Suomi ja Saksa olivat aseveljiä
Toisessa maailmansodassa. Isäni kertoi että alkuun oltiin varmoja että Saksa voittaa. Suomalaiset oli voittajan puolella, näin fundeeerattiin.
Kommentit (11)
Aseveljeys edellyttää sopimusta, sellaista ei ollut. Sattuipa olemaan yhteinen vihollinen.
Vierailija kirjoitti:
Aseveljeys edellyttää sopimusta, sellaista ei ollut. Sattuipa olemaan yhteinen vihollinen.
Kauttakulkusopimus ainakin oli, ja eipä niitä saksalaisia muutenkaan pois ajettu. Itärajan puolustuskin oli jaettu, Saksa huolehti pohjoisesta ja Suomi etelästä.
Se, etteivät Suomi ja Saksa olleet aseveljiä, on suunnilleen yhtä totta kuin se, ettei Venäjä osallistu Itä-Ukrainan sotaan.
Taas ollaan samassa kelkassa, paitsi että nyt käy huonosti
Vierailija kirjoitti:
En sitten tiedä millaisen särön sodan lopputapahtumat loi tähän aseveljeyteen. Lapin sodassa suomalaiset ei alkuun halunneet ampua entisiä aseveljiään, mutta Neuvosto-liiton uhkailujen takia piti jonkinlainen näytössota saada pystyyn. Katkerat saksalaiset (Itävältalaiset) polttivat lappia.
Tietysti Suomi petti saksalaiset, se on selvä.
Ihan alkuunhan saksalaiset auttoivat jopa evakuoimaan siviilejä pohjoisesta Suomesta.
Aika harva kyllä yleisesti ottaen uskoi Saksan voittoon.
No, vähän sitä ennen samainen Saksa ja Neuvostoliitto olivat aateveljiä ja jakoivat Itä-Euroopan keskenään sulle-mulle. Pitivät yhteiset voitonparaatitkin. Suomi oli silloin ranskalais-englantilaisen pääoman inha kätyri.
Se sana on liittolainen, ei mikään "aseveli".
Vierailija kirjoitti:
Toisessa maailmansodassa. Isäni kertoi että alkuun oltiin varmoja että Saksa voittaa. Suomalaiset oli voittajan puolella, näin fundeeerattiin.
Jatkosodassa Suomi turvautui vanhan ystävän Saksan apuun.
Talvisodan aikana Saksa itseasiassa vaikeutti Suomen sotaponnisteluja.
Suomi kun oli Molotov-Ribbentropp-sopimuksen salaisessa artiklassa luvattu neukuille.
Kun Suomi vastoin odotuksia pani kampoihin neukuille, kelpasi Suomi kaveriksi operaatio Barbarossaan, Suomi saisi vanhat alueensa korkojen kera ja Saksa elintilaa....
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisessa maailmansodassa. Isäni kertoi että alkuun oltiin varmoja että Saksa voittaa. Suomalaiset oli voittajan puolella, näin fundeeerattiin.
Jatkosodassa Suomi turvautui vanhan ystävän Saksan apuun.
Talvisodan aikana Saksa itseasiassa vaikeutti Suomen sotaponnisteluja.
Suomi kun oli Molotov-Ribbentropp-sopimuksen salaisessa artiklassa luvattu neukuille.Kun Suomi vastoin odotuksia pani kampoihin neukuille, kelpasi Suomi kaveriksi operaatio Barbarossaan, Suomi saisi vanhat alueensa korkojen kera ja Saksa elintilaa....
Edessäni on Jukka Raunion kirja "Lentäjän näkökulma 2"
Fiat G.50- hävittäjien hankinta viivästyi, koska Saksa pysäytti koneiden kuljetukset Sassnizin satamaan.
Talvisodassa Suomen paras liittolainen oli talvi. Kun se oli väistymässä, toiseksi parhaaksi liittolaiseksi osoittautui Englanti ja Ranska, joiden suunnittelemasta apuretkikunnasta Stalin sai vihiä ja lopetti sodan siihen paikkaan. Onneksi, koska rintaman murtuminen oli enää päivien kysymys.
Sitten Saksa valtasi Norjan ja länsiavun saannin mahdollisuus hävisi. Hätäistä päätöstään katuva Stalin suunnitteli uutta sotaa Suomen valtaamiseksi. Mutta Saksalla oli jo omat suunnitelmansa.
En sitten tiedä millaisen särön sodan lopputapahtumat loi tähän aseveljeyteen. Lapin sodassa suomalaiset ei alkuun halunneet ampua entisiä aseveljiään, mutta Neuvosto-liiton uhkailujen takia piti jonkinlainen näytössota saada pystyyn. Katkerat saksalaiset (Itävältalaiset) polttivat lappia.
Tietysti Suomi petti saksalaiset, se on selvä.