Sammuvat suvut, asioiden hoito

Vierailija kirjoitti:

Termit kuntoon kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista lapsettomien vihaamista. Velathan elättävät sinunkin lapsesi maksamillaan veroilla (lapsilisät, päivähoito, koulutus jne) saamatta itse niillä juuri mitään.

Itse olen lapseton kahdesta syystä: mulla on 2 perinnöllistä sairautta, jotka olen omilta vanhemmiltani saanut, enkä välttämättä haluaisi näitä eteenpäin saattaa. Lisäksi en ole löytänyt sellaista kumppania, jonka kanssa perheen perustaisin ja ihan kuka tahansa veikkonen ei minusta ole lapselle hyvä isä.

Onneksi olen jo sen ikäinen, ettei tartte lapsiasiaa enää miettiä.

Itse kysymykseen vastauksena, että mun perintö menee rakkaille sukulaislapsille. Mua ei tartte kenenkään muistella kuoleman jälkeen, en koe olevani mitenkään ainutlaatuinen, meitä maanmatosia tulee ja menee.

Olen pahoillani mutta Vela-termi ei ole teidän sairaiden käytettävissä. Valtion tulisi estää teitä lisääntymästä jotta sairaudet ei periytyisi. Fiksut valtiot kannattavat ekologista karsintaa.

Vela-termi on perusterveiden mutta oman päätöksen takia lapsettomiksi jättäytyvien titteli.

Sinussa taitaa olla sisällä melkoisesti vihaa kommenteistasi päätellen.

Tokihan olisin hyvin ehtinyt hankkia niitä lapsia ennen sairauksien puhkeamista yli 30-vuotiaana, niitä ei vielä geenitesteillä voida löytää (hyvä niin). Onnellinen olen nykyisestä tilanteestani, tulen hyvin toimeen eikä tarvitse muita murehtia.

Miksi sairaat eivät suostu adoptoimaan vaan välttämättä haluavat geneettisesti omia lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki me joskus kuollaan kirjoitti:

Minä todennäköisesti ehdin hoitaa vanhempieni asiat ja kun kuolen, siinä vaiheessa minulle on yhden tekevää, kuka minun asiani hoitaa vai hoitaako kukaan mitenkään. Todennäköisesti siskon lapsia kiinnostaa perintö sen verran, että tilaavat fiman tyhjentämään kämpän ja viemään irtaimistoni kaatopaikalle.

Ihmiset ovat käsittämättömän kiinnostuneita, mitä heistä ajatellaan kuoleman jälkeen. Etenkin kun monia vanhuksia ei muisteta edes eläessään.

Teen töitä muistisairaiden kanssa ja tää on toki totta mitä kirjoitit.

Muutama lapseton meillä on ja heillä maistraatista edunvalvoja. Kyllähän heiltä jää paljon sellaista väliin, jonka omainen hoitaisi yleensä heti. Esim. yhdellä asukkaalla ei ole ehjää talvitakkia, eikä siksi pääse ulos kuten muut. Odottaa edunvalvojan hyväksyntää kustannukselle. Tottakai se hyväksytään, mutta byrokratian ratas kääntyy hitaasti ja mennään varmaan alkuvuotta ennen kuin asia on ok. Näillä on myös vain ne välttämättömät asiat, joihin edunvalvoja myöntää varat. Kun jollain muulla vanhuksella on hyväntuoksuisia kylpytuotteita ja nauttii vaikka kynsien lakkaamisesta ja kampaajan käynneistä, on edunvalvonnan alaisuudessa olevat yleensä ilman näitä lukuunottamatta välttämättömiä - muistelen että kampaajaan/parturiin on n. parin kuukauden raja. Mitään kivaa heillä ei ole, on se huone ja siellä välttmättömät.

He eivät tietenkään muista tai ymmärrä miksi he eivät esim. pääse ulos ja se on hyvä juttu. Säästyy sitten se perintö valtiolle. 

