Sukulaisten joululahjatoivelistat, onko mielestänne ok antaa jotain mitä ei ole listalla?

Törkeämpää on lähettää toivelista kysymättä.

Eihän tuo mikään kauppalista ole, todellakin täysin ok antaa lahjaksi ihan mitä haluat.

Tottakai annatte mitä itse haluatte mutta lahjakortteja ynnå muita lahjoja saa netistäkin tilattua jollei itse pääse paikan päälle 😊

Mä jotenkin ymmärrän ton vanhempien toiveen ennemminkin niin, että vahtisit lapsia lahjaksi eikä niitä lippuja tms.

Vanhemmille lupaatte ottaa lapset hoitoon kun menevät teatteriin tai syömään. Lapsille laittaisin mitä haluaisin, mutta Iida vaikuttaa jo isommalta, hänelle niitä lahjakortteja tai tylsästi käteistä.

Vaikka lahjojen antaminen onkin ihan mukavaa, voidaan kysyä kuinka laajalle joukolle sukua lahjoja annetaan. Jos puolisoilla on kummallakin sisaruksia ja näillä lapsia, jotka odottavat milloin mitäkin erikoista niin kannattaa miettiä onko se lahjusten antaminen edellytys suhteiden ylläpidolle. Jos jotain pitää antaa niin alta 10 euron lahja/henkilö on kyllä täysin riittävä. Esimerkiksi omilla vanhemmillani oli toisella 5 ja toisella 2 sisarusta. Näistä ainoa jolta sain joululahjoja aikanaan olivat äidin nuorin veli (perheetön tuolloin ja sain häneltä lahjoja noin 10v asti). En silti kokenut että olisin kaivannut lahjoja näiltä muilta tädeiltä, enoilta ja sedältä.

On kyllä törkeää rahastusta lähettää sukulaisille lahjatoivelista, kun sitä ei ole itse pyytänyt.

En ostaisi tuolta listalta mitään. Lapset toki ei ole syyllisiä tuohon, mutta tulis jo tollasesta mieeen, että voisin vaikka viedä risuja tuolle emännälle...

Siis huh huh!

Itse nautaisin päin naamaa jos joku lähettisi tuollaisen listan.

Tottakai ostatte juuri mitä itse haluatte.

Itse, eikä kyllä kukaan muukaan tuntemani ihminen ikinä kehtaisi lähettää tuollaista viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Törkeämpää on lähettää toivelista kysymättä.

Eihän tuo mikään kauppalista ole, todellakin täysin ok antaa lahjaksi ihan mitä haluat.

Samaa mieltä, tuota listaa ei tarvitse noudattaa. Mutta en tiedä, onko se nyt niin kovin törkeää. Minun on ainakin todella vaikea keksiä lapsille mitään lahjoja. Ehkä tuo sisko vain ajatteli, että haluaa helpottaa "lahjastressiä" ihan vilpittömin mielin, vaikka tapa toki oli ehkä vähän töksähtävä.

Nykyään saa kaiken tilattua netistä. Ja jotenkin on vaikea uskoa, kun tässä nyt on vielä melkein kuukausi jouluun, ettei kukaan teidän perheestänne edes käväise siellä kaupungin puolella ennen aattoa. Nuo esimerkin kaltaiset toiveet eivät edes ole mitään kohtuuttomia tai hankalasti hankittavia, joten en ymmärrä, miksei voisi niitä toteuttaa. Sitten, jos jonkin hankita ei onnistu, niin vanhemmille viestiä, että rattikelkaa ei nyt tähän hätään saada hankittua, mutta olisiko ok, että ostetaan tilalle X, Y tai Z.

Mutta tämä on nyt taas malliesimerkki siitä, että teet niin tai näin, niin aina teet väärin. Osa valittaa, kun ei kerrota toiveita ja sitten pitää itse pähkäillä, kun jotain pitää kuitenkin ostaa, osa valittaa, että on liian kalliita toiveita tai muuten hankalia ja sitten, kun joku esittää kohtuuhintaisia ja helposti hankittavia toiveita, niin sekin on jonkun mielestä hankalaa, kun pitäisi saada ostaa jotain just siitä/niistä kaupasta/-poista, missä arkena muutenkin käydään, kun kaikki muu on ihan liikaa vaadittu.

