Suomen alhainen syntyvyys - miesnäkökulmaa kaivataan!
Tuntuu, että nyt kun mediassa puhutaan paljon alhaisesta syntyvyydestä ja pelotellaan sillä, niin naisia syyllistetään joka paikassa ihan kohtuuttomasti. Artikkeleista jää helposti kuva, etteivät koulutetut naiset kaipaa elämäänsä lapsia ja lykkäävät niiden hankintaa kunnes on monen kohdalla jo myöhäistä.
Musta kuitenkin tuntuu, että monissa parisuhteissa mies on se, joka sitä lapsenhankintaa haluaa lykätä. Ainakin omalla kohdalla ja monien kavereidenkin kanssa on näin: katsotaan vähän myöhemmin, ei vielä, työ täytyy olla ensin pisteessä X, pitää olla X määrä rahaa, tai auto, tai talo...tuntuu, että noita syitä olla hankkimatta lapsia löytyy loputtomiin! Haluisinkin siis kuulla, mistä se lapsettomuus parisuhteessa olevien miesten kohdalla johtuu? Halutaanko että kaikki olisi ns. valmista ennen vauvaa, ollaanko suhteessa väärään ihmiseen, onko omat harrastukset ja kaverit vielä tärkeämpiä, pelottaako oman elämän menetys, oma isyys tai onko huonoja lapsuusmuistoja? Painaako taloudelliset vai tunnesyyt enemmän? Eikö vaan haluta lapsia muttei kehdata sitä vauvakuumeilevalle kumppanille sanoa? Keskustelua, kiitos!
Kommentit (6454)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmia, mutta totuus on että en kelvannut suomalaisille naisille 20-30 vuotiaana vaan sain aina pakit. Nyt reilu 10v myöhemmin saattaisin kelvata mutta asetelma on kääntynyt. Tosin kavereitani kun katsoo niin kyllä suomalaiset 30-40v naisetkin vielä katsoo pelkkää ulkonäköä ainakin PK seudulla. Syy suomalaisten alhaiseen syntyvyyteen lieneekin juuri suomalaisten naisten nirppanokkaisuus.
Juokseeko sinun perässä ne samat naiset, joilta sait nuorempana pakit? Vai onko sinusta kiinnostuneet naiset sellaisia, joita et ole aiemmin tavannut? Jos et ole heitä aiemmin tavannut, niin voisitko kuvitella, että he olisivat kiinnostuneet sinusta silloin 10 vuotta sittenkin? Ärsyttää ihmiset, jotka alkavat kostaa menneisyyden vääryyksiä sellaisille, joilla ei ole ollut mitään osuutta tapahtumiin.
Jep, muista tuo kun pelkäät kaikkia miehiä pimeällä vaikka ne ei rais.kannu sua
Jos nyt pysyttäisiin kuitenkin samassa tilanteessa, missä tuo mies sai pakit. Oletan, että se on tapahtunut julkisella paikalla valoisan aikaan ja paikalla on ollut muitakin ihmisiä. Joten ei, en pelkää miehiä tiistai-iltapäivänä Prisman kassajonossa.
Ärsyttää ihmiset, jotka alkavat kostaa menneisyyden vääryyksiä sellaisille, joilla ei ole ollut mitään osuutta tapahtumiin.
Niin! Esim eräs ismi joka kostaa miessukupolvien kuvitteellista sortoa täysin viattomille miehille on kuitenki ok?
Jos lisääntyy niin saakohan sillä pervon maineen, kun on tehnyt "sitä".
Vierailija kirjoitti:
Koulussakin juttelitte vaan niille tupakkapaikan meikatuille kovismirkuille.
Juu, ei miehillä ole mitään mielenkiintoa lattarintaisiin ja hiljaisiin betanaisiin. Yksin saa elää, yksin saa kuolla. Jännät alfanaiset vaan porskuttaa. On se niin epää.
Mistä ihmeen kielteistä naisista täällä puhutaan? Onko niitäkin? 😁 Kaikki omat exäni ovat kyllä olleet sellaisia juonittelijioita että huhuh.. onko ne mukavat ja normaalin moraalin omaavat naiset vaan töissä tai kotona 24/7 ja kuinkas heitä lähestytään? Jos eivät baarissa ole koskaan?
Mitä kirjoitti:
Mistä ihmeen kielteistä naisista täällä puhutaan? Onko niitäkin? 😁 Kaikki omat exäni ovat kyllä olleet sellaisia juonittelijioita että huhuh.. onko ne mukavat ja normaalin moraalin omaavat naiset vaan töissä tai kotona 24/7 ja kuinkas heitä lähestytään? Jos eivät baarissa ole koskaan?
