Vastavuoroisuus on tosi tärkeää!!
Oletko sinä vastavuoroinen? Miksi, miksi et? Ajattelet jo edes koko asiaa?
Itseäni mietityttää tämä asia nyt. Eräs tuttava mielellään kysyy apua pieniin ja isompiinkin juttuihin tilaisuuden tullen ja ihan mielellään autankin jos vain pystyn. Yleensä siitä ei ihan hirveästi ole vaivaa. Lapsensa on mm.
 reissannut kanssamme tai asunutkin hetken kesätöitä tehdessä. Olen myös järjestänyt ohjelmaa ja kuskaillut sinne tänne.
Harvemmin pyydän itse apua, mutta heti jos jotain pyydän niin välitön vastaus on "ei onnistu". Tämä on usein toistuvaa. Heti jos pyyntö aiheuttaa vähänkin sopeutumista tai oman tilanteen muuttamista edes hetkeksi vähemmän miellyttäväksi asia ei onnistu.
En oikein tiedä miten suhtautua. En halua tulla hyväksikäytetyksi ja tilanne ei ole ollenkaan reilu. En myöskään halua välttämättä aina kieltäytyä hänen pyynnöistään, sillä se usein kostautuisi hänen lapselleen ja lapsi on minulle tärkeä.
Tajuaako tämä tuttava ollenkaan kuinka ei ole ollenkaan vastavuoroinen ja kuinka se ei oikeasti ole sopivaa? Vai eikö hän ajattele asiaa ollenkaan? Aina ei vaan voi olla saamapuolella mitä ihmissuhteisiin tulee. Mitä minun kannattaisi tehdä?
Kyllä nykyään olen vastavuoroisempi, ja huomaan että silti kaverit pitävät yhteyttä. Ennen siis minä soittelin 70 prosenttisesti aina kavereille, ja järjestelin. Nyt soitan 10 prosenttisesti, ja vaikka tapaamisten väli on pitempi, niin kyllä ne kaverit ottaa itse yhteyttä kunhan kerkeävät.