Kertokaa, miten olette saaneet työpaikkanne..
siitä on enemmän hyötyä, kuin nolojen mokien kertaamisesta:
Ensimmäisen alaani liittyvän työpaikan sain 80-luvulla yliopiston harjoitteluohjelman kautta, siitä tuli myöhemmin vakituinen työpaikka. Syy, miksi minut valittiin, oli opintomenestys.
Nykyisen työni (olen ison yrityksen alihankkija) sain myös harjoittelun kautta. Todistin taitoni harjoittelun aikana. Toinen syy oli, että minulla oli simulaattorikehitykseen liittyvää työkokemusta, jota ei muilla hakijoilla ollut. En osannut työssä käyttettyä ohjelmointikieltä, mutta opin sen perusteet harjoittelujakson aikana. Myös suosittelijoista oli apua.
Kommentit (30)
Edellisen työpaikkani sain kun laitoin avoimen hakemuksen sinne ja ilmeisesti vakuutin rekrytoijat ammattitaidostani. Nykyisen paikkani sain palkkatuen avulla. Näin ne tilanteet heittelevät.
Yhden kaverin kautta, toiseen minut pyydettiin opintomenestyksen ja tuttavuuden vuoksi ja muihin olen päässyt joko avoimen hakemuksen kautta tai vastaamalla työpaikkailmoitukseen. Duunarihommia nuorena ja asiantuntijahommia opintojen lopulla ja jälkeen.
Hain raskaana ollessani virkaa, minut valittiin, vaikka jäin heti äitiyslomalle. Hakijoita oli n. 20. Siinä virassa edelleen, jääneen tästä eläkkeelle.
Näin ilmoituksen mol.fi sivustolla, lähetin hakemuksen, pääsin haastatteluun, pääsin toiselle kierrokselle ja minut palkattiin. Olin 50-vuotias.
Palkkaava esimies soitti ja kysyi voinko ajatella vaihtavani työpaikkaa.
Olin ollut sijaisena kyseisessä työpaikassa 10 vuotta kun tuli paikka auki ja hain sitä. Ainoana hakijana sain sen, ensimmäinen vakituinen paikka minulle.
2 kk työharjoittelun aikana osaamiseeni ja tyyliini ilmeisesti tykästyttiin koska kun harjoittelu loppui perjantaina, olin lauantaina firman palkkalistoilla.
KäKi kirjoitti:
siitä on enemmän hyötyä, kuin nolojen mokien kertaamisesta:
Ensimmäisen alaani liittyvän työpaikan sain 80-luvulla yliopiston harjoitteluohjelman kautta, siitä tuli myöhemmin vakituinen työpaikka. Syy, miksi minut valittiin, oli opintomenestys.
Nykyisen työni (olen ison yrityksen alihankkija) sain myös harjoittelun kautta. Todistin taitoni harjoittelun aikana. Toinen syy oli, että minulla oli simulaattorikehitykseen liittyvää työkokemusta, jota ei muilla hakijoilla ollut. En osannut työssä käyttettyä ohjelmointikieltä, mutta opin sen perusteet harjoittelujakson aikana. Myös suosittelijoista oli apua.
Itte oleen kanssa miettinyt tuoota simulaattorijuttua ja yleiisestikin eneemmän osallistavaaa opetusta. On niiin paljon asioita mitä tuliisi tieetää mutta toiisaalta sen vooisi ajatella niin että oliisi edes ne perusteet hanskassa.
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
siitä on enemmän hyötyä, kuin nolojen mokien kertaamisesta:
Ensimmäisen alaani liittyvän työpaikan sain 80-luvulla yliopiston harjoitteluohjelman kautta, siitä tuli myöhemmin vakituinen työpaikka. Syy, miksi minut valittiin, oli opintomenestys.
Nykyisen työni (olen ison yrityksen alihankkija) sain myös harjoittelun kautta. Todistin taitoni harjoittelun aikana. Toinen syy oli, että minulla oli simulaattorikehitykseen liittyvää työkokemusta, jota ei muilla hakijoilla ollut. En osannut työssä käyttettyä ohjelmointikieltä, mutta opin sen perusteet harjoittelujakson aikana. Myös suosittelijoista oli apua.Itte oleen kanssa miettinyt tuoota simulaattorijuttua ja yleiisestikin eneemmän osallistavaaa opetusta. On niiin paljon asioita mitä tuliisi tieetää mutta toiisaalta sen vooisi ajatella niin että oliisi edes ne perusteet hanskassa.
Perusteet elii siis peruskäsiteet.
Näin työpaikkailmoituksen, hain paikkaa ja sain sen. En ollut ainoa hakija mutta ainoa joka pääsi alkuhaastatteluista jatkoon. Oli just oikea työkokemus asiantuntijatyöhön sekä huippu suosittelija edellisen työpaikan maajohtaja.
1999 lehti-ilmoitus duunista jossain perslävessä ja mä olin vastavalmistunut.
2004 opiskelukaverin suosituksesta.
2012 mulle soitettiin perään ja kysyttiin josko työ kiinnostaisi. Täällä olen vieläkin.
Oppilaitoksen työharjoittelun kautta yksi työpaikka, johon jäin töihin, kaksi duunia firmassa työskennelleen kaverin suosittelemana.
Päädyin masentelun jälkeen kuntoutukseen työpajalle, jonka kautta pääsin nykyiseen työpaikkaani missä olen ollut ainakin 10v.
Rahalla, velkaa tekemällä ja kauppakirjat allekirjoittamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
siitä on enemmän hyötyä, kuin nolojen mokien kertaamisesta:
Ensimmäisen alaani liittyvän työpaikan sain 80-luvulla yliopiston harjoitteluohjelman kautta, siitä tuli myöhemmin vakituinen työpaikka. Syy, miksi minut valittiin, oli opintomenestys.
Nykyisen työni (olen ison yrityksen alihankkija) sain myös harjoittelun kautta. Todistin taitoni harjoittelun aikana. Toinen syy oli, että minulla oli simulaattorikehitykseen liittyvää työkokemusta, jota ei muilla hakijoilla ollut. En osannut työssä käyttettyä ohjelmointikieltä, mutta opin sen perusteet harjoittelujakson aikana. Myös suosittelijoista oli apua.Itte oleen kanssa miettinyt tuoota simulaattorijuttua ja yleiisestikin eneemmän osallistavaaa opetusta. On niiin paljon asioita mitä tuliisi tieetää mutta toiisaalta sen vooisi ajatella niin että oliisi edes ne perusteet hanskassa.
Perusteet elii siis peruskäsiteet.
Minuut tuossa opiskelujen aikana hakattiiin niin pskaksi ei ole minkäänlaista itseluottamusta.
Perustin itse. Tätä ennen minulla oli saman alan firma muutaman kaverini kanssa, mutta sukset menivät ristiin. Nyt jo toistakymmentä vuotta oma yritys.
Nykyinen työ pörssifirmassa lankesi minulle kun kirjoitin avoimeen paikkaan hakemuksen, tulin kutsusta haastatteluun ja kävin psykologisissa testeissä. Sitten vielä toinen haastattelukierros niin että myös rekrytoivan esimiehen oma esimies oli mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
KäKi kirjoitti:
siitä on enemmän hyötyä, kuin nolojen mokien kertaamisesta:
Ensimmäisen alaani liittyvän työpaikan sain 80-luvulla yliopiston harjoitteluohjelman kautta, siitä tuli myöhemmin vakituinen työpaikka. Syy, miksi minut valittiin, oli opintomenestys.
Nykyisen työni (olen ison yrityksen alihankkija) sain myös harjoittelun kautta. Todistin taitoni harjoittelun aikana. Toinen syy oli, että minulla oli simulaattorikehitykseen liittyvää työkokemusta, jota ei muilla hakijoilla ollut. En osannut työssä käyttettyä ohjelmointikieltä, mutta opin sen perusteet harjoittelujakson aikana. Myös suosittelijoista oli apua.Itte oleen kanssa miettinyt tuoota simulaattorijuttua ja yleiisestikin eneemmän osallistavaaa opetusta. On niiin paljon asioita mitä tuliisi tieetää mutta toiisaalta sen vooisi ajatella niin että oliisi edes ne perusteet hanskassa.
Perusteet elii siis peruskäsiteet.
Minuut tuossa opiskelujen aikana hakattiiin niin pskaksi ei ole minkäänlaista itseluottamusta.
Joss perustaiisin firmaan niin jokoo sen oliisi levitttävä ketjuksii johonkin mottoriteiiden varsillle tai keskeinen sijaiinti ja joku videopelikulutuuus non alcohol fast food tyyylinen juttu etttä se projekti eläisi tarinoilllaaan. Viimeisin mitä tekisin joku hemmettinmoisella vuokraalla joku lounasbufeee jonnekkin kaupppakeskuksen lopputtomiin käytäviien uumeniin. Jos näiin olisi siinä odotttaisi joku robotisoiitu alusta jo ovellla josta voi jo tilata, ehtiii käydä tekemässä ostokseet ja ottaa takeaway na mukaaan.
Kävelin paperit kainalossa kysymään töitä. Vuosi 2003, duunarihomma.