Niin, miehellä on makunsa. Ei sille kai voi mitään jos juonittelevat sekopäät vetävät puoleensa. Sille on epäilemättä joku evoluutiobiologinen selitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vierailijaM35 kirjoitti:
Miten tässä edes on mahdollista lisääntyä? Teininä en koskaan seurustellut. Ei ollut koskaan ketään joka olisi näyttänyt ihastumisen merkkejä tms., enkä tiennyt mistä muutenkaan olisi löytynyt tyttöystävää, elikä ei mistään! Sen lisäksi yläasteella kiusattiin, eikä se kyllä ainakaan ole auttanut positiivisesti kehityksessä. Toki jos olisin ollut kiusattu tyttö, niin jossain vaiheessa olisin kuitenkin päässyt automaattisesti seurustelemaan, olen nähnyt lukemattomia kommentteja seurustelevilta ex-kiusatuilta tytöiltä, jees, ihan etuoikeus, että joku *mies* tulee aina naisen elämään ja pelastaa. Miehellä sen sijaan ei ole mitään etuoikeuksia, mies joutuu pärjäämään kaikessa yksin. Itse olenkin aina tehnyt töitä, lukio ja AMK käytynä, inttikin aikoinaan käyty ja koskaan en ole mitään sossutukia nostellut. Baarista yms. saanut naisia hetken huviin, mutta eivät ole halunneet seurustella. Olen kyllä yleensä hyvänä miehenä tarjonnut heille numeron vaihtoa, mutta jossain vaiheessa ghostaavat sitten kyllä. Ja joo joo, aina voi tietenkin väittää että minussa on se vika, mutta en varmasti ole ainut mies, joka ei kunnollisuudestaan huolimatta löydä tilaisuutta seurustella. Töiden lisäksi käyn salilla ja sijoittelen varojani myös, joten en ole mikään elämämkoulu hulttio...mutta ehkä se on se mitä naiset nimenomaan haluaisivat...
Naiset pystyvät elämään yksin. Ei tarvi ottaa elämäänsä hajutonta ja mautonta miestä. Hajuton tarkoittaa muutakin kuin 'jännää'. Totta kai kuka tahansa haluaa viihtyä toisen seurassa! Etkö sinäkin haluaisi?
Sivusta: Niinpä. Ennen varmasti riitti se, että mies oli "kunnollinen" ja kävi töissä. Se ei minusta ole mikään erityinen meriitti miehelle tai naiselle, vaan ihan vain ihmiselle kuuluvan velvollisuuden hoitamista. Opiskelut, työt, itsensä elättäminen.Täysjärkiselle aikuiselle ihmiselle ihan bare minimum, niin sanoakseni. Jos jonkun kanssa aikoo elämänsä jakaa, niin täytyyhän siinä suhteessa olla muutakin kuin työssäkäyvä ihminen. Naiset käyvät työssä ihan samoissa määrin.
Työt aikuiselle ihmiselle bare minimum? Itse en osu tuohon lokeroon enää lainkaan joten hylkyyn menisin? Töissä olin viimeksi yli 10v sitten. Löytyy arvometalleja + crypto valuuttaa niin ettei tarvi enää töitä tehdä koskaan. En osaa kuluttaa edes nykyistä omaisuutta, miksi tarvisi tehdä lisää? Töiden tekemisellä en rikastunut, vaan sijoittamalla pienetkin töistä kerääntyneet säästöt. 20 vuotta sitten tehdyt sijoitukset ovat nousseet arvossaan satoja kertoja, kulta "vain" ~10x.
Asuntoihin tai ajoneuvoihin en turhia sijoita, ja voin vaihtaa paikkakuntaa helposti, tykästynyt tosin nykyiseen vaikka asunut aina vuokralla ja julkiset toimii. Asunto kuplien pamahtaessa paukutan henkseleitä, ja saatan siinä vaiheessa jopa asuntoon sijoittaa kun hinnat kohtaavat oikean arvon. Asuntojen arvo yleensä laskee joka vuosi jos huomioi inflaation. Cryptot ja kulta vain nousee.
Onnea vain kumppanin etsintään, joka viihtyy paremmin ylitöissä tienaamassa, kuin kotona/lomalla perheen kanssa ilman raha huolia. Harmi että en täytä noita "bare minimum" vaatimuksia.
