Onko kellään muualla ongelmana että puoliso ei välitä mistään jouluun liittyvästä ja se latista tunnelmaa?

Meillä, kun ei miehen kotona ole. Olen kuitenkin saanut vähän joulumieltä ja nythän tuo kysyi, että joko laitetaan jouluvalot. Ei lapsillekaan olisi mitään laitettu, jos mies olisi saanut päättää. Jouluruokiin on kuitenkin suostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Miten te menette noin erilaisten ihmisten kanssa yhteen? Eikö sen nähnyt jo ekana yhteisenä jouluna onko toisella joulumieltä vai ei? Vai ajattelitteko että kyllä se siitä muuttuu?

Ei kai se välttämättä tee ihmisistä niin kovin erilaisia, jos toinen haluaa hössöttää kerran vuodessa ja toinen viettää sen ajan naama mutulla...

C'mon, kyllä kaikkien parisuhteissa jotakin ongelmia on, tarviiko aina alkaa viisastelemaan ja ehdottelemaan eroa :D

Joo aatelkaa jos lemppaisi miehen vain kun sillä ei ole samanlainen musiikkimaku... :D Mä en ois koskaan löytänyt ketään....

No asiaan. Mulle on yleensä osunut miehiä jotka ei paljon joulusta perusta. Viimeinen kumppani inhosi sitä erityisesti enkä oikein tajua miksi. Nyt elän ikisinkkuna ja vietän joulua miten haluan. Jonkin verran perinteitä ja paljon vapautta.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihan tahallaan tekevät niin. Oma lukunsa hekin, jotka sanovat että liian aikaisin hössötetään, no päivää ennenkö sitten kaikki ehtii tekemään?

Tunnen miehen joka käy Jouluaattoaamuna ostamassa lahjat.

Pääsi kerran jopa telkkarin uutisiin, kun aihe oli ketkä kaupoissa aattoaamuna.

Meillä myös mies livahtaa joulujutuista kuin koira veräjästä. Häntä ei siis joulu kiinnosta ja ok, ei siinä mitää. Kyse on kuitenkin jokseenkin lasten ja suvunkin vuoksi velvollisuuksista. Lapset rakastaa joulua ja heitä varten on laitettava koristeita ja ostettava lahjoja. On raskasta keksiä itse lahjat, itse tehdä jouluruuat ja suunnitella ja laittaa. Jos itsekkin heittäytyisin miehen lailla pois kaikesta valvollisuudesta niin meillä haettaisiin ruoka jouluna mäkkärin luukulta, lahjat olisi lähi salen valikoimasta, kukaan ei saisi joulukorttia meidän perheeltä eikä joulukoristeita olisi yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Miten te menette noin erilaisten ihmisten kanssa yhteen? Eikö sen nähnyt jo ekana yhteisenä jouluna onko toisella joulumieltä vai ei? Vai ajattelitteko että kyllä se siitä muuttuu?

Tämä on hyvä kommentti. Seurattuani vauva:fin kirjoituksia pari vuotta, ihmettelen naisten kumppanin valintaa. Itse ovat valinneet vapaaehtoisesti, ja silti pieleen on valinta mennyt. Ihmettelen myös naisten sietokykyä. Onko siis niin, että parempi huonompi mies kuin ei miestä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä myös mies livahtaa joulujutuista kuin koira veräjästä. Häntä ei siis joulu kiinnosta ja ok, ei siinä mitää. Kyse on kuitenkin jokseenkin lasten ja suvunkin vuoksi velvollisuuksista. Lapset rakastaa joulua ja heitä varten on laitettava koristeita ja ostettava lahjoja. On raskasta keksiä itse lahjat, itse tehdä jouluruuat ja suunnitella ja laittaa. Jos itsekkin heittäytyisin miehen lailla pois kaikesta valvollisuudesta niin meillä haettaisiin ruoka jouluna mäkkärin luukulta, lahjat olisi lähi salen valikoimasta, kukaan ei saisi joulukorttia meidän perheeltä eikä joulukoristeita olisi yhtään.

Minä kerran testasin tätä, eli heittäydyin avuttomaksi uhriksi. Mies hoksasi sitten pari päivää ennen joulua että pitäisikö ostaa lapsille (onneksi olivat pieniä eivätkä muista tätä) lahjat ja hakea jouluruoka aineet. Kaupat ammotti tyhjyyttä ruokapuolella. Saimme yhden valmislaatikkoruuan, rullakinkun ja jotain einessalaattia. Lahjat oli jotku rupuset miehen valitsemat. :D astetta rennompi joulu minulle ja ai että mieson jaksanut kiitellä panostustani jouluun tämän jälkeisinä jouluina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi koko perheen pitää hössöttää?

Ei kai se tunnelma latistu jos et ota hernettä nenuun turhan takia ja mies ei ole naama nutturalla.

