Kannattaako sairauksien puolesta rukoilla, kun ihmeitä ei vaan tapahdu?
Miksi uskovaiset rukoilevat sairaiden puolesta seurakunnissa vaikka ihmeparantumisia ei tapahdu? Käytännössä lääketieteeseen turvautuvat yhtälailla uskovat että ateistit. Halvaantuneet eivät nouse pyörätuoleistaa, sokeat eivät saa näköään eikä kuurot kuuloaan, elämssään vammautuneet, tai syntymästään kehitysvammaiset pysyvät tilassaan eivätkä nouse tai korkeintaan kuntoutumista voi tapahtua. Kuntoutumista vaan ei voi pitää rukousvastauksena sen enempää kuin buranan avulla päänsäryn hellittämistä. Miksi siis rukoilla sairaiden puolesta?
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
Joo, sysätään kaikki komeroon ja ovi kiinni.
Myötätunto on ihan yliarvostettu juttu.
Ei vaan otetaan apu sieltä, mistä sitä saa.
No ei kannata koska ihmeitä ei tapahdu. Pitää odotella jeesuksen toista tulemista että ihmeitä tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Aina välillä tapahtuu
Esimerkkejä? En ole nähnyt enkä kuullut yhtäkään ihmeen kriteerin täyttävää ihmettä.
Vierailija kirjoitti:
No ei kannata koska ihmeitä ei tapahdu. Pitää odotella jeesuksen toista tulemista että ihmeitä tulee vastaan.
Noinko raamattu opettaa? Eikö raamatun mukaan ihmeitä pitäisi tapahtua seurakunnissa?
Rukoilu ja usko saattavat antaa toivoa ja lohtua. On eroa sanotko vaikka sitten parantumattomasti sairaana olevalle ystävällesi, että tiedän ja haluan sinunkin tietävän, että tiede ei tiedä parannuskeinoa, jolla parantaa ja poistaa sairautesi, joten tulet kuolemaan seuraavan parin vuoden aikana. Vai sanotko hänelle, että uskon ja toivon, että saattaisit vielä parantua... Ei tietäminen ja uskominen ole toistensa vastakohdat.
Jotkut uskovaiset ainakin pitävät kovaa meteliä ihmeistä, joita eivät kuitenkaan koskaan näe. Eli päteekö heihin sanonta "paljon melua tyhjästä"?
Joo, sysätään kaikki komeroon ja ovi kiinni.
Myötätunto on ihan yliarvostettu juttu.