Lue keskustelun säännöt.
Mitä mieltä olette lasten kotiopetuksesta?
29.11.2018 |
Oma lapseni on vielä pieni joten tässä on aikaa vielä harkita ja ottaa selvää asiasta. Itse en ole koskaan kokenut että koulu olisi ollut itselleni ihanteellinen ja kannustava oppimisympäristö ja kärsin paljon siitä miten etäisiksi omat vanhemmat sitten loppujen lopuksi aina jäi kun ei heillä töiden jälkeen ollut kovin paljon aikaa ja voimia auttaa minua läksyissä tai olla edes läsnä niin paljon kuin olisin halunnut. Lisäksi nyt näyttää olevan niin että koulutuksen taso on maassamme menossa kovaa vauhtia alas, voihan tässä toki jo viidessäkin vuodessa tapahtua vaikka mitä muutosta suuntaan jos toiseen.
Kommentit (23)
Olen kerran ollut tilanteessa, jossa oli pakko kokeilla. Sanoisin, että akateemisella tasolla homma on helppo ja oppiminen todennäköisesti tehokkaampaa kuin koulussa - joskin on se sittn helppo tyriäkin, jos sattuu olemaan joku rokotuskriittinenkreationidtiflatearthistiholokaustidenialisti - tai vain laiska vanhempi.
Kaikilla muilla tasoilla mahdollisuuksia ei sitten ole ollenkaan, ei vaikka tekisi mitä. Joskus tämäkin on tietysti parempi kuin koulu - äärimmäisissä kiusaamistapauksissa on sama, vaikka ei kotonaakaan oppisi mitään vieraidenihmisten kanssa olemisesta, koska koulussakan ei ole mitään chanssia. Yleensä kuitenkin on paemmat chanssit oppia tulemaan toimeen pahassa maailmassa kun edes näkee sitä vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitä on kaksi korkeakoulutettua ihmistä vanhempina ja emme koe, että meistä olisi antamaan meidän lapsille saman koulutustason, minkä ihan tavallinen suomalainen peruskoulu on antanut ja antaa joka päivä. Vaikka yhteensä vielä saataisiin reaaliaineet ja kielet (minä) ja mat.-luonnontieteelliset aineet ja liikunta (isä) hoidettua, on vielä musiikki & kaikki kädentaidot ja sosiaalisuuden oppiminen johon ei pystytä...
Meidän molemmat lapset on ollut kotiopetuksessa, kun kierreltiin paljon töiden perässä ulkomailla. Molemmat kirjoitti itsensä ylioppilaiksi ja opiskelevat nyt yliopistossa.
En missään nimessä suosittele. Vertaisryhmän merkitys on niin suuri, että pelkästään sen takia veisin kouluun.
Huonoja kokemuksia. Esim. yläkoulu ei ole sujunut ja sen suorittamiseen on mennyt 3 vuoden sijaan 5-6! Kotikoulua käyneitä nuoria on vaivannut myös tietynlainen "mökkihöperyys" ja eristäytymisestä seurannut sosiaalisten tilanteiden pelko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alakoulussa voisin kuvitella asian toimivan. Mutta saisi olla hyvin vahva syy miksi siihen ryhtyisin. Ei henkilökohtaista kokemusta kotiopetuksesta, en tunne ketään joka olisi ollut.
Lapsen sosiaalisesta elämästä olisin huolissani.
Kyllä lapsi on ansainnut normaalit sosiaaliset suhteet. Ja luonnollisesti niitä luodaan koulussa. Koulussa tutustutaan moniin erilaisiin ihmisiin. Kotiopetuksessa vain vanhempien huolella valikoimiin ihmisiin - tämä jos mikä antaa lapselle rajoittuneen kuvan maailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Minulle tulee valitettavasti ensimmäiseksi mieleen esim. uskonnollisten perheiden kotikoulut, jotka on järjestetty vain siksi, ettei saisi "vääränlaista" opetusta.
