Uskotko, että yksi kumppani voi riittää tekemään ihmisen onnelliseksi ja täyttää kaikki emotionaaliset tarpeet koko elämän ajan?

Vierailija kirjoitti:

Ap, olen sitä mieltä että kenenkään toisen  velvollisuus EI ole tehdä ihmistä onnelliseksi ja täyttää hänen tarpeitaan vaan se on ihan ihmisen oma juttu se. Ihan typerä ajatus vastuuttaa joku  muu  asiassa jossa vastuu on ensisijaisesti itsellä.

Vaikka sinä olet sitoutumiskyvytön ja haluat naiskennella ympäriinsä, kaikki eivät ole kaltaisiasi. Toivon ettet sotkeudu ihmisiin joiden arvot  eroavat paljon omistasi  koska noin toimimalla satutat muita ihmisiä vain siksi että sinä pakenet sitoutumista ja olet elämyshakuinen.

Miksi näin hyökkäävä asenne? Ap ajattelee toisin kuin sinä, entä sitten?

-ei ap ja yhden kanssa aina kerrallaan ajatteleva

Luuletko, että kaipaat vielä vakisuhteeseen vain yhden kanssa? Miten perheen perustaminen onnistuu?

Kuulostaa muuten hyvältä mutta olisin kauhean mustasukkainen.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko, että kaipaat vielä vakisuhteeseen vain yhden kanssa? Miten perheen perustaminen onnistuu?

En usko. Olen aika itsenäinen ja omaa tilaa kaipaava, enkä varmaan jaksaisi enää opetella asumaan vakituisesti toisen ihmisen kanssa. Solo poly sopii minulle loistavasti. Perheen perustaminen ns. pesäkumppanin kanssa on ihan tavallista, mutta minä en ole koskaan halunnut lapsia.

M34

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa muuten hyvältä mutta olisin kauhean mustasukkainen.

Aluksi oli vähän hämmentävää tämän kanssa, mutta keskustelu ja sopiminen oikeasti auttaa. Eihän niitä epämiellyttäviä tunteita herätä se, että toisella on hyviä kokemuksia muiden kanssa, vaan omat epävarmuudet. Kyllä monosuhteilijoidenkin kannattaisi keskustella parisuhteen käytännöt selviksi samalla lailla. Se oli oikeastaan kaikkein virkistävin asia.

M34

Onnellisuus lähtee todellakin itsestä, mutta kyllä uskon, että 1 kumppani riittää minulle loppuiäksi. Ja uskon/toivon, että se kumppanini on nykyinen mieheni. Yhdessä ollaan kuitenkin oltu kohta 15 vuotta, joten eiköhän tässä olisi jo kyllästytty, jos ei riittäisi. Ihmiset on erilaisia ja uskon kyllä ettei yksiavioinen suhde kaikille toimi.

Yleisesti en usko, mutta ikäkin vaikuttaa tähän asiaan, uskon että monet alle kolmekymppiset eivät ole vielä saanut/ehtinyt kaikkia juoksujaan juoksemaan joten se täydellinen sitoutuminen vain yhteen ihmiseen voi olla erittäin vaikeaa.

Jos taas nelikymppinen tai sitä vanhemmat löytää suhteen niin siinä todennäköisesti on ainakin paremmat mahdollisuudet onnistumiseen.

Silti aina liha on heikko(A) ja tilaisuus voi tehdä varkaan kenestä tahansa. (oikeus omiin tunteisiin ja rakastajiin) ja siinä on jotain niin oikeaa 🎵🎶🎼🎙️🎤

Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että uskon. Toinen kysymyksesi on hölmö, sillä puolison ei tarvitse täyttää kaikkia emotionaalisia tarpeita, vaan ainoastaan ne jotka liittyvät puolisoon. Siihen riittää yksi ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti en usko, mutta ikäkin vaikuttaa tähän asiaan, uskon että monet alle kolmekymppiset eivät ole vielä saanut/ehtinyt kaikkia juoksujaan juoksemaan joten se täydellinen sitoutuminen vain yhteen ihmiseen voi olla erittäin vaikeaa.