Älä myt ainakaan mitään soittimia ala ostamaan. Ja entäs jos tuo lista on mennyt monille, sitten saakin kymmenen kitaraa? :D vai onkohan tehnyt ihan jokaiselle sukulaiselle oman listansa?

Kyllä nuo sun lahjat on ihan hyviä, jos ei kelpaa, oppivathan, että kaikkea ei voi saada sukulaisilta...

Mielestäni on lähinnä ajattelevaista kertoa lasten lahjatoiveet, kun kyse ei ole siitä, että Iida haluaa 160 € merkkikengät, Rasmus uuteen tietokoneeseen 200 € rahaa ja Sade 85 € Lego Friends paketin. Vanhemmat näyttävät toivovan yhdeksi illaksi lastenhoitoapua, että pääsevät kahdestaan ulos, mikä nyt on jo todella kohtuullinen toive.

Itse en ainakaan oikeasti välillä jaksa pähkäillä jokaiselle sukulaislapselle lahjaa ja miettiä, mistä sen ja sen ikäinen tyttö tai ppoika nyt tykkää ja tykkääkö kuitenkaan ja saako kenties sen juuri saman sitten kummitädiltään tai mummilta ja ukilta tai joltain muulta. Ja sitten yrittää kysellä vanhemmilta vinkkiä ja saada vastaukseksi, että ei me nyt olla mietitty, osta jotain kivaa. Mielestäni on ihanaa, jos joku kertoo kysymättäkin, mitä voisin ostaa, niin itseltäni vähenee melkoinen määrä stressiä - ei tarvitse kierrellä kauppoja tai surffata kaikkia nettikauppoja läpi, ei tarvitse pähkäillä, mitä ostaa, tykkääkö lapsi vai ei ja saako saman muilta vai ei. Mutta näköjään jonkun mielestä kohtuuhintaisetkin lahjatoiveet ovat sitten pahasta. Ap:tä ei sitten ilmeisesti haittaa, että saattaa ostaa lahjan, josta sen saaja ei ilahdu yhtään. Mielestäni kuitenkin aina kivampi antaa lahja, jota tietää toisen toivoneen kuin lahja, josta itse kuvittelee toisen pitävän, kun luulee olevansa kaikkitietävä.

Ja tosiaan, kuten joku jo aiemmin kirjoitti - nuo saa kaikki todennäköisesti tilattua netistä eli ei vaadi ekskursiota suurkaupunkiin.

Minusta on ihan ok tehdä lista lähimmille sukulaisille, helpottaa heitäkin kun pohtivat ja ihmettelevät mitä hommaisi. koskaan ei kuitenkaan ole tarkoitus että ne mitä listassa on olisi kaikki saatava tai että loukkaantuisin tai suuttuisin jos niitä listassa olevia ei tulisikaan. ja tämän kaikki meillä tietää ja kysellään toisiltamme lahjatoiveita samaan tapaan, laittelen listaa esim. äidille ja veljille yms. koska se oikeasti helpottaa heidän elämää. itsekin tykkään, jos voin ostaa tai tehdä sellaisia lahjoja joita toivotaan ja joille on sitten oikeasti käyttöä. Mutta tietenkin jos varaa ei ole, niin en osta sellaisia mihin varaa ei ole vaan sellaisia mihin on. mutta listasta näkee myös sen, minkätyyppisiä juttuja toinen on ajatellut ja siitä saa sitäkin osviittaa jos ei muuten tiedä.

Mutta jollekkin vähän kaukaisemmalle sukulaiselle, tai puolison sukulaisille en kyllä mitään listaa laittelisi... se olis aika outoa ja epäkunnoittavaa. Enkä varmaan sitten kun olen joku 50v enää laita kenellekkään mitään, paitsi tietysti jos kysytään voisin kerta mitä tarvitsen tms.