Mutta jos siitä ei ole kyse, niin kotikoulu voivat olla ihan yhtä hyvää kuin tavallinenkin koulu ja sopia toisille lapsille paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Lähinnä se että lapsi on varmaan koulun jälkeen väsynyt ja sitten ei aikaa jää leikkimiseen ja ulkoiluun niin paljon. Mutta toki se sosiaalisuus on tosi tärkeää. Ehkä edes se että olisi useita harrastuksia ei riitä luomaan niitä tarpeeksi varsinkin jos kaikilla olisi vielä ennakkoluuloja kotiipetuksessa olevaa kohtaan. Mutta toisaalta en tiedä opinko nyt itsekään varsinaisesti juuri koulussa sitä sosiaalisuutta vai sitten kuitenkin enemmän muualla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee valitettavasti ensimmäiseksi mieleen esim. uskonnollisten perheiden kotikoulut, jotka on järjestetty vain siksi, ettei saisi "vääränlaista" opetusta.
Mutta jos siitä ei ole kyse, niin kotikoulu voivat olla ihan yhtä hyvää kuin tavallinenkin koulu ja sopia toisille lapsille paremmin.
Itselläni ei ainakaan ole mitään uskonnollista tai siihen rinnastettavaa ideologista tarkoitusperää sen takana että mietin tätä vaihtoehtoa. Lähinnä omat huonot kokemukset koulusta mutta toisaalta oma kiinnostus itsenäistä opiskelua ja opettamista kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Lähinnä se että lapsi on varmaan koulun jälkeen väsynyt ja sitten ei aikaa jää leikkimiseen ja ulkoiluun niin paljon. Mutta toki se sosiaalisuus on tosi tärkeää. Ehkä edes se että olisi useita harrastuksia ei riitä luomaan niitä tarpeeksi varsinkin jos kaikilla olisi vielä ennakkoluuloja kotiipetuksessa olevaa kohtaan. Mutta toisaalta en tiedä opinko nyt itsekään varsinaisesti juuri koulussa sitä sosiaalisuutta vai sitten kuitenkin enemmän muualla.
Tottakai opit. Opit miten ollaan isossa ryhmässä. Miten luodaan suhteita. Miten noudatetaan ohjeita ym.
Toinen asia mitä en tajua. Sanoit että koit canhempien jääneen etäisiksi. Se on tarkoituskin. Irrottautua vanhemmista.
Miksi haluat sitoa lapsesi vsin sinuun. Miksi haluat estää häntä kasvamasta ja luomasta kavetisuhteita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle tulee valitettavasti ensimmäiseksi mieleen esim. uskonnollisten perheiden kotikoulut, jotka on järjestetty vain siksi, ettei saisi "vääränlaista" opetusta.
Mutta jos siitä ei ole kyse, niin kotikoulu voivat olla ihan yhtä hyvää kuin tavallinenkin koulu ja sopia toisille lapsille paremmin.
Itselläni ei ainakaan ole mitään uskonnollista tai siihen rinnastettavaa ideologista tarkoitusperää sen takana että mietin tätä vaihtoehtoa. Lähinnä omat huonot kokemukset koulusta mutta toisaalta oma kiinnostus itsenäistä opiskelua ja opettamista kohtaan.
Siirrät omat traumasi lapseen ja estät häneltä normaalin kasvun
Eikö sinulla ole omaa elämää? Työtä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Lähinnä se että lapsi on varmaan koulun jälkeen väsynyt ja sitten ei aikaa jää leikkimiseen ja ulkoiluun niin paljon. Mutta toki se sosiaalisuus on tosi tärkeää. Ehkä edes se että olisi useita harrastuksia ei riitä luomaan niitä tarpeeksi varsinkin jos kaikilla olisi vielä ennakkoluuloja kotiipetuksessa olevaa kohtaan. Mutta toisaalta en tiedä opinko nyt itsekään varsinaisesti juuri koulussa sitä sosiaalisuutta vai sitten kuitenkin enemmän muualla.
Tottakai opit. Opit miten ollaan isossa ryhmässä. Miten luodaan suhteita. Miten noudatetaan ohjeita ym.