Todellakin hyvä syy karttaa yleistä edunvalvontaa, tämän olen minäkin havainnut, systeemi on hidas suuren asiakamäärän takia ja kankea, koska edunvalvojat eivät ehdi tutustua asiakkaisiinsa ja näiden todelliseen etuun ja siksi edunvalvottavat joutuvat elämään itselleen sopimatonta elämään, eivätkä läheskään aina päätökset perustu varojen puutteeseen. On parempi etsiä joku muu, luotettava, tehtävään suostuva, mieluiten korvauksen työstään saavan, joka saa muidenkin tarvittavien tahojen  tietämät kirjalliset ohjeet asioiden hoitoon.

Eipä kaikkien "lapsellistenkaan" jäämistöt mene heidän jälkeläisilleen, kyllä myös heillä on oikeus jättää puolet siitä mille taholle tahtovat. Sekin pitää huomata, että suuri osa lapsettomista huolehtii vuosia, ellei kymmeniä vuosia, ikääntyvistä vanhemmistaan: se olisi kyllä aika erikoinen syy perinnöttömäksi tekemiseen!

No, kunnalliseen edunvalvontaan tietty päätyvät vain he, joilla ei ole enää ketään. Nyt on vuorossa suuret ikäluokat, joilla todella usein on sisaruksia. Nää edunvalvontaan joutuvat ovat harvinaisia. Mutta näiden joukko kasvaa, jo nyt 50 kymppisissä on paljon ainokaisia ja heissä paljon vapaaehtoisesti lapsettomia.

Kun edunvalvonta tökkii jo nyt, vaikka asiakkaita on vähän, niin mitähän se on kun me 40 + ollaan muistisairaita. Toki se on muistisairaalle ihan ok ettei pääse mihinkään eikä saa mitään kivaa, kun ei ole omaisia, tämä toivottavasti on tiedostettu jo silloin kun niitä ratkaisuja tekee. Hoitajana sydäntä raastoi "omaisten päivänä" ne, jotka kaipasivat niitä äitejään käymään, kun muilla oli lapsia ja lapsenlapsia. "Kyllä se äiti tulee kun ehtii ja Tapiokin tulee kyllä". Se äiti ja puoliso kuolleet jo vuosia sitten.

Ei ne omat lapset tietty takaa mitään, mutta oikeasti noi kropaltaan täysin terveet, mieli hukassa olevat muistisairaat ilman läheisiä on todella surullista katsotavaa ja yleensä kyllä sitten menehtyvätkin aika nopsaan, kun elämä on yhtä seinään tuijottamista ilman muuta kontaktia kuin hoitajat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki me joskus kuollaan kirjoitti:

Minä todennäköisesti ehdin hoitaa vanhempieni asiat ja kun kuolen, siinä vaiheessa minulle on yhden tekevää, kuka minun asiani hoitaa vai hoitaako kukaan mitenkään. Todennäköisesti siskon lapsia kiinnostaa perintö sen verran, että tilaavat fiman tyhjentämään kämpän ja viemään irtaimistoni kaatopaikalle.

Ihmiset ovat käsittämättömän kiinnostuneita, mitä heistä ajatellaan kuoleman jälkeen. Etenkin kun monia vanhuksia ei muisteta edes eläessään.

Teen töitä muistisairaiden kanssa ja tää on toki totta mitä kirjoitit.

Muutama lapseton meillä on ja heillä maistraatista edunvalvoja. Kyllähän heiltä jää paljon sellaista väliin, jonka omainen hoitaisi yleensä heti. Esim. yhdellä asukkaalla ei ole ehjää talvitakkia, eikä siksi pääse ulos kuten muut. Odottaa edunvalvojan hyväksyntää kustannukselle. Tottakai se hyväksytään, mutta byrokratian ratas kääntyy hitaasti ja mennään varmaan alkuvuotta ennen kuin asia on ok. Näillä on myös vain ne välttämättömät asiat, joihin edunvalvoja myöntää varat. Kun jollain muulla vanhuksella on hyväntuoksuisia kylpytuotteita ja nauttii vaikka kynsien lakkaamisesta ja kampaajan käynneistä, on edunvalvonnan alaisuudessa olevat yleensä ilman näitä lukuunottamatta välttämättömiä - muistelen että kampaajaan/parturiin on n. parin kuukauden raja. Mitään kivaa heillä ei ole, on se huone ja siellä välttmättömät.

