Lue keskustelun säännöt.
Työnhaku on nykypäivänä suoraan helvetistä
27.11.2018 |
Oikeasti, monia kouluttautuneita ja erittäin kokeneitakin työntekijöitä syrjitään työnhaussa, vaikka kirjoittaisi siihen päälle vielä todella hyvän CV:n ja hakemuksen. Niin, koulutusta ja kokemusta kyllä on, mutta ikää ei saa olla 20 vuotta enempää ja pitäisi myös olla perhe- ja sukulaissuhteita yritysmaailman johtohenkilöihin.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten jos jostain jumalan ihmeestä pääset kaiken temppuilun jälkeen sinne töihin niin ällistyt mitä idiootteja siellä on töissä. Ne 25v samassa firmassa dynaamisesti homehtuneet motivaationsa hukanneet pölhöt eivät ikinä saisi mistään hakemalla enää töitä.
Valitettavan suuri osa on sellaisia statisteja joidenka pääasiallinen tehtävä on lähinnä seuran pitäminen muille. Ei puhettakaan timantikovaa tulosta turbonopeudella painavasta super hyper motivoituneesta ja nuorekkaasta huippuosaajatiimistä, joka työpaikkailmoituksessa luvattiin, vaan minimi-effortilla mennään ja osa jopa välttelee työtehtäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, että johonkin super työhön täytyy kilvoitella jollakin huikealla hakemuksella, mutta muut huh. Jos hakee työhön jonka palkalla tuskin elää ja muutenkin työ tuo vain hankaluuksia niin eikö riitä se, että henkilö haluaa kuitenkin tehdä työtä? On täysin naurettavaa vaatia valheellinen hehkutus.
Tämä näkyy välillä asiakkaille välinpitämäyyömyytenä ja tietämättömyytenä, paikan saavat itsekeskeiset pissikset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nojaa. Olen eri mieltä. Kaikki työpaikat saatu ilman suhteita.. Toki osa työpaikoista menee suhteilla, mutta kyllä ainakin pk-seudulla riittää myös muita paikkoja. Viimeisimmän uuden pestin sain pari vuotta sitten 30 vuotiaana. Ja olen nainen. Toki osaan myös haastattelussa esittää hyvää tyyppiä, vaikka olen kaikkea muuta. :D
Esität hyvää tyyppiä? Millainen olet, työpaikkakiusaaja? Toivottavasti ei.
No hyvinpä arvasit! Lähinnä tarkoitin, etten ole kovinkaan verkostoituva, sosiaalinen tai innokas kehittämään mitään. Vetäydyn mieluusti tekemään yksin tarvittavat päivän työt ja häivyn kotiin. Etten ole semmonen.. innokas ja pyrkivä työn suhteen.
Olen 57 vuotias nainen. Nuoruudessani töitä sai aina, kun halusi. 80-luvulla riitti, kun olit siistin näköinen. Muistan, kuin kävelin firmaan sisälle, kysyäkseni töitä, pomo kysyi,että koska voit aloittaa? Aina sai töitä ja kohtelu oli asiallista. Jos kyllästyit, seuraavana päivänä sait uuden työn. Oi aikoja.
Muuttakaa pois Suomesta, oikeasti. Itse kärsin tuosta samasta vuosikausia, yhtä tervanjuontia ja itsensä huonoksi tuntemista koko työnhaku. Nyt asun KeskiEuroopassa, sain täältä työn noin kahdessa kuukaudessa, ja nyt tulee lähes päivittäin LinkedInin kautta yhteydenottoja rekrytoijilta. Jos haluaisin vaihtaa töitä, ei mun tarvitsisi edes hakea... Turha varmaan edes sanoa, että nettopalkka melkein kaksinkertaistui ja elinkustannukset pienenivät, edes autoa ei tarvitse kun julkinen liikenne on niin hyvä.
Älkää tuhlatko elämäänne siellä ankeudessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan äkkiseltään vaikuttaisi, että kirjoittajista iso osa ei hae mitään erityisen haastavia duuneja. Hyviin asiantuntijatöihin ei palkata ekan haastattelun päätteeksi, jos siihen vaiheeseen edes pääsee, harva hyväkään hakija pääsee.
Vierailija kirjoitti:
yfkfyk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Vaikka hakisi paikkaa jossa surkea palkka pitäisi olla joku super videotervehdys pirtsakkana.
Kyllä. Erääseen isompaan siivousalan yritykseen pitää tehdä tälläinen, jos haluaa töihin.
Ai mihin?
iss. Mutta siis ei kai sitä ole pakko tehdä. Mutta kun hakee töitä iss:lle netin kautta ja täyttää sieltä niitä lomakkeita. Niin siellä on yksi semmoinen kohta, missä pitäisi tehdä videotervehdys itsestään.