Toinen asia mitä en tajua. Sanoit että koit canhempien jääneen etäisiksi. Se on tarkoituskin. Irrottautua vanhemmista.
Miksi haluat sitoa lapsesi vsin sinuun. Miksi haluat estää häntä kasvamasta ja luomasta kavetisuhteita
En tiedä miksi koet että se että vanhemmalla olisi aidosti aikaa lapselle tekisi hänestä riippuvaisen tai sidotun ja estäisi kaverisuhteet.
Ei kotiopetusta. Lapsen tuler saada olla lasten joukossa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Lähinnä se että lapsi on varmaan koulun jälkeen väsynyt ja sitten ei aikaa jää leikkimiseen ja ulkoiluun niin paljon. Mutta toki se sosiaalisuus on tosi tärkeää. Ehkä edes se että olisi useita harrastuksia ei riitä luomaan niitä tarpeeksi varsinkin jos kaikilla olisi vielä ennakkoluuloja kotiipetuksessa olevaa kohtaan. Mutta toisaalta en tiedä opinko nyt itsekään varsinaisesti juuri koulussa sitä sosiaalisuutta vai sitten kuitenkin enemmän muualla.
Tottakai opit. Opit miten ollaan isossa ryhmässä. Miten luodaan suhteita. Miten noudatetaan ohjeita ym.
Toinen asia mitä en tajua. Sanoit että koit canhempien jääneen etäisiksi. Se on tarkoituskin. Irrottautua vanhemmista.
Miksi haluat sitoa lapsesi vsin sinuun. Miksi haluat estää häntä kasvamasta ja luomasta kavetisuhteita
En tiedä miksi koet että se että vanhemmalla olisi aidosti aikaa lapselle tekisi hänestä riippuvaisen tai sidotun ja estäisi kaverisuhteet.
Kouluikäisen kuuluu harjoitella elämää koulussa. Vanhempi ei saa itsekkäänä sitoa lasta itseensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua estää auttamasta lastasi koulun jälkeen läksyissä?
Lähinnä se että lapsi on varmaan koulun jälkeen väsynyt ja sitten ei aikaa jää leikkimiseen ja ulkoiluun niin paljon. Mutta toki se sosiaalisuus on tosi tärkeää. Ehkä edes se että olisi useita harrastuksia ei riitä luomaan niitä tarpeeksi varsinkin jos kaikilla olisi vielä ennakkoluuloja kotiipetuksessa olevaa kohtaan. Mutta toisaalta en tiedä opinko nyt itsekään varsinaisesti juuri koulussa sitä sosiaalisuutta vai sitten kuitenkin enemmän muualla.
Tottakai opit. Opit miten ollaan isossa ryhmässä. Miten luodaan suhteita. Miten noudatetaan ohjeita ym.
Toinen asia mitä en tajua. Sanoit että koit canhempien jääneen etäisiksi. Se on tarkoituskin. Irrottautua vanhemmista.
Miksi haluat sitoa lapsesi vsin sinuun. Miksi haluat estää häntä kasvamasta ja luomasta kavetisuhteita
En tiedä miksi koet että se että vanhemmalla olisi aidosti aikaa lapselle tekisi hänestä riippuvaisen tai sidotun ja estäisi kaverisuhteet.
Ne suhteet luodaan ja ylläpidetään koulussa. Missä se lapsi olisi yhtä paljon kavereiden kanssa. Hän olisi ulkopuolinen ja outo. Hyljeksitty myös mahdollisessa harrastuksessa, jossa ollaan niin vähän aikaa, ettei mitään suhteita muodostu.
Entä jos menisit töihin ja antaisit lapsen kasvaa rauhassa
En vielä suunnittelisi. Lapsellesi koulu voi olla todella mukava paikka. Minäkin olen koulutuksen tasosta huolissani, mutta olen tulevaisuudessa miettinyt jotain steinerkoulua, jos ei julkisella puolella asiat tule muuttumaan.
Aika vieras ilmiö Suomessa.