He eivät tietenkään muista tai ymmärrä miksi he eivät esim. pääse ulos ja se on hyvä juttu. Säästyy sitten se perintö valtiolle. 

Todellakin hyvä syy karttaa yleistä edunvalvontaa, tämän olen minäkin havainnut, systeemi on hidas suuren asiakamäärän takia ja kankea, koska edunvalvojat eivät ehdi tutustua asiakkaisiinsa ja näiden todelliseen etuun ja siksi edunvalvottavat joutuvat elämään itselleen sopimatonta elämään, eivätkä läheskään aina päätökset perustu varojen puutteeseen. On parempi etsiä joku muu, luotettava, tehtävään suostuva, mieluiten korvauksen työstään saavan, joka saa muidenkin tarvittavien tahojen  tietämät kirjalliset ohjeet asioiden hoitoon.

Eipä kaikkien "lapsellistenkaan" jäämistöt mene heidän jälkeläisilleen, kyllä myös heillä on oikeus jättää puolet siitä mille taholle tahtovat. Sekin pitää huomata, että suuri osa lapsettomista huolehtii vuosia, ellei kymmeniä vuosia, ikääntyvistä vanhemmistaan: se olisi kyllä aika erikoinen syy perinnöttömäksi tekemiseen!

No, kunnalliseen edunvalvontaan tietty päätyvät vain he, joilla ei ole enää ketään. Nyt on vuorossa suuret ikäluokat, joilla todella usein on sisaruksia. Nää edunvalvontaan joutuvat ovat harvinaisia. Mutta näiden joukko kasvaa, jo nyt 50 kymppisissä on paljon ainokaisia ja heissä paljon vapaaehtoisesti lapsettomia.

Kun edunvalvonta tökkii jo nyt, vaikka asiakkaita on vähän, niin mitähän se on kun me 40 + ollaan muistisairaita. Toki se on muistisairaalle ihan ok ettei pääse mihinkään eikä saa mitään kivaa, kun ei ole omaisia, tämä toivottavasti on tiedostettu jo silloin kun niitä ratkaisuja tekee. Hoitajana sydäntä raastoi "omaisten päivänä" ne, jotka kaipasivat niitä äitejään käymään, kun muilla oli lapsia ja lapsenlapsia. "Kyllä se äiti tulee kun ehtii ja Tapiokin tulee kyllä". Se äiti ja puoliso kuolleet jo vuosia sitten.

Ei ne omat lapset tietty takaa mitään, mutta oikeasti noi kropaltaan täysin terveet, mieli hukassa olevat muistisairaat ilman läheisiä on todella surullista katsotavaa ja yleensä kyllä sitten menehtyvätkin aika nopsaan, kun elämä on yhtä seinään tuijottamista ilman muuta kontaktia kuin hoitajat.

Tämä odottaa suurta osaa lapsettomiksi jättäytyvää. Siinähän sitten muistelevat yksinäistä nuoruuttaan ja kuinka käyttivät triplakondomeja bilereissuillaan.

Kiinteistöperinnöt kasautuvat tulevaisuudessa pienelle jälkeläisporukalle, ja sitten maassa oleksii paljon ulkomaalaisia joilla on lähinnä käteisvarantoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Termit kuntoon kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista lapsettomien vihaamista. Velathan elättävät sinunkin lapsesi maksamillaan veroilla (lapsilisät, päivähoito, koulutus jne) saamatta itse niillä juuri mitään.

Itse olen lapseton kahdesta syystä: mulla on 2 perinnöllistä sairautta, jotka olen omilta vanhemmiltani saanut, enkä välttämättä haluaisi näitä eteenpäin saattaa. Lisäksi en ole löytänyt sellaista kumppania, jonka kanssa perheen perustaisin ja ihan kuka tahansa veikkonen ei minusta ole lapselle hyvä isä.