Ja tästä pääsee aiheeseen, naiset ovat liian vaativia. Jos ei osu se satujen prinssi ja satu kulje unelmien kasikirjoituksen mukaisesti, niin vaihtoon menee.
Onneksi yhden opiskelu kaverin isä antoi parhaan vinkin koskaan: "Jos teistä joskus tulee rikkaita, niin älkää ikinä(nosti sormen ylös ja korotti ääntään) kertoko naisille omaisuudesta, ennen kuin olette varmoja että he välittävät teistä aidosti!"
Tästä käytiin keskustelua pitkään. Silloin kun aloin omaisuutta kartuttaa, muistelin tätä keskustelua, ja päätin että en kerro kuin kosinnan hyväksymisen jälkeen, mitä yllätyksiä tällä "työttömällä" on varastossa. Yhden kerran on ollut kosinta lähellä, sormuksen kerkesin jo hankkia ja monia valmisteluja. Mutta onneksi näytti gold digger karvansa juuri ennen kosintaa ja säästyi paljolta. Luulee vielä tänä päivänä että olen köyhä työtön.
T:Työtön vapaa matkustaja, joka ei omaisuudella leveile ennen rakkauden löytymistä.Opiskelut, työt, itsensä elättäminen. Sinä elätät itsesi, toki tavalla joka ei ole suurelle valtaosalle ihmisistä mahdollinen tai välttämättä edes tavoiteltava. Monelle olet varmasti hyvä saalis. Itse en katsoisi että olen sellainen nainen, johon kenenkään miehen kannattaisi suuria tulojaan tuhlata. En osaa niitä arvostaa tarpeeksi, enkä erityisesti tavoittele elämäntapaa, jossa ei tarvitse käydä töissä. Minulle sopii työorientoitunut mies oikein hyvin. Jokaiselle toivottavasti löytyy oikea vastinpari
Niinpä. Itse köyhyydessä kasvanut, ja tullut toimeen omilla teinistä asti. Rahan käyttö on ongelma, en osaa käyttää sitä, en osta asioita mitä ei oikeasti tarvitse tai se helpota elämää. Ainoastaan 3 lähintä ystävää tietää että on sijoituksia, mutta määrää ei yksikään. Yhdellekään ystävälle en ole valehdellut, jättänyt vain mainitsematta. Tämä yksi jolle sormuksen hankin, kysyi kerran "Onko sinulla salaisuuksia joita et ole kertonut kenellekään?" Tähän vastasin että "On yksi.", hän tämän jälkeen kysyi että "Kerrotko sen minulle?" vastasin "Ehkä joskus." Tuli tästä vaivaantunut tunne, koska välitin hänestä niin paljon. Hänen koko asenne alkoi muuttua tämän keskustelun jälkeen harhaiseksi monessa asiassa ja luottamus pula alkoi, vaikka ei ollut syytä.
Edellisistä varsinaisista treffeistä on jo yli 10 vuotta, koska vakituisen seuran saaminen työttömänä on äärimmäisen vaikeaa. Jos työttömyyden mainitsee niin mahdolliset ehdokkaat ghostaa ennen ensimmäisiä treffejä. Toimii todella tehokkaasti gold diggereiden karkottamiseen ainakin, joka on tarkoitus.
Näin keski-ikäisenä huomannut että naiset eivät työttömälle anna edes mahdollisuutta. Ehkä jonain päivänä kohtaan naisen, joka arvostaa minua ihmisenä ja voin perustaa perheen hänen kanssaan, antaen perheelle kaiken mitä he haluavat. Etenkin lapset saisivat kaiken tuen, mitä polkua haluavat elämässä seurata.
Pitäisi vain löytää se luotettava kumppani jonka kanssa jakaa kaiken. Yksin työttömänä on liikaa aikaa. Eksyy jopa tälle palstalle parin kuukauden välein, ihmettelemään muiden kokemuksia elämästä ja esim. lapsettomuudesta.
Josko kolmas kerta toden sanoisi, ja kolmas pidempi aikainen kumppani osuisi viimeiseksi nostamaan yhdessä syntyvyys tilastoa. Täytyisi vain löytää hänet ensin jostain. Vinkkejä otetaan vastaan mistä/miten työtön voi löytää seuraa? Tinder ei toimi kuin ghostaajien löytämisessä sanan työtön jälkeen.
