Miten kestätte piikittelyn?
Miten te muut oikein kestätte piikittelyn? Miten reagoitte?
Minä menen ihan lukkoon, enkä saa suustani mitään ulos. Kai sitten pelkään konfliktitilanteita... Vaikka olen kyllä huomannut, että todellisessa avoimessa riitatilanteessa/erimielisyyden käsittelyssä pystyn hyvinkin puhumaan, olen jopa herkästi dominoiva. Mutta piikittely, ei, sitä en vain ymmärrä.
Kommentit (41)
Monesti en vastaa mitään. Se myös ärsyttää piikittelijää. Asetun ikään kuin hänen yläpuolelleen. Siinä hän sitten miettii hetkisen, että enkö ymmärtänyt, mitä hän sanoi.
Kiitos vastauksista! Näin itsekin toimin, kun en siis edes osaa mitään vastata.
Eikö teitä sitten häiritse se piikittely? Olenkohan vähän turhan herkkä, kun se jää usein vaivaamaan? Koen syyllisyyttä, jos vaikka jotain tekemistäni/tekemättä jättämistäni piikitellään.
Olisi helpompaa, jos keskustelu olisi avoin, että voisi vaikka pyytää anteeksi. Piikittelyyn on tosi vaikea reagoida jotenkin rakentavasti. Onko piikittelyn tarkoituksena aiheuttaa toiselle pahaa oloa?
Jätän omaan arvoonsa, en välitä. Mutta jos henkilö piikittelee toistuvasti, vältän hänen seuraansa.
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Joillekin ihmisille piikittely on sarkastinen huumorinmuoto, toisille kateuden ilmaisutapa.
Aika harvoin piikittelen. Muiden piikittelyyn en ota kantaa, jokainen käyttää omat huumeensa niin kuin parhaaksi näkee.
Erotan kyllä sarkastisen huumorin ja piikittelyn toisistaan. Kateus saattaa aiheuttaa piikittelyä, mutta aina ei ole kyse siitäkään. Joskus se tuntuu ikään kuin kostolta jostakin, mitä olen tehnyt väärin. Se on ikään kuin rangaistus.
Et ole turhan herkkä. Kyllä piikittely loukkaa. Mä yritän pysyä kaukana piikittelijöistä jos vain mahdollista. Täällä oli muistaakseni joku aika sitten ketju jossa puhuttiin samanlaisista asioista. Joku ehdotti että voisi vastata piikittelijälle rauhallisesti että: anteeksi, mitä tarkoitat? voisitko tarkentaa? Eli ihan kuin et ymmärtäisi ensin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin.
Miten se onnistuu?
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Kun on ystävällinen ja hymyilee, niin se vasta ärsyttää ilkeitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Et ole turhan herkkä. Kyllä piikittely loukkaa. Mä yritän pysyä kaukana piikittelijöistä jos vain mahdollista. Täällä oli muistaakseni joku aika sitten ketju jossa puhuttiin samanlaisista asioista. Joku ehdotti että voisi vastata piikittelijälle rauhallisesti että: anteeksi, mitä tarkoitat? voisitko tarkentaa? Eli ihan kuin et ymmärtäisi ensin.
Kiitos vinkistä, tuota voisi yrittää. Täytyy koittaa muistaa!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Kun on ystävällinen ja hymyilee, niin se vasta ärsyttää ilkeitä ihmisiä.
Ärsyttääkö? Mistä sen huomaa? Itse en ole tätä ärsyyntymistä huomannut.
En ainakaan ole kenenkään piikittelevän ystävä.
Pysyn kans yläpuolella, enkä lähde mukaan. Otan etäisyyttä sitä mukaa mitä enempi ihminen piikittelyä tai muuta yhtä ärsyttävää harrastaa, poikkeuksena yksi ilmeisen aspergeri kaverini joka on erittäin sosiaalisesti kömpelö ja laukoo ihan tahtomattaankin kaikkea mitä sylki suuhun tuo, siispä suotakoon se hänelle :D
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan ole kenenkään piikittelevän ystävä.
Joo, no onneksi minullakaan ei ole sellaisia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hymyilen ja olen ystävällinen. En välitä ilkeistä ihmisistä ollenkaan, ne on niin paljon alempana kuin minä. En missään tilanteessa alennu piikittelijän kanssa samalle tasolle.
Kun on ystävällinen ja hymyilee, niin se vasta ärsyttää ilkeitä ihmisiä.
Ärsyttääkö? Mistä sen huomaa? Itse en ole tätä ärsyyntymistä huomannut.
No ilkeellä ihmisellä on varmaan paha olla ja kun se veetuilee eikä kohde reagoi negatiivisesti, niin se voi ilkeätä ärsyttää. Eikä se ärsyyntyminen välttämättä heti näy tai ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Et ole turhan herkkä. Kyllä piikittely loukkaa. Mä yritän pysyä kaukana piikittelijöistä jos vain mahdollista. Täällä oli muistaakseni joku aika sitten ketju jossa puhuttiin samanlaisista asioista. Joku ehdotti että voisi vastata piikittelijälle rauhallisesti että: anteeksi, mitä tarkoitat? voisitko tarkentaa? Eli ihan kuin et ymmärtäisi ensin.
Tätä terapeutti suositteli myös. Ihmisten vastuuttamista omasta käytöksestään.
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kans yläpuolella, enkä lähde mukaan. Otan etäisyyttä sitä mukaa mitä enempi ihminen piikittelyä tai muuta yhtä ärsyttävää harrastaa, poikkeuksena yksi ilmeisen aspergeri kaverini joka on erittäin sosiaalisesti kömpelö ja laukoo ihan tahtomattaankin kaikkea mitä sylki suuhun tuo, siispä suotakoon se hänelle :D
Joo, sosiaalinen kömpelyys on kyllä eri asia. Piikittely on usein taitavaa sosiaalista vallankäyttöä.
En ole huomaavinanikaan sitä jos toinen "piikittelee", ihan kun en tajuaisi sitä käyttäydyn niin.