Onneksi olen jo sen ikäinen, ettei tartte lapsiasiaa enää miettiä.

Itse kysymykseen vastauksena, että mun perintö menee rakkaille sukulaislapsille. Mua ei tartte kenenkään muistella kuoleman jälkeen, en koe olevani mitenkään ainutlaatuinen, meitä maanmatosia tulee ja menee.

Olen pahoillani mutta Vela-termi ei ole teidän sairaiden käytettävissä. Valtion tulisi estää teitä lisääntymästä jotta sairaudet ei periytyisi. Fiksut valtiot kannattavat ekologista karsintaa.

Vela-termi on perusterveiden mutta oman päätöksen takia lapsettomiksi jättäytyvien titteli.

Sinussa taitaa olla sisällä melkoisesti vihaa kommenteistasi päätellen.

Tokihan olisin hyvin ehtinyt hankkia niitä lapsia ennen sairauksien puhkeamista yli 30-vuotiaana, niitä ei vielä geenitesteillä voida löytää (hyvä niin). Onnellinen olen nykyisestä tilanteestani, tulen hyvin toimeen eikä tarvitse muita murehtia.

Miksi sairaat eivät suostu adoptoimaan vaan välttämättä haluavat geneettisesti omia lapsia?

Sairas ei ehkä saa adoptiolasta sairautensa takia. Lisäksi adoptoitu on kamalan kallista ja hidasta. Jonossa voi mennä yli 10 vuotta ja lasta ei tule ollenkaan (kuten kaverilleni kävi. )

no meillä ei tätä onkelmaa terveisin Abdullahi Yussuf

Vaaleat tytöt tervetuloa meidän sukuun pusi pusi

Päättyvät tarinat kirjoitti:

Täällä on varmaan lukijana moni vanhempi joiden lapset ovat ilmoittaneet/antaneet ymmärtää etteivät hanki lapsia (vela).

Millaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet kun ymmärrätte että sukunne tarina oli siinä ja ketjuun ei tule enää lenkkejä?

Kesämökit myyntiin, ei uusia huonekaluja, arvoesineet myyntiin, ravintolakäyntien lisäys, lahjoittaminen hyväntekeväksyyteen, oman elämäntarinan kertominen tuntemattomille esim työpaikalla tai harrastuksissa, valokuva albumeiden polttaminen, hautapaikkojen irtisanominen seurakunnasta, testamentti muille sukulaislapsille tai pseudoyhdistykselle. Mitä kaikkea?

Miksi valokuva-albumit pitäisi polttaa. Eikö niistä kannata nauttia loppuun asti?

Vierailija kirjoitti:

Päättyvät tarinat kirjoitti:

Täällä on varmaan lukijana moni vanhempi joiden lapset ovat ilmoittaneet/antaneet ymmärtää etteivät hanki lapsia (vela).

Millaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet kun ymmärrätte että sukunne tarina oli siinä ja ketjuun ei tule enää lenkkejä?

Kesämökit myyntiin, ei uusia huonekaluja, arvoesineet myyntiin, ravintolakäyntien lisäys, lahjoittaminen hyväntekeväksyyteen, oman elämäntarinan kertominen tuntemattomille esim työpaikalla tai harrastuksissa, valokuva albumeiden polttaminen, hautapaikkojen irtisanominen seurakunnasta, testamentti muille sukulaislapsille tai pseudoyhdistykselle. Mitä kaikkea?

Miksi valokuva-albumit pitäisi polttaa. Eikö niistä kannata nauttia loppuun asti?

Jos on mielenkiintoista elämäntarinaa kerrottavana niin miksipä ei kirjoittaisi vaikka muistelmaa, kyllä sen kirjastoon ainakin saa vaikka myyntitulot ei muuten huimia olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päättyvät tarinat kirjoitti:

Täällä on varmaan lukijana moni vanhempi joiden lapset ovat ilmoittaneet/antaneet ymmärtää etteivät hanki lapsia (vela).

Millaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet kun ymmärrätte että sukunne tarina oli siinä ja ketjuun ei tule enää lenkkejä?