Esittele itsesi sijoittajana äläkä työttömänä. Se kai olet enemmänkin kuin työtön, koska oletan että et ole työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut. En tiedä mistä löydät naisen, jolle elämäntapasi tuntuu omalta ja joka tuntisi elämäntilanteesi suhteen samankaltaisuutta. Rahapiireistä? Se toki edellyttäisi varmaankin näyttävämpää rahan käyttöä. Oma kiinnostukseni syvempään parisuhteeseen kanssasi menisi siinä vaiheessa, kun asioita pidetään salaisuuksina ja pelleillään omasta elämäntilanteesta. Mitä tahansa oletkin, ole sitä avoimesti jaa suoraselkäisesti. Toivottavasti löydät naisen, jolle suoruus ja rehellisyys ei ole iso juttu.
Kaikessa olen ollut suora ja rehellinen, paitsi taustalta löytyvää omaisuutta en ole kenellekään maininnut, ei ole tosin yksikään kysellyt omaisuuden saldoa, tai sitä miten aina löytyy rahaa tekemään ja menemään. Ainoastaan tuo viimeisin kysyi salaisuuksista, siihenkin vastasin täysin rehellisesti, jätin vain mainitsematta että se salaisuus on taloudellinen riippumattomuus. En vielä silloin tiennyt onko tuo nainen luottamuksen arvoinen, melkein kerkesin kertoa totuuden, mutta onneksi tulin jätetyksi juuri ennen kosintaa ja salaisuuden kertomista minkä olin senkin sanonut suoraan rehellisesti että "ehkä joskus sen kerron". Pitäisikö omaisuudella muka leveillä jos etsii naista joka arvostaa ihmistä eikä rahaa? Katoaa koko asian ydin mitä ystäväni isä kehotti tekemään.
Gold digger tusinat katoaa nopeasti käydessä pienessä asunnossa, joten ne ei montaa päivää tuhlaa aikaansa työttömän kanssa. Noilta kahdelta jotka viihtyi pidempään, yrittänyt kysyä mikä oli vikana. Toinen vastasi ymmärrettävästi että "tuhlasit vain aikaani" koska en puolen vuoden jälkeen pystynyt sanomaan rakastavani häntä, koska en tiennyt edes mitä tuo tunne on.
Tämä viimeisin jota rakastin yli kaiken, yritin vuosia kysyä mitä hän olisi minusta halunnut "enemmän" niin kuin raivosi lähtiessään, mistä hän ei pitänyt tai mitä tein väärin. Päätin ostaa hänelle hänen mainitseman lempi auton, hänen lempi värillä korvaukseksi yhteisestä ajasta, jos olisi kertonut mitä tein väärin, tai mitä asioita hän olisi suhteelta halunnut. Koskaan ei vastausta kuulunut joten jäi tytöltä lempi auto saamatta tietämättään. Itse melko raunioina vuosia tuon jälkeen. Vihdoin luuli löytävänsä jonkun jonka sanaan pystyi luottamaan, jonka kanssa jakaa arjen, jonka haluan lapsieni äidiksi. Mutta ei, koko suhde vedettiin alas kuin junan vessasta ilman mitään varsinaista selitystä mitä oli tapahtunut.
Ketään ei kiinnosta vakavassa parisuhteessa olla tuollaisen testaamisen ja ihmeellisen materialla manipuloimisen kohteena. Ajatusmaailmasi kuulostaa aika omituiselta.
Testaaminen, materialla manipuloimista? En testannut, en manipuloinut. En kertonut hänelle auton osto aikeista. Päätin vain tehdä niin JOS hän olisi vastannut. Mutta eipä vastannut, ei tiennyt tosin autosta.
Testaus ja manipulointi osuisi, JOS olisin ilmoittanut hänelle tuosta "korvauksesta" mahdolliseen vastaukseen. En sitä hänelle maininnut, koska elättelen vieläkin toiveita, että voisin saada vastauksen jonain päivänä, autosta mainitseminen saisi gold diggerin kertomaan ummet ja lammet jopa valehtelemaan.
Enemmän manipulointia olisi leveillä omaisuudella, jotta saisi köyhän naisen lankeamaan rahalla. Ja tämän kaltaisten naisten karkottamiseen tuo on toiminut todella hyvin yli tusina kertaa alku metreillä. Mitä manipulointia on muka elää niin kuin on elänyt aina, tosin asunnon elektroniikka ei ole enää halvimmasta päästä, niin kuin opiskelu aikoina.
Gold diggerit tuovat tuon närkästymisen "köyhään" esille hyvin nopeasti ja siirtyvät etsimään selkeästi pullottavaa lompakkoa mikä näkyy luksus asunnossa ja autoissa. Ei haittaa pätkän vertaa että hävisivät nopeammin kuin ilmaantuivat.