Tuossa ei nyt ole muuta vikaa, kuin että aika suppeat toiveet on. Mikäli kyse ei ole rahasta, niin niitä leffalippuja myydään ihan r-kioskeilla ja melkein kaikissa kaupoissa ja netistä saa tilattua mitä vaan. Jos haluaa vaikka jonkun harjoitusukulelen, niin alle 30€:lla saa sellaisia ostettua. Rattikelkka nyt on tyyris, mutta kirpparilla sellaisiakin on taas näkynyt. Vanhemmille voit tarjota itse tekemäsi lahjakortin lasten vahtimisesta noin vaikka esimerkiksi . 

Ja tuohon alkuperäiseen kysymykseen, miks ostaisit jotain, mikä ei tule tarpeeseen? Itseä ainakin inhottaa ajatus kiikuttaa toisten luokse muoviroinaa, joka lopulta joutuu kaappiin pölyttymään. Jos ei lahjalistalta mitään hanki (mikä itsessään on ihan ok) niin hankkikaa edes jotain, joka oikeasti tulee edes käyttöön, vaikkapa sitten ruokatavaroita tai koko perheelle lahjakortti johonkin. 

Älkää ostako mitään.

Meillekin tullut listoja. Oon ostanut jotain niiden mukaan ja jotain oman mieleni mukaan. Ehkä 50/50.

Listat on tosi hyviä, mutta ei sellainen, että kaikki lahjat maksavat suhteettoman paljon. 50 euron lahjat sukulaisen kolmelle lapselle. Eihän moni laita edes omien lasten lahjoihin sellaisia summia. Ja voisihan ap ostaa Heseen vaikka kympin lahjakortin, mutta sitten tuntuisi epäreilulta ostaa toiselle lapselle 50 euron lahja.

Lahjalistoihin myös halpoja lahjoja, silloin ne toimivat, eikä kukaan pahoita mieltään.

Miehen siskosta kun kyse, voisitte varmaan sanoa suoraan, ettei ole varaa noin kalliisiin lahjoihin ja pyytää jotain edullisempia toiveita lapsilta. Aikuisille lapsenvahti-lahjakortti, eli tarjoudutte ottamaan lapset yökylään niin vanhemmat pääsevät teatteriin, ei teidän sitä teatterilippua kuulu heille hankkia.

En ostaisi ohi toiveiden, koska ei niistä marketin kosmetiikkapakkauksista teinikään enää osaa ilahtua. Leffaliput ei ole edes kallis lahja, joten sen toiveen voi varmasti toteuttaa ihan sinänsä -ja nettiyhteys teillä on, liput pystyy verkosta tilaamaan. Rattikelkka ja soittimet ovat jo niin arvokkaita, että pyytäisin edullisemmat toiveet tai kyselisin, voisitteko vaikka isovanhempien/muiden tätien/setien kanssa kimpassa ostaa. Kyllä lapsikin enemmän ilahtuu, kun saa jotain, mitä todella haluaa, vaikka paketteja olisi vähemmän.

Onko näin typeriä ihmisiä oikeasti olemassa, epäilen trollia.

Teatteriliputhan tuossa on halvimmasta päästä. Tiedätkö mitä kitarat maksaa, edes halvat?

Meillä on nyt ensimmäinen listajoulu sen jälkeen, kun lapset lopettivat joulupukkiin uskomisen ja oppivat, että lahjatoiveensa voi esittää puhumalla ja tietoisena siitä, että kaikkea ei saa.

Nyt meillä on miniäkandidaatti, joka laittoi ihanankivanglitterisen listan, jossa toivottiin "Mintun ja Manun" yhteiseen elämään (eivät asu yhdessä!) tiettyä sohvaa Vepsäläiseltä (poika totesi, että ei ole muuttamassa yksiöstään, joten sinne sohva ei ainakaan tule) , Manulle Tiger of Swedenin merinovillapaitaa ja Mintulle vastaavaa neuletta (hinta noin 280 e). Lisäksi pyydettiin (eikun toivottiin) suklaata (Lindt), espressokeitintä, viinilaseja ja käytännöllisenä lahjana yleiskonetta.

Vastasin, että hienoa, miten lapsenmielesi on säilynyt, mutta meillä ei ole vuosiin ostettu muita kuin kirjalahjoja, seurapelejä ja villasukkia.