Olen itse käynyt kurssin, miten haetaan töitä. Ja siellä neuvottiin ,että kaikki videotervehdykset, CV:t, työhakemukset ja kaikki kohdat on täytettävä. Työhaastatteluun valitaan vain ne, jotka ovat jaksaneet täyttää hakemuslomakkeen kaikki kohdat videotervehdykset ym.
Itse en ikinä päässyt Iss työhaastatteluun. En tehnyt videotervehdystä. :D Nykyisin työskentelen SOL:illa. Sinne pääsin töihin erään kaverini kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta huolestuttavaa on, että rekrytointia tekee joku 27-vuotias kaupallisen koulutuksen saanut nuori. Eihän näillä ole mitään hajua kenttätyön vaatimuksista. Pilkun paikka hakemuksessa on tärkeämpi kuin itse tehtävän osaaminen, vaikka hakisi huussinpesijän paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten jos jostain jumalan ihmeestä pääset kaiken temppuilun jälkeen sinne töihin niin ällistyt mitä idiootteja siellä on töissä. Ne 25v samassa firmassa dynaamisesti homehtuneet motivaationsa hukanneet pölhöt eivät ikinä saisi mistään hakemalla enää töitä.
Aktiiviset on laitettu pelolle, koska he eivät sopeudu ylhäältä tuleviin ohjeistuksiin. Ainut tapa säilyttää järkensä kaiken järjettömyyden keskellä, on välinpitämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeiseen kolmeen työpaikkaani hakiessani olen sanonut ettei yksikään HR-muija saa arvioida minua koska kiinnittävät huomiota epäolennaiseen. En yritä edes olla se hyvä/sopiva tyyppi vaan se pätevä ja ennen kaikkea osaava tyyppi.
Ensi viikolla allekirjoitan duunisopparin - 1100 euroa lisää liksaa. Osaajaa ja venyjää hakevat, sen myös saavat.
Alanvalintakysymys mitä ilmeisimmin. Mulle soittelee rekrytoivat tahot kyllästymiseen asti, vaikka kuinka olen kertonut että olen nykyiseen työhön ja varsinkin palkkaan tyytyväinen. Samoin facetubeen tulee jos jonkinlaista viestiä ja kaveripyyntöä, rekryille ilmoittamaani myös sähköpostia en jaksa edes avata. Täytynee olla onnellinen näitä lukiessa. Tsemppiä työnhakuun kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten luulet hallituksen aktiivimallin parantavan tilannetta? No taatusti menee vielä pöllömmäksi, kun noin puoli miljoona työnhakijaa alkaa tunkemaan toinen toistaan villimpiä hakemuksia.
Voi olla, että joku hienosti tehty multimediahakemus toimii jossakin, mutta useimmissa paikoissa sitä ei edes näe muut kuin se, joka tekee valitsijoille yhteenvedon hakijoista.
Jos onnistuu pääsemään työhaastatteluun saakka, se vasta sirkusta on! On siinä työnhakija ihmeissään, kun jokseenkin selvään kysymykseen annetun asiallisen vastauksen jälkeen haastattelija purskahtaa nauruun. Täytyy sitten vaan ottaa itsekin ilo irti niistä. Itse valmistaudun huolella silloin, kun tiedän, kuka siihen paikkaan on valittu ja haastattelu on vain muodollisuus. Eikö niitä edes hävetä, kun jättävät ansioituneimmat hakijat valitsematta?
Heh, minä saan lähinnä ilmoittautua töihin mihin ikinä haluan ja olla niin kauan kun haluan ja vaihtaa sitten vaikka ihan toisenlaiseen työhön!
Palkka on ihan ok, keskimäärin hieman vajaa 3000€/kk, toki vuorotyö, mutta se sopii minulle. Voin ottaa vaihteen vuoksi vaativamman työn erikoissairaanhoidosta tai helpomman jostain pitkäaikaisosastolta, fyysisesti rankemman vuodeosastolta tai kevyemmän vaikkapa mielenterveyskuntoutujien parista. Välillä voin mennä päivätyöhön päiväkotiin. Monenlaisesta on kokemusta, hyvät työtodistukset joka paikasta ja ikää ei vielä edes 30v.
Valintoja, valintoja...
t. parjattu lähihoitaja, pian sairaanhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta huolestuttavaa on, että rekrytointia tekee joku 27-vuotias kaupallisen koulutuksen saanut nuori. Eihän näillä ole mitään hajua kenttätyön vaatimuksista. Pilkun paikka hakemuksessa on tärkeämpi kuin itse tehtävän osaaminen, vaikka hakisi huussinpesijän paikkaa.
Pilkunpaikka voi ratkaista sen, pääseekö haastatteluun, mutta haastattelussa voi vaikuttaa ihan mikä tahansa, yleensä sopivan pirtsakka ja "hyvä tyyppi"-yleisvaikutelma. Mutta aika harvassa paikassa oikeasti edellytetään jotain työnäytettä tai edes kysytään olennaisesti työhön liittyviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Heh, minä saan lähinnä ilmoittautua töihin mihin ikinä haluan ja olla niin kauan kun haluan ja vaihtaa sitten vaikka ihan toisenlaiseen työhön!