Lähinnä harmittaa viimeisin, koska tunteiden palo häntä kohtaan oli valtava, mikään liikuttanut niin sisältä kuin hän. Hän ei ollut köyhästä perheestä edes, joten mitä hän näki ennen kyllästymistä? Mitä tapahtui täydelliselle? Hän vaikutti juuri siltä mitä olin etsinyt, mutta petti sanat ja lupaukset vain kahta päivää ennen kosinta päivää, puhuttiin edellisellä kerralla yhteen muutosta ja lasten tekemisestä, olin täysillä mukana ja ne puheet sai rakastamaan häntä entistä enemmän, hän niin väitti myös, kunnes tuli ja latasi yllätyksen seuraavilla sanoillaan päin naamaa erolla.
Itsellä sormus ja valmistelut viime silauksia vaille valmiina, hän ei edes syytä erolle viitsinyt sanoa. Silloin päivänsäde oli muuttunut vain varjoksi entisestä, se hyvä ihminen muuttui hetkessä raivoavaksi ovia paiskovaksi kammotukseksi. Jokainen tuttava joille tästä avautunut väittää että hän on paha narsisti. Hän aikanaan eksyi erään tuttavani luokse jatkoille, ja alkanut syyttää raivoten yhtä toista ystävääni jonka hän tiesi olevan ystäväni, kopeloimis yrityksestä, alkanut huutamaan ja paiskomaan tavaroita, kunnes olivat heittäneet sen raivoavana pihalle porukalla. Itse en ollut tuolloin paikalla, kuulin vain näiltä ystäviltä tuon naisen raivoamisesta. Tuolloin erostamme ei ollut montaa kuukautta ja hänelle varmaan iski jokin morkkis tai pakottava halu yrittää häätää ystäväni paikasta mihin oli mennyt. Olivat kaverit tosin tunteneet toisensa jo esikoulusta lähtien, ja uskoivat ennemmin kaveria kuin kaverin raivoavaa entistä. Molemmat kertoivat vain että "v*ttu miten hullu ä*mä, miten sellaista jaksoit katsella niin pitkään. Silloinkin vain puolustin tätä naista jostain kumman syystä, vaikka kaksi kaveria, toinen hyvä ystävä, kertoo miten sekopää hän oli.
No mistä se sitten raivosi? Ei kukaan eroa huvikseen. Teidän suhteenne kuulostaa täällä luettuna muutenkin ihan ihmeelliseltä: yksi palavasti rakastava melkeinkosinut hyvinvarakas työtön ja yksi motiiveiltaan testailtava narsisti, joka yhtäkkiä raivoaa tyhjästä ja eroaa ilman että tällä palavallarakastajalla on aavistustakaan siitä, miksi näin kävi. Tuossahan olisi jo draaman ainekset kasassa, olisitte kyllä ansainneet toisenne...me tavikset ollaan suorastaan tylsiä tuollaiseen menoon verrattuna.
Niinpä hyvä kysymys, sitä ennen oli aivan enkeli, ei koskaan suuttunut, jättämis päivänä oli kuin itse perkele, huusi että "Se on loppu nyt, et edes yrittänyt!" huusi ja paiskoi oven kiinni täysiä. Yritin vain kysyä "Rakas mitä on tapahtunut?" Ei mennyt edes viikkoa ja hänellä oli jo toinen mies kainalossa kun tuli vastaan kadulla. Lähetti vielä samana päivänä viestiä "Muistatko miltä uusi poikaystäväni näytti? Millaiset vaatteet hänellä oli?" Arvaa vaan kahdesti miten pahalta tuntui vastata hänen viesteihin? Mikä tarkoitus tuolla voi olla muu kuin kääntää puukkoa haavassa?
Myöhemmin huomasin että yhteiset nais tuttavat olivat poistaneet somesta, myös hänen parhaan kaverin yhteinen kaveri. Eräs vanha luokkakaveri(nainen) joka oli mennyt naimisiin hänen parhaan kaverinsa sukulaisen kanssa. Lähinnä ihmetyttää ja osittain jopa pelottaa mitä tuo nainen on näille yhteisille tutuille satuillut jotta saanut heidät poistamaan minut kavereista, kerta oli alkanut syyttämään tätä yhtä ystävääni kopeloinnista ilman syytä ja alkanut raivoamaan hänen ulos heitosta, tulikin itse heitetyksi pihalle. Ihmetyttää miten niin pitkään aivan ihana ihminen alkoi vain raivota ilman mitään järkevää selitystä, minulle tai kavereilleni jälkikäteen.