Jos taas nelikymppinen tai sitä vanhemmat löytää suhteen niin siinä todennäköisesti on ainakin paremmat mahdollisuudet onnistumiseen.

Silti aina liha on heikko(A) ja tilaisuus voi tehdä varkaan kenestä tahansa. (oikeus omiin tunteisiin ja rakastajiin) ja siinä on jotain niin oikeaa 🎵🎶🎼🎙️🎤

Joskus nelikymppinen on elänyt koko ikänsä " niin kuin kuuluu" ja herääkin siihen, että entäs minä? Kohtaloita on erilaisia.

Kuinka paljon muita kumppaneita näillä kahdella naisellasi on ap.?

Vaikka puhun parisuhteista, minulla ei ole mitään erityistä halua olla osa pariskuntaa tai edetä parisuhdeportaita. Miellän itseni aina yksilöksi, ja autonomia (niin oma kuin muiden) on minulle tärkeä arvo. Luulen, että solo poly on ihanteellinen suhdemalli yksinäisille susille.

M34

Uskon, että minulle (poikamiehelle) saattaisi riittää hyvinkin yksi kumppani (nainen). Mutta en odota tai vaadi, että hän tekisi minut loppuiäkseni onnelliseksi. Minusta tällainen vaatimus olsii kohtuuton.  Toivon, tai paremmin vaadin myös, että hän hyväksyy varauksettomasti sen, että minulla on myös muita läheisiä ihmissuhteita, joilta koen saavani hyvin paljon, vaikka hän olisikin minulle "Se" yksi ja erityinen. Ajattelen, että on asioita jotka kuuluvat vain ja ainoastaan parisuhteeseen, kahden ihmisen välille. Mutta on asioita, sanottakoon salaisuuksia, jotka olen saanut mm.  ystäviltäni kuulla ja tietää joita  en tule kertomaan kenellekään muulle; en edes parisuhteessa sille yhdelle ja erityiselle.    

Vierailija kirjoitti:

Kuinka paljon muita kumppaneita näillä kahdella naisellasi on ap.?

Ei tietääkseni ketään muuta vakituista kumppania tällä hetkellä. Toinen pitää itseään polyamorisena ja toinen on vain sinkku, jonka kanssa toiveet ja tarpeet osuvat yksiin.

M34

Miksi nuo kumppanisi haluavat olla kanssasi tuonkaltaisissa suhteissa?

En usko. Minusta ihmisen tyytyväisyydelle on paljon tärkeämpää perhe, kuin joku ihastuskumppani. 

Liikaa pannaan painoarvoa vastakkaiselle sukupuolelle, yleensä parisuhteista seuraa enemmän surua, ahdistusta, kuin iloa ja mukavaa elämää.

Polyamoriaa on vielä vaikeempi käsittää, miksi maksimoida kurjuus!? Yhdessäkin parisuhteessa on yleensä enemmän kuin tarpeeksi kestämistä.

En. Siksi vaimo ja yksi tai useampi rakastajatar.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nuo kumppanisi haluavat olla kanssasi tuonkaltaisissa suhteissa?

Tullakseen rakastetuksi, arvostetuksi, hyvä pidetyiksi, seksuaalisesti halutuksi... Ihan samoista syistä kuin useimmat hakeutuvat monogaamisiin suhteisiinkin. He eivät vain kaipaa niitä perinteiseen elämänkumppanuuteen liittyviä parisuhteen piirteitä, niin kuin minäkään en kaipaa. Tämä ei ole mikään parisuhteen kevyt versio vaan ihan täysi oma juttunsa.

M34

Onko vaikea löytää ihmisiä tällaisiin suhteisiin?

Minä uskon polyamoriaan ja voisin elää niin, mutta mieheni ei. Olen 30 ja mieheni 40+, vaikuttaakohan ikä tähän?

Kannattaisi puhua ihan vain vakipanoista.

Ihmiset eivät kuitenkaan uskalla, koska se tuntuu turvattomalta. Joidenkin on helpompi kuvitella, että heillä on vakipano, joka on myös sitoutunut ja pitää huolta, vaikka tosiasiassa heillä on vain vakipano.

Yhtäältä ihmiset eivät uskalla sitoutua, mutta toisaalta eivät uskalla elää yksinkään.