Muutenkin osalla (varsinkin naisilla) on jostani elokuvista saatu turhan romanttinen ja ylenpalttinen joulukuvitelma päässä. Joulua pitää suorittaa vimpan päälle. Relaa ja nauti.

Ei ole mistään hössöttämisestä kyse vaan ihan alkaen siitä että toinen ei siedä joululauluja ja siksi ne ei saisi soida kodissa. Tai naama menee just nutturalle siitäkin että laitan jouluvaloja.

Jos se on se joulufobia? Lapsuudessa saatu trauma, joka puhkeaa aina joulun alla - mikäli sitä ei käsittele. "Kaikki mitä puoliso tekee joulun takia, on poissa minulta, apua" tai "Tästä ei seuraa mitään hyvää, kohta taas riidellään (kuten lapsuudenkodissa aikanaan)" 

Eli traumoja, jotka pitää purkaa, puhua ja puhdistaa pois - muuten on koko ikänsä tylsä kiusankappale ilonpilaaja !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te menette noin erilaisten ihmisten kanssa yhteen? Eikö sen nähnyt jo ekana yhteisenä jouluna onko toisella joulumieltä vai ei? Vai ajattelitteko että kyllä se siitä muuttuu?

Tämä on hyvä kommentti. Seurattuani vauva:fin kirjoituksia pari vuotta, ihmettelen naisten kumppanin valintaa. Itse ovat valinneet vapaaehtoisesti, ja silti pieleen on valinta mennyt. Ihmettelen myös naisten sietokykyä. Onko siis niin, että parempi huonompi mies kuin ei miestä ollenkaan.

Nyt en lainkaan ymmärtänyt kommenttiasi. Eiväthän ne naiset yksin sitä kumppaniaan valinneet vaan toisena osapuolena oli tietysti - yleensä - mies. Joka valitsi sen naisen :D Ja he toisensa valitsivat? Vai onko niin, että se "mies" olikin tyytyväinen valintaan, mutta se "nainen" ei. 

Kannattaa jättää se mies jos joulusta ei ole kiinnostunut. Joulu on Jeesuksen syntymäpäivä joten saattaa olla myös piilopakana.

Meillä asia hoidetaan niin, että mies jää kotiin jouluksi ja minä vietän sitä vanhempien luona. Mies tekee pitsaa jouluna ja kuuntelee heviä. Minulle tämä on ok, emme osta lahjoja toisillemme. Ei lapsia.

vtun joulu

faija haudas

h.uora mutsi jossain

mua väsyttää

Ihan sivukommenttina: joulu voi olla ikävää aikaa siksikin, kun silloin kaamosväsymys on pahimmillaan. Ja just silloin kun ei jaksaisi edes naamaa pestä, pitääkin puunata kotia, miettiä lahjoja, ryysiä kaupoissa, vierailla sukulaisissa hiki otsalla. 

Et kyl mää tajuun näitä joille joulu on painajainen eikä hauske.

ostetaan koti täyteen täytettyjä poroja

tapetaan sika

ostetaan kaikille jotain flying tigeristä

juodaan paljon viinaa

syödään suklaata

ostetaan taulutvvv

Vierailija kirjoitti:

Ihan sivukommenttina: joulu voi olla ikävää aikaa siksikin, kun silloin kaamosväsymys on pahimmillaan. Ja just silloin kun ei jaksaisi edes naamaa pestä, pitääkin puunata kotia, miettiä lahjoja, ryysiä kaupoissa, vierailla sukulaisissa hiki otsalla. 

Et kyl mää tajuun näitä joille joulu on painajainen eikä hauske.

Ei ole sukulaisiiiiii...ei oo jouluuuuuuu

Joulu on monelle vuoden pahin painajainen juuri lapsuudenkodin ahdistavan hössötyksen ja takia.

Antakaa kaikien olla viettämättä pakkojoulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te menette noin erilaisten ihmisten kanssa yhteen? Eikö sen nähnyt jo ekana yhteisenä jouluna onko toisella joulumieltä vai ei? Vai ajattelitteko että kyllä se siitä muuttuu?

Aika harva kai viettää heti suhteen alussa joulun yhdessä? Emme me ainakaan. Ja yleensä pitemmällä kaavalla juhlitaan vasta kun on lapsia.

Me ollaan oltu tällä hetkellä vajaat 2kk yhdessä, ja on jo ihan itsestäänselvää, että vietetään joulu ja uusivuosi yhdessä. Ja nimenomaan pitkän kaavan kautta. :) 

Minusta vanhemman tulee vähän yrittää ja olla mukana joulutunnelman luomisessa, koska lapsille joulu on vielä uutta ja ihmeellistä. Tosin tuskin lapset huomaavat, jos toinen vanhemmista ei ole joulufiilistelijä, kunhan tämä ei yritä latistaa tunnelmaa.