Eukkohan oli sekopää, joten voisit onnitella itseäsi, että pääsit hänestä eroon.
On samaa yrittänyt moni muukin sanoa joille tapahtumat kertonut. Nämä kaksi kaveria joille oli alkanut raivoamaan etenkin, ja alkanut paiskomaan hänen keittiön kaappeja ja astioita rikki, saivat hekin osansa, todennäköisesti vain siksi, koska hän tiesi toisen heistä olevan ystäväni.
Tuo käytös jälkikäteen oli vain jotain käsittämätöntä ihanuuden jälkeen, etenkin koska en ollut edes nähnyt hänen suuttuva sitä ennen. Ei omassa viesti käytöksessä paljoa kehuttavaa ollut suhteen loputtua. Mutta suhteen aikana en koskaan pettänyt, valehdellut, lyönyt tai kohdellut kaltoin. Joskus suhteen ensimmäisinä kuukausina hänellä oli jotain luottamus ongelmia, mutta luulin että niistä päästiin yli aikoja sitten. Olen epäillyt tuota että se "salaisuus" on ollut yksi syy kaiken pahan alulle, vaikka ei mikään paha asia ole edes, hän kyllä kysyi silloin tarkennusta "Liittyykö salaisuuteen toinen ihminen?" Vastaus oli ei. Halusin vain turvata itseä mahdollisilta gold diggereiltä mikä oli toiminut hyvin siihenkin asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet pärjää omillaankin.
Tutkimus ei tue väitettäsi. Data kertoo että miehen elämänlaatua avioliitto (naisen kanssa) parantaa, kun naisten elämänlaatua avioliitto (miehen kanssa) laskee.
Miesten onnellisuus myös romahtaa avioerossa, naisen ei. Jos siis erotaan mies-nainen avioliitossa.
Mutta ehkä maailma muuttuu ja jonain päivänä faktatkin kertovat että miehet pärjää yksin 🤭
Samaa sukupuolta olevien eron vaikutuksista en ole lukenut.
Mitä kihertelet misandristi? Todistetusti suurempi osa miehistä kuin naisista pärjää tälläkin hetkellä yksin, kuten on pärjännyt kautta historian.
Tuo onnellisuuden lasku liittyy varmaan monessa tapauksessa lasten ja perheen menetykseen, ei niinkään siihen, ettei mies pärjäisi yksin.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että monella sellaisella miehellä, joka haluaa lapsia, on täysin epärealistinen käsitys perhe-elämästä. Kuvitellaan kaikki menee kuin saippuasarjoissa. Oma lapsi on enkeli, ei koskaan kiukuttele, käyttäytyy aina kuin silloin, kun on vieraita paikalla. Mutta totuus on toinen. Sitten miesporukoissa avautuvat, ovat selvästi hädissään, eivätkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Puhuvat että suhteesta pitäisi päästä pois jotenkin. Pitäisi peruskouluun lisätä pakollinen TET-päivä päiväkotiin jokaiselle pojalle ja miksei tytöillekin, niin saattaisi odotukset vanhemmuudesta sitten olla astetta realistisempia.
Tästäkin on jo puhuttu täällä. Keinot oman lapsen hillitsemiseen, jota on joskus myös kuriksi kutsuttu, ovat nykyään niin rajatut että monella miehellä iskee varmasti turhautuminen ennen pitkää. Siinä voi olla jopa hädissään, eikä tiedä mitä tehdä kun on ajettu koko perheessä nurkkaukseen vailla mitään omaa tahtoa ja oikeuksia, vain velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että monella sellaisella miehellä, joka haluaa lapsia, on täysin epärealistinen käsitys perhe-elämästä. Kuvitellaan kaikki menee kuin saippuasarjoissa. Oma lapsi on enkeli, ei koskaan kiukuttele, käyttäytyy aina kuin silloin, kun on vieraita paikalla. Mutta totuus on toinen. Sitten miesporukoissa avautuvat, ovat selvästi hädissään, eivätkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Puhuvat että suhteesta pitäisi päästä pois jotenkin. Pitäisi peruskouluun lisätä pakollinen TET-päivä päiväkotiin jokaiselle pojalle ja miksei tytöillekin, niin saattaisi odotukset vanhemmuudesta sitten olla astetta realistisempia.
Tästäkin on jo puhuttu täällä. Keinot oman lapsen hillitsemiseen, jota on joskus myös kuriksi kutsuttu, ovat nykyään niin rajatut että monella miehellä iskee varmasti turhautuminen ennen pitkää. Siinä voi olla jopa hädissään, eikä tiedä mitä tehdä kun on ajettu koko perheessä nurkkaukseen vailla mitään omaa tahtoa ja oikeuksia, vain velvollisuuksia.