Palkka on ihan ok, keskimäärin hieman vajaa 3000€/kk, toki vuorotyö, mutta se sopii minulle. Voin ottaa vaihteen vuoksi vaativamman työn erikoissairaanhoidosta tai helpomman jostain pitkäaikaisosastolta, fyysisesti rankemman vuodeosastolta tai kevyemmän vaikkapa mielenterveyskuntoutujien parista. Välillä voin mennä päivätyöhön päiväkotiin. Monenlaisesta on kokemusta, hyvät työtodistukset joka paikasta ja ikää ei vielä edes 30v.
Valintoja, valintoja...
t. parjattu lähihoitaja, pian sairaanhoitaja.
Sama tilanne täällä, ensimmäiseltä ammatiltani olen julkkarin laitoshuoltaja (sairaala). Mulla tosin oli palkka vaan pari tonnia, mutta leppoisassa päivätyössä, joten samapa tuo. KVTES venyy vaikka mihin, joten olen haahuillut yli viisi vuotta opiskelemassa, kunnes totesin, ettei kunnianhimo riitä pätkä. ja projektimaailmaan, ja palasin taas...sain päättää osaprosentin ja sijoituspaikkani, kokoaikatöitä ei enää tarvitse tehdä.
Ja sitten jos jostain jumalan ihmeestä pääset kaiken temppuilun jälkeen sinne töihin niin ällistyt mitä idiootteja siellä on töissä. Ne 25v samassa firmassa dynaamisesti homehtuneet motivaationsa hukanneet pölhöt eivät ikinä saisi mistään hakemalla enää töitä.
Tää on niin totta, samalla omakin motivaatio laskee apatian tasolle, kun yrittää yksin pitää fiilistä yllä ja jengi vaan valittaa eikä ole mihinkään tyytyväisiä. No, olen kahdesti lähtenyt tällaisesta työpaikasta nostelemaan enkä ole katunut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten jos jostain jumalan ihmeestä pääset kaiken temppuilun jälkeen sinne töihin niin ällistyt mitä idiootteja siellä on töissä. Ne 25v samassa firmassa dynaamisesti homehtuneet motivaationsa hukanneet pölhöt eivät ikinä saisi mistään hakemalla enää töitä.
Aktiiviset on laitettu pelolle, koska he eivät sopeudu ylhäältä tuleviin ohjeistuksiin. Ainut tapa säilyttää järkensä kaiken järjettömyyden keskellä, on välinpitämättömyys.
Tämä. Tässä on kiteytetty tämän päivän suomalainen työelämä. Itseäni raivostuttaa kaikenlainen kiky-pelleily, jolla oikeasti ei tähän maahan tehokkuutta luoda, kun ongelma on juuri tuo. Organisaatio kuin organisaatio, niin ihmiset kyräilee ja tekee kaikkensa, että tieto ei kulje ja että kukaan ei oikeasti tee yhtään mitään järkevästi ja tehokkaasti. Ylemmältä tasolta tulee järjettömiä tavotteita, esim. sopimuksen asiakkaalle myyneellä taholla ei ole haisuakaan, mitä sopimusten ehtojen täyttäminen vaatii. Suoritusportaan kysellessä miten sopimus voidaan toteuttaa, vastaus on, että se ei ole heidän vaan suoritusportaan päänsärky. Vähän niinkuin katkottaisiin jalat ja kädet ja sitten ilkuttaisiin että kiipeä kiipeä niitä tikkaita, mikä se on kun ei nouse. Tästä seuraa se, että se jalaton ja kädetön teeskentelee kiipeävänsä ja pitää mölinät mahassaan. Asiakas on ihmeissään että mikä on kun homma ei pelitä. Sellaista tehokkuutta.
Vähän meni ohi aiheen, sori. Ottaa vaan niin helkutisti päästä, taas yksi työpäivä takana tässä supertehokkaassa yhteiskunnassamme.
Vierailija kirjoitti:
Olen 57 vuotias nainen. Nuoruudessani töitä sai aina, kun halusi. 80-luvulla riitti, kun olit siistin näköinen. Muistan, kuin kävelin firmaan sisälle, kysyäkseni töitä, pomo kysyi,että koska voit aloittaa? Aina sai töitä ja kohtelu oli asiallista. Jos kyllästyit, seuraavana päivänä sait uuden työn. Oi aikoja.
Aha! Nyt tää kaupunkilegenda on päivitettu 80-luvulle...
En haluaaisi edes lähteää siiihen koska tiedän että se on sellaista pyhän rihkaman etsiiskelyä.
Esität hyvää tyyppiä? Millainen olet, työpaikkakiusaaja? Toivottavasti ei.