Työpaikan hierarkisuus ahdistaa

Miten musta tuntuu, että tästä samasta aiheesta oli aiemmin. Katkerana valitettiin miten paremmin koulutetut ja uraa luoneet saivat paremmat tehtävät töissä. Itse taidan kuulua tähän paremaan kastiin, mutta tiedätkö mitä. Olen ihan itse tehnyt töitä jotta tähän pääsen. Olen usemman vuoden opiskellut pienellä opintotuella ja lisärahaa saanut hesen kassalla viikonloppuöisin. Myöskään sitä ensimmäistä kunnon työpaikkaa en saanut tarjoittimella. Vaan useamman vuoden tein lyhyitä pätkiä, huonolla palkalla oman alan töitä. Joten ihan mielelläni nautin nykyään suht vapaasta työajasta, vaihtelevista työtehtävistä + muista eduista.

Vierailija kirjoitti:

Miten musta tuntuu, että tästä samasta aiheesta oli aiemmin. Katkerana valitettiin miten paremmin koulutetut ja uraa luoneet saivat paremmat tehtävät töissä. Itse taidan kuulua tähän paremaan kastiin, mutta tiedätkö mitä. Olen ihan itse tehnyt töitä jotta tähän pääsen. Olen usemman vuoden opiskellut pienellä opintotuella ja lisärahaa saanut hesen kassalla viikonloppuöisin. Myöskään sitä ensimmäistä kunnon työpaikkaa en saanut tarjoittimella. Vaan useamman vuoden tein lyhyitä pätkiä, huonolla palkalla oman alan töitä. Joten ihan mielelläni nautin nykyään suht vapaasta työajasta, vaihtelevista työtehtävistä + muista eduista.

Ja kuvittelet olevasi muita parempi? Ei kait koulutus tee kuspääksi??

Kyllä olen opiskellut minäkin, useammankin tutkinnon. Eli mulla on korkeampi koulutus kuin esim osalla työpaikkani pikkupomoista, mutta eri alalta.

Mutta... olen nainen ja työpaikkani hyvin miesvaltainen. Työnkuvaani kuuluvat tehtävät ja sen ylikin olen tehnyt hyvin, mutta hyväveli-kerhoon ei naisilla ole asiaa. Ei myöskään ylennyksiä tulossa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miten musta tuntuu, että tästä samasta aiheesta oli aiemmin. Katkerana valitettiin miten paremmin koulutetut ja uraa luoneet saivat paremmat tehtävät töissä. Itse taidan kuulua tähän paremaan kastiin, mutta tiedätkö mitä. Olen ihan itse tehnyt töitä jotta tähän pääsen. Olen usemman vuoden opiskellut pienellä opintotuella ja lisärahaa saanut hesen kassalla viikonloppuöisin. Myöskään sitä ensimmäistä kunnon työpaikkaa en saanut tarjoittimella. Vaan useamman vuoden tein lyhyitä pätkiä, huonolla palkalla oman alan töitä. Joten ihan mielelläni nautin nykyään suht vapaasta työajasta, vaihtelevista työtehtävistä + muista eduista.

Minäkin olen opiskellut ja tehnyt töitä vaikka minun oli sinusta poiketen sen lisäksi pelättävä kotona väkivaltaista ja seksuaalisesti ahdistelevaa isää ensimmäiset 18 vuotta. Sitten sairastuin, ja olen nyt köyhä. Joten olen oikeutettu valittamaan ja olemaan teikäläisille katkera (eli kaikille keillä on ollut helpompaa kuin minulla, ja jotka silti luulevat olevansa erityisiä).

Ei kai ap:n viestissä ole niinkään kyse koulutustasosta, vaan siitä, että työtehtävistä, asemasta ja koulutuksesta riippumatta ihmisten tulisi kokea olevansa tasa-arvoisia ja tärkeitä työyhteisön jäseniä.

Ei töissä kuulukaan tuntea olevansa tasa-arvoinen pomon kanssa. Pomo tekee päätökset ja kantaa vastuun niistä. Ei sille rivityöntekijälle makseta niitten päätösten tekemisestä eikä se pitkän päälle tunnu niistäkään kivalle jos niitä joutuu tekemään yli omien valtuuksiensa.

Ihan niin kuin kotonakin lasten ja vanhempien välillä. Kuulostaakin ihan joltain alakoululaiselta joka valittaa että aikuiset saa valvoa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai ap:n viestissä ole niinkään kyse koulutustasosta, vaan siitä, että työtehtävistä, asemasta ja koulutuksesta riippumatta ihmisten tulisi kokea olevansa tasa-arvoisia ja tärkeitä työyhteisön jäseniä.

Juuri näin. Teki ihan mitä tahansa työtä, olisi syytä voida kokea tekevänsä arvokasta työtä. (Ja joku työ ei esimiesten mielestä ole arvokasta, miksi ihmeessä siihen on palkattu ketään?) Lisäksi jokaisella pitäisi olla mahdollisuus kehittyä työssään, jos haluaa. Ei välttämättä aina tarvitse olla kyse mistään suuresta uralla kiipeämisestä vaan esim. mahdollisuudesta kouluttautua tai kommunikoida samaa työtä tekevien kanssa omassa organisaatiossa tai muualla.

Olen ollut monissa organisaatioissa, ja joistakin tunnistan tuon ap:n kuvaaman asenteen, eikä se liity mitenkään koulutukseen tai tehtäviin. Jotkut osaavat arvostaa kaikkien tekemistä, jotta saadaan toivottavia tuloksia. Osassa taas osa näkee itsensä tärkeämpänä ja kuvittelee tietävänsä kaiken, ja odottaa vain loppujen tekevän mitä käsketään. Jälkimmäisissä on toiminta yleensä tehottomampaa, koska vain pienen osan osaaminen huomioidaan ratkaisuja tehdessä.

Mistä niille teidän päälliköillenne löytyy alaisia? Kun minä olin työnjohtajana, minulla oli 10 alaista ja niin oli kaikilla työkavereillanikin. Minun esimiehelläni oli yhteensä 80 alaista. Kun 15 vuoden jälkeen hain ja sain ylennyksen, minulla oli yksikönpäällikkönä 35 alaista työnjohtajineen.

Nykyisessä asiantuntija työssä olen jälleen alimmalla portaalla ja meidän tiimissä on kuusi työntekijää, mutta pomoni työnkuva on hyvin erilainen kuin minulla edellisessä työssäni. Ja hänen esimiehellän on jälleen noin 35 alaista kuten minulla aikoinaan.

Vai onko teidän firmassa kaikkien palkankorotukset korvattu titteleillä? Niitäkin firmoja on, jossa palkankorotusta ei ole annettu, mutta riviasiantuntija on nimetty projeti- tai ties miksi päälliköksi ilman ensimmäistäkään alaista. Samalla on siirretty ylemmäksi toimihenkilöksi, ettei tarvitse maksaa ylitöitä.

Uskon, että tasa-arvoisemmassa työpaikassa ihmiset viihtyy paremmin. Esim. hierarkian alatasoilla oleviltakin voi kysyä, että mitä kuuluu ja miten työtehtävien kanssa menee.

Meillä puhutaan vain tärkeistä, hierarkian huipulla olevista tehtävistä.

Monikaan talossa ei varmaan edes tiedä, mitä rivityöntekijä meillä tekee.