Kiitos feminismi! Feminismi on rikos ihmisyyttä kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vierailijaM35 kirjoitti:
Miten tässä edes on mahdollista lisääntyä? Teininä en koskaan seurustellut. Ei ollut koskaan ketään joka olisi näyttänyt ihastumisen merkkejä tms., enkä tiennyt mistä muutenkaan olisi löytynyt tyttöystävää, elikä ei mistään! Sen lisäksi yläasteella kiusattiin, eikä se kyllä ainakaan ole auttanut positiivisesti kehityksessä. Toki jos olisin ollut kiusattu tyttö, niin jossain vaiheessa olisin kuitenkin päässyt automaattisesti seurustelemaan, olen nähnyt lukemattomia kommentteja seurustelevilta ex-kiusatuilta tytöiltä, jees, ihan etuoikeus, että joku *mies* tulee aina naisen elämään ja pelastaa. Miehellä sen sijaan ei ole mitään etuoikeuksia, mies joutuu pärjäämään kaikessa yksin. Itse olenkin aina tehnyt töitä, lukio ja AMK käytynä, inttikin aikoinaan käyty ja koskaan en ole mitään sossutukia nostellut. Baarista yms. saanut naisia hetken huviin, mutta eivät ole halunneet seurustella. Olen kyllä yleensä hyvänä miehenä tarjonnut heille numeron vaihtoa, mutta jossain vaiheessa ghostaavat sitten kyllä. Ja joo joo, aina voi tietenkin väittää että minussa on se vika, mutta en varmasti ole ainut mies, joka ei kunnollisuudestaan huolimatta löydä tilaisuutta seurustella. Töiden lisäksi käyn salilla ja sijoittelen varojani myös, joten en ole mikään elämämkoulu hulttio...mutta ehkä se on se mitä naiset nimenomaan haluaisivat...
Naiset pystyvät elämään yksin. Ei tarvi ottaa elämäänsä hajutonta ja mautonta miestä. Hajuton tarkoittaa muutakin kuin 'jännää'. Totta kai kuka tahansa haluaa viihtyä toisen seurassa! Etkö sinäkin haluaisi?
Sivusta: Niinpä. Ennen varmasti riitti se, että mies oli "kunnollinen" ja kävi töissä. Se ei minusta ole mikään erityinen meriitti miehelle tai naiselle, vaan ihan vain ihmiselle kuuluvan velvollisuuden hoitamista. Opiskelut, työt, itsensä elättäminen.Täysjärkiselle aikuiselle ihmiselle ihan bare minimum, niin sanoakseni. Jos jonkun kanssa aikoo elämänsä jakaa, niin täytyyhän siinä suhteessa olla muutakin kuin työssäkäyvä ihminen. Naiset käyvät työssä ihan samoissa määrin.
Työt aikuiselle ihmiselle bare minimum? Itse en osu tuohon lokeroon enää lainkaan joten hylkyyn menisin? Töissä olin viimeksi yli 10v sitten. Löytyy arvometalleja + crypto valuuttaa niin ettei tarvi enää töitä tehdä koskaan. En osaa kuluttaa edes nykyistä omaisuutta, miksi tarvisi tehdä lisää? Töiden tekemisellä en rikastunut, vaan sijoittamalla pienetkin töistä kerääntyneet säästöt. 20 vuotta sitten tehdyt sijoitukset ovat nousseet arvossaan satoja kertoja, kulta "vain" ~10x.
Asuntoihin tai ajoneuvoihin en turhia sijoita, ja voin vaihtaa paikkakuntaa helposti, tykästynyt tosin nykyiseen vaikka asunut aina vuokralla ja julkiset toimii. Asunto kuplien pamahtaessa paukutan henkseleitä, ja saatan siinä vaiheessa jopa asuntoon sijoittaa kun hinnat kohtaavat oikean arvon. Asuntojen arvo yleensä laskee joka vuosi jos huomioi inflaation. Cryptot ja kulta vain nousee.
Onnea vain kumppanin etsintään, joka viihtyy paremmin ylitöissä tienaamassa, kuin kotona/lomalla perheen kanssa ilman raha huolia. Harmi että en täytä noita "bare minimum" vaatimuksia.
Ja tästä pääsee aiheeseen, naiset ovat liian vaativia. Jos ei osu se satujen prinssi ja satu kulje unelmien kasikirjoituksen mukaisesti, niin vaihtoon menee.
