakoon palveluita jos vapaaehtoisia ei ole. Jos fyrkat ei riitä, realisoikoon omaisuutensa.
Tietysti voit ja saat erota. Jos pystytte eroamaan sopuisasti ja välillänne on kiintymystä, voittehan jatkaa ystävinä. Pitäisit papasta jonkin verran huolta mutta samaa vastuuta kuin puolisolla ei olisi.
Sitähän mies on tässä jo 10 vuotta odottanutkin.
Aina olen ihmetellyt miten heikko tunneside monet pariskunnat yhdistää. Ainut hupi on seksi ja se matkustelu. Mitään muuta yhteistä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Mitä varten menitte yhteen tuollaisella ikäerolla, jos et kerran hyväksynyt sitä mitä se tarkoittaa? Miehellä olisi aikanaan ollut mahdollisuus löytää joku joka pysyy hänen rinnallaan loppuun asti.
Täällähän tolkutetaan väsymiseen asti, miten
_ kaikki miehet haluavat nuoremman vaimon_!!
Niin halusi tämäkin. Olisi halunnut oikein naimisiin.
No tässä on nyt realistinen kuvaus siitä, mitä isosta ikäerosta seuraa käytännössä.
Rakkauttakaan ei ole: harmistunut v. matkustaa mieluummin yksin kuin uhraa pennosiaan toisen eteen.
Ei käy kateeksi tän pariskunnan kumpaakaan osapuolta.
Kammottava tämä nykyajan itsekkyys, mikä on monille selviö: läheisen sairaus ottaa päähän, koska itsellä ei ole enää tarpeeksi hauskaa, kun kumppani on mennyt epäkuntoon.
Odotatko tsemppaus viestejä?
Olen ollut mieheni kanssa 30 vuotta ja todellakin hoidan hänet loppuun asti jos vointi heikenee.
Jaksan sen, koska hän jaksoi olla kanssani hyvinä ja huonoina aikoina.
Rakas ihminen
Senioriseksipalstat ovat varmaan ihan erikseen. Ei Vauva-forumilla.