Kesämökit myyntiin, ei uusia huonekaluja, arvoesineet myyntiin, ravintolakäyntien lisäys, lahjoittaminen hyväntekeväksyyteen, oman elämäntarinan kertominen tuntemattomille esim työpaikalla tai harrastuksissa, valokuva albumeiden polttaminen, hautapaikkojen irtisanominen seurakunnasta, testamentti muille sukulaislapsille tai pseudoyhdistykselle. Mitä kaikkea?

Miksi valokuva-albumit pitäisi polttaa. Eikö niistä kannata nauttia loppuun asti?

Jos on mielenkiintoista elämäntarinaa kerrottavana niin miksipä ei kirjoittaisi vaikka muistelmaa, kyllä sen kirjastoon ainakin saa vaikka myyntitulot ei muuten huimia olisikaan.

Ketään ei kiinnosta kynttilän puhaltajien hälläväliä elämä.

Eikä kirjastoihin oteta mitään itseprintattuja Word dokumentteja.

Tulee kivoja joulupöytäkeskusteluja tänä vuonna kun moni vela-päätöksen tehnyt menee vanhempien joulupöytään kertomaan asioistaan.

Verrattain surkea kohtalo monella. Tehkää lapsia suomalaiset

Älkää nyt kuitenkaan polttako niitä valokuva-albumeita. Meitä keräilijöitä kiinnostaa kyllä ne vanhemmat kuvat ja niiden tarinat. Jos aikaa löytyy ja tiedätte keitä kuvissa on, kirjoittakaa tietoja ylös (ei mielellään valokuviin) ja säilyttäkää albumien mukana.

Toivoisin, että vanhemmat eivät järjestä elämäänsä sen mukaan, hankinko minä lapsia vai en.

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluatte jättää perinnön vela lapsillenne jotka haluavat vain helpon ja itsekkään elämän, ilmainen raha olisi heille vain lisää biletystä ukkomiesten kanssa tai huorissa käyntiä ?

Itse antaisin rahani vaikka Hurstille.

Kuinka tyhmä sä olet? Lapsella on just vapaus elää kuten tahtoo. jos se haluaa  helpon elämän niin se on fine. Miksi minun pitäis häntä siitä rangaista, varsinkin kun lapsenlapset ovat mulle ihan yhdentekevä asia.

Vaikka adoptois linnan Ranskasta perintörahoilla, ihan sama mulle. Lapselle ne rahat menee kuitenkin.

Sulla on todella outo käsitys ihmisistä. Suorastaan sairas. Ilmeisesti siis itse joko bailaat ukkomiesten kanssa tai käyt huorissa kun kuvittelet muiden sitä harrastavan. En ois kaivannut susta tuota tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt kuitenkaan polttako niitä valokuva-albumeita. Meitä keräilijöitä kiinnostaa kyllä ne vanhemmat kuvat ja niiden tarinat. Jos aikaa löytyy ja tiedätte keitä kuvissa on, kirjoittakaa tietoja ylös (ei mielellään valokuviin) ja säilyttäkää albumien mukana.

Kyllä nimenomaan poltetaan, koska ne eivät keräilijoille kuulu. Sama koskee kaikkea hlökohtaista tietoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt kuitenkaan polttako niitä valokuva-albumeita. Meitä keräilijöitä kiinnostaa kyllä ne vanhemmat kuvat ja niiden tarinat. Jos aikaa löytyy ja tiedätte keitä kuvissa on, kirjoittakaa tietoja ylös (ei mielellään valokuviin) ja säilyttäkää albumien mukana.

Kyllä nimenomaan poltetaan, koska ne eivät keräilijoille kuulu. Sama koskee kaikkea hlökohtaista tietoa.

Ei ihmisten kuvissa ole mitään henkilökohtaista tietoa. Mutta päätös on sinun, voit vapaasti polttaa kaikki merkit suvustasi ja pyyhkiä sen maan päältä niin halutessasi. Teillä ei varmaan mitään vanhoja ja arvokkaita valokuvia olekaan asenteestasi ja käsityksistäsi päätellen.