Onneksi yhden opiskelu kaverin isä antoi parhaan vinkin koskaan: "Jos teistä joskus tulee rikkaita, niin älkää ikinä(nosti sormen ylös ja korotti ääntään) kertoko naisille omaisuudesta, ennen kuin olette varmoja että he välittävät teistä aidosti!"
Tästä käytiin keskustelua pitkään. Silloin kun aloin omaisuutta kartuttaa, muistelin tätä keskustelua, ja päätin että en kerro kuin kosinnan hyväksymisen jälkeen, mitä yllätyksiä tällä "työttömällä" on varastossa. Yhden kerran on ollut kosinta lähellä, sormuksen kerkesin jo hankkia ja monia valmisteluja. Mutta onneksi näytti gold digger karvansa juuri ennen kosintaa ja säästyi paljolta. Luulee vielä tänä päivänä että olen köyhä työtön.
T:Työtön vapaa matkustaja, joka ei omaisuudella leveile ennen rakkauden löytymistä.Opiskelut, työt, itsensä elättäminen. Sinä elätät itsesi, toki tavalla joka ei ole suurelle valtaosalle ihmisistä mahdollinen tai välttämättä edes tavoiteltava. Monelle olet varmasti hyvä saalis. Itse en katsoisi että olen sellainen nainen, johon kenenkään miehen kannattaisi suuria tulojaan tuhlata. En osaa niitä arvostaa tarpeeksi, enkä erityisesti tavoittele elämäntapaa, jossa ei tarvitse käydä töissä. Minulle sopii työorientoitunut mies oikein hyvin. Jokaiselle toivottavasti löytyy oikea vastinpari
Niinpä. Itse köyhyydessä kasvanut, ja tullut toimeen omilla teinistä asti. Rahan käyttö on ongelma, en osaa käyttää sitä, en osta asioita mitä ei oikeasti tarvitse tai se helpota elämää. Ainoastaan 3 lähintä ystävää tietää että on sijoituksia, mutta määrää ei yksikään. Yhdellekään ystävälle en ole valehdellut, jättänyt vain mainitsematta. Tämä yksi jolle sormuksen hankin, kysyi kerran "Onko sinulla salaisuuksia joita et ole kertonut kenellekään?" Tähän vastasin että "On yksi.", hän tämän jälkeen kysyi että "Kerrotko sen minulle?" vastasin "Ehkä joskus." Tuli tästä vaivaantunut tunne, koska välitin hänestä niin paljon. Hänen koko asenne alkoi muuttua tämän keskustelun jälkeen harhaiseksi monessa asiassa ja luottamus pula alkoi, vaikka ei ollut syytä.
Edellisistä varsinaisista treffeistä on jo yli 10 vuotta, koska vakituisen seuran saaminen työttömänä on äärimmäisen vaikeaa. Jos työttömyyden mainitsee niin mahdolliset ehdokkaat ghostaa ennen ensimmäisiä treffejä. Toimii todella tehokkaasti gold diggereiden karkottamiseen ainakin, joka on tarkoitus.
Näin keski-ikäisenä huomannut että naiset eivät työttömälle anna edes mahdollisuutta. Ehkä jonain päivänä kohtaan naisen, joka arvostaa minua ihmisenä ja voin perustaa perheen hänen kanssaan, antaen perheelle kaiken mitä he haluavat. Etenkin lapset saisivat kaiken tuen, mitä polkua haluavat elämässä seurata.
Pitäisi vain löytää se luotettava kumppani jonka kanssa jakaa kaiken. Yksin työttömänä on liikaa aikaa. Eksyy jopa tälle palstalle parin kuukauden välein, ihmettelemään muiden kokemuksia elämästä ja esim. lapsettomuudesta.
Josko kolmas kerta toden sanoisi, ja kolmas pidempi aikainen kumppani osuisi viimeiseksi nostamaan yhdessä syntyvyys tilastoa. Täytyisi vain löytää hänet ensin jostain. Vinkkejä otetaan vastaan mistä/miten työtön voi löytää seuraa? Tinder ei toimi kuin ghostaajien löytämisessä sanan työtön jälkeen.
Esittele itsesi sijoittajana äläkä työttömänä. Se kai olet enemmänkin kuin työtön, koska oletan että et ole työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut. En tiedä mistä löydät naisen, jolle elämäntapasi tuntuu omalta ja joka tuntisi elämäntilanteesi suhteen samankaltaisuutta. Rahapiireistä? Se toki edellyttