Haluan pois sihteeritöistä! En enää jaksa olla kaikkien palvelija, järjestää kahveja neukkareihin ja lähetellä joulukortteja. Miten pääsen ylöspäin?
Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta koska ne ovat humanistiselta ja kulttuurialalta, työllisyysnäkymät ovat olleet viimeisen vuosikymmenen aika onnettomat. Olen ollut erilaisissa assistentti- ja sihteeritöissä valmistuttuani, vaikka osaamista, koulutusta ja halua olisi asiantuntijatöihin. En niinkään haaveile mistään esimiestason töistä, mutta haluaisin tehdä jotain muuta kuin suorittavaa rutiinityötä.
Päiväni koostuvat kokouspöytäkirjojen laatimisesta, neuvottelutilanteiden järjestämisestä (tarjoilut, lehtiöt ja kynät ja muut, tekniikka yms.), toimistotöistä (kuten tarviketilaukset, puhelimeen vastaaminen, postitus yms.).
Alan olla jo lähempänä neljääkymppiä ja tuntuu siltä, että yhteesä 9 vuoden korkeakouluttautumiseni on ollut turhaa. Nämä asiat voisin opettaa 15-vuotiaalle tyttärelleni ja hän handlaisi samat asiat noin vain. Ei tällaiseen työhön vaadita kummoistakaan koulutusta, enemmän merkitsee luonne, stressinsietokyky ja järjestelmällisyys.
Mitä teen? Otin jo aikamoisen taloudellisen riskin irtisanoutuessani edellisestä työstäni ja kulutin säästöjä toiseen korkeakoulututkintooni, jolla toivoin olevan merkitystä parempaan työllisyyteen. Nyt on vakituinen sihteeritason työ, josta toki olen iloinen, mutta samalla joka päivä tuntuu siltä, että vain raahustan työhön, jolla ei ole minulle mitään merkitystä.
Jatkanko vain työnhakua ja toivon, että joskus tärppää?
Kommentit (27)
Suomessa on ylitarjontaa sihteereistä. Moni ottaisi sun työpaikan kiljuen vastaan. Jos ei sua nappaa, niin anna toki työpaikkasi sellaiselle, jota kiinnostaa.
Minulla on sama tunne. Tein vuosia pätkätöitä ja pinnistin itsestäni kaiken irti, jotta saisin niin hyvän vakkaripaikan.
Nyt jo pelkässä vuodessa olen kyllästynyt. Ei mitään mahdollisuutta edetä uralla, saada lisäpätevyyttä johonkin asiaan, kun työssä ei sellaista tarvita.
Tuntuu, että pätkätyöläisenä useammassa firmassa samanaikaisesti olin tyytyväisempi työhöni ja menin iloisena töihin.
Ekan työsssäoppimispaikka oli ihaan huikea. Sieellä tapas mahtavaan persoonan ja kasvoii ihmisenä joteenkin mutta loppu oliikiin joteenkin alamäkee jokseeenkin.
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa ja rahapussi. Olet hankkinut kaksi pitkää koulusta aloille, jotka eivät työllistä. Oma moka. Nyt kannattaa vaan tehdä töitä ja yrittää maksaa verojen muodossa edes vähän valtiolle takaisin.
Jos ei kelpaa niin minä voin kyllä tulla hoitamaan sun duunit.
Lue vaikka avoimen yliopiston (tai amk:n) kautta johtajaopintoja ja talousopintoja. Tai suorita MBA työn oheessa.
Oma vika. Ehkä olisi kannattanut valita opiskeltava ala paremmin ja verkostoitua paremmin ja kehittää itseään enemmän. Oletko ajatellut, että ehkä se sihteerin homma onkin sinulle juuri se oikea taso? Eivät oikeasti lahjakkaat ja osaavat ajaudu noihin hommiin.
Koiranhommaa todellakin... Assari on monen mielestä palvelija ja aivoton juoksutyttö. Arvostus 0.
T. Assari
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ylitarjontaa sihteereistä. Moni ottaisi sun työpaikan kiljuen vastaan. Jos ei sua nappaa, niin anna toki työpaikkasi sellaiselle, jota kiinnostaa.
Tiedän tämän, mutta koska oman alan työllisyysnäkymät ovat onnettomat, pidän tästä vakituisesta työstä tiukkaan kiinni. En missään nimessä uskalla irtisanoutua ja yrittää siipiäni esim. yrittäjänä - pahimmillaan olen tilanteessa, jossa en pääse enää takaisin työelämään, koska meitä sihteereitä on pilvin pimein.
ap
Millaisessa yrityksessä olet työssä? Olisiko siellä etenemismahdollisuuksia? Oletko ilmaissut toiveesi kehityskeskusteluissa? Kouluttaudu vaikka henkilöstöpuolen osaajaksi, siellä on naisen helpompi edetä kuin esim markkinoinnissa. Toinen vaihtoehto on taloushallinto, osaajista on pulaakin. Valitettavasti nuo silkkaa humanismia pönkittävät opinnot eivät ole uran kannalta järkeviä. Nuorille sanoisin, että harrastakaa kulttuuria, mutta ei siitä kannata uraa haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama tunne. Tein vuosia pätkätöitä ja pinnistin itsestäni kaiken irti, jotta saisin niin hyvän vakkaripaikan.
Nyt jo pelkässä vuodessa olen kyllästynyt. Ei mitään mahdollisuutta edetä uralla, saada lisäpätevyyttä johonkin asiaan, kun työssä ei sellaista tarvita.
Tuntuu, että pätkätyöläisenä useammassa firmassa samanaikaisesti olin tyytyväisempi työhöni ja menin iloisena töihin.
Tämä minua vaivaa. Tässä työssä ei ole mitään mahdollisuutta edetä, koska ylemmillä tasoilla tarvittaisiin aivan toisenlaisia koulutuksia. Ne eivät minua edes kiinnosta. Esimerkkinä sanon, että olisin töissä insinöörifirmassa sihteerinä, mutta ne insinööriasiat eivät kiinnosta pätkääkään. Lisäpätevyyttä tai -koulutusta ei tarvita kuin ehkä joskus jonkun tietokoneohjelman käyttöönotossa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa ja rahapussi. Olet hankkinut kaksi pitkää koulusta aloille, jotka eivät työllistä. Oma moka. Nyt kannattaa vaan tehdä töitä ja yrittää maksaa verojen muodossa edes vähän valtiolle takaisin.
Olen kuunnellut tätä syyllistämistä jo kohta kaksi vuosikymmentä. Minulla on laaja-alainen koulutus ja voisin työskennellä hyvin monenlaisissa asiantuntijatöissä ja organisaatioissa. En ole opiskellut mitään pyramidinrakennusperinnettä tai sukupuolentutkimusta. Minulla on esimerkiksi viestintään, markkinointiin ja taloushallintoon osaamista ja asiantuntijuutta koulutuksen ja osittain myös työn kautta hyvin moneenlaiseen työhön. Mutta niin on monella muullakin ja siksi työnhaku tökkii.
Koulutuspaikkoja pitäisi rajusti vähentää niillä aloilla, joilla töitä ei todellakaan ole. Tai pakottaa kaikki pakkoyrittäjiksi ja tukea sitten sitä yrittäjyyttä, jos ei yhteiskunnassa muuten ole humanisteille tarvetta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Millaisessa yrityksessä olet työssä? Olisiko siellä etenemismahdollisuuksia? Oletko ilmaissut toiveesi kehityskeskusteluissa? Kouluttaudu vaikka henkilöstöpuolen osaajaksi, siellä on naisen helpompi edetä kuin esim markkinoinnissa. Toinen vaihtoehto on taloushallinto, osaajista on pulaakin. Valitettavasti nuo silkkaa humanismia pönkittävät opinnot eivät ole uran kannalta järkeviä. Nuorille sanoisin, että harrastakaa kulttuuria, mutta ei siitä kannata uraa haaveilla.
Minulla on melko vahvaa taloushallinnon osaamista, mutta koulutusta vain ammattikorkeakoulusta. En ole palkanlaskija, enkä kirjanpitäjä, eivätkä nämä työt minua kiinnostakaan. Ne ovat samanlaista paperinpyöritystä kuin mitä nyt jo teen. Nykyisessä työssäni teen myös taloushallinnon töitä, kuuluvat toimenkuvaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Oma vika. Ehkä olisi kannattanut valita opiskeltava ala paremmin ja verkostoitua paremmin ja kehittää itseään enemmän. Oletko ajatellut, että ehkä se sihteerin homma onkin sinulle juuri se oikea taso? Eivät oikeasti lahjakkaat ja osaavat ajaudu noihin hommiin.
Kiitos rakentavasta kommentistasi. Mukavaa päivänjatkoa sinulle.
ap
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on ylitarjontaa sihteereistä. Moni ottaisi sun työpaikan kiljuen vastaan. Jos ei sua nappaa, niin anna toki työpaikkasi sellaiselle, jota kiinnostaa.
Hän ei kysynyt sitä, onko sihteereistä pulaa tai haluaako joku kiljuen hänen hommansa. Hän pohti elämäntilannettaan ja koulutuksen ja tehtävien epäsuhtaa.
Jotkut ne osaavat takertua aina epäolennaiseen, kun vaan pääsee vähän muka näpäyttämään.
No ehkä sun pitåis pyrkiä OMAN alan duuneihin, joihin sulla on pätevyyttä. Aloita jostain projektisihteerin tai -koordinaattorin hommasta. Usein nämä on nimikkeestä huolimatta asiantuntijatehtäviå ja palkkakin voi olla sen mukainen. Siitä sitten nousee ylöspäin, joko asiantuntevampiin tehtäviin tai käy johtamiskurssia ja päätyy esimieheksi ja niin edelleen. Miksi ylipäätään olet hakeutunut sihteeriksi jollekin toiselle alalle? Ethän sä sielltä tosiaan osaa muuta kuin jakaa lehtiöitä istumapaikoille.
Omituista, että joitain humanististen alojen tutkinnot ei työllistä millään, jotkut taas on koko ajan töissä niiltäkin aloilta. Kyse on ehkä asenteesta: MIKÄÄN kououtus ei takaa suoraa etenemistä mihinkään, kyse on aina siitä, että katselee ympärilleen, ottaa haasteita, valmistautuu seuraaviin ja ottaa uusia.
Tee itsellesi suunnitelma: millaisia töitä haluaisit tehdä, mihin suuntaan haluaisit edetä? Eikä mitään epämääräistä löpinää haasteista, vaan ihan konkreettisesti: haluatko käyttää aikaasi viestinnän tehtävissä, markkinoinnin vai taloushallinnon? Sitten pohdit, mitä nykyinen työnantajasi tarjoaa tällä saralla, puhut esimiehesi kanssa näistä tavoitteista ja ennen kaikkea, kehität aktiivisesti työnkuvaasi siihen suuntaan. Ota enemmän vastuuta kiinnostavista tehtävistä aina kun se on mahdollista, korosta omaa osaamistasi tietyllä saralla jne. Joku tuolla sanoikin, että asennetta täytyy muuttaa suorittajasta menestyjäksi. Nyt olet tyytymätön, mutta älä anna sen näkyä ulospäin, vaan ole motivoitunut, innokas ja aktiivinen. Kynnysmatto ei tietenkään saa olla, mutta tee ekstraa siellä, mihin suuntaan haluat edetä. MBAn suorittaminen työn ohessa ei ole myöskään huono idea.
samaa vikaa täälläkin.
samaa suosittelen, kuin tuossa joku muukin; hae projektisihteerin tai projektiassarin töitä, niissä pääsee usein vaativampiin tai laaja-alaisempiin hommiin. ja tuo esille haluasi kehittyä!
usein mietin, että en tee sitä työtä, mitä haluaisin, vaan työtä, jossa olen hyvä... olen luonnostani järjestelmällinen ja hyvä ratkomaan ongelmia, siitä on paljon apua sihteerintyössä. mutta onhan tämä pahimmillaan aika tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa ja rahapussi. Olet hankkinut kaksi pitkää koulusta aloille, jotka eivät työllistä. Oma moka. Nyt kannattaa vaan tehdä töitä ja yrittää maksaa verojen muodossa edes vähän valtiolle takaisin.
Olen kuunnellut tätä syyllistämistä jo kohta kaksi vuosikymmentä. Minulla on laaja-alainen koulutus ja voisin työskennellä hyvin monenlaisissa asiantuntijatöissä ja organisaatioissa. En ole opiskellut mitään pyramidinrakennusperinnettä tai sukupuolentutkimusta. Minulla on esimerkiksi viestintään, markkinointiin ja taloushallintoon osaamista ja asiantuntijuutta koulutuksen ja osittain myös työn kautta hyvin moneenlaiseen työhön. Mutta niin on monella muullakin ja siksi työnhaku tökkii.
Koulutuspaikkoja pitäisi rajusti vähentää niillä aloilla, joilla töitä ei todellakaan ole. Tai pakottaa kaikki pakkoyrittäjiksi ja tukea sitten sitä yrittäjyyttä, jos ei yhteiskunnassa muuten ole humanisteille tarvetta.
ap
Eli sinulla on osaamista, mutta et oikeastaan osaa mitään.
Puitteet pitäisi olla kunnossa. Luulisin, että opportunistisempi ja määrätietoisempi asenne auttaa. Etsisin aktiivisesti ylennystä ja hakisin koulutustani vastaavaa työtä. Mutta ensin se asenne pitäisi muuttaa palvelijasta voittajaksi.