Henkinen pahoinvointi

Minulla on ollut todella vaikeaa jo pidempään, olen hyvin ahdistunut, masentunut ja nyt minua piinaavat itsemurha-ajatukset hyvin voimakkaasti. Käyn töissä, mutta työ aiheuttaa minulle lisää ahdistusta ja mietin työasioita kotona muiden piinaavien ajatusten lisäksi.

Nyt on tilanne se, että mies lähti töihin ja tulee vasta aamulla. olen yksin kotona näiden ajatusteni kanssa. Mies tietää masennuksestani, mutta ei itsemurha-ajatuksistani. Minua pelottaa hirveästi olla yksin juuri nyt, päivystykseen en haluaisi lähteä, koska en usko sieltä saavani apua, tuskin he siellä voivat muuta tehdä kuin määrätä unilääkkeitä ja rauhoittavia, niitä minulla on kotona. En haluaisi mennä tällaisen asian takia päivystystä kuormittamaan. Äidilleni en voi soittaa, koska hän pelästyisi aivan hirveästi ja olisi hyvin huolissaan.

Ystävilleni en pysty puhumaan tilanteestani, kuten en oikein miehellenikään, koska en halua vaivata heitä omilla ongelmillani. Parhaalla ystävälläni on kaksi pientä lasta ja vaikeaa omassakin elämässään. Kukaan ei tiedä, kuinka paha tilanne on, koska osaan peitellä sen hyvin. Toki kotona itken miehen läsnäollessa ja hän lohduttaa. Mutta sitten kuivaan kyyneleet ja hymyilen, en siitä pysty enempää avautumaan. Mies ei painosta puhumaan, enkä minä pystykään. Hän odottaa, että pahin menee ohi ja pitää sylissä.

Minulla on vielä kaksi vuotta kelan terapiaoikeutta, mutta kaikki terapeutit, joihin olen ottanut yhteyttä, eivät pysty ottamaan uusia asiakkaita. Edellinen terapiasuhteeni loppui paikkakunnalta muuton vuoksi. Työterveyspsykologin aika on vasta 2 viikon päästä.

Yritän katsoa elokuvaa, mutta pystyn vain puoli minuuttia kerrallaan. En pysty keskittymään kirjan lukemiseen. Olen jo siivonnut. Ulos en uskalla lähteä, pelkään hyppääväni auton alle. En keksi mitään millä saisin ajatukset muualle.

Taustalla on keskivaikea masennus n. 10 v ja hankala ahdistuneisuus/paniikkikohtaukset. Epäilen välillä, että minulla olisi epävakaa persoonallisuushäiriö, mutta entinen psykiatrini ei ollut samaa mieltä. En kyllä koskaan tehnyt mitään testejä. Mielialani vaihtelee päivittäin (peitän tosin tunteeni hyvin) ja koen välillä tyhjyyden/epätodellisen olon tuntemuksia. En uhkaile itsetuhoisuudella, mutta minulla on itsetuhoisia ajatuksia. Välillä en oikein saa otetta itseeni, en oikein tiedä kuka olen. Ikään kuin olisi monta minää eri elämäntilanteissa. Teen ahkerasti töitä, mutta vaihdan työpaikkaa usein, koska kyllästyn nopeasti.

Huh, tämäkin jo vähän auttaa, kun kirjoittaa. Onko kellään mitään vinkkejä miten saisi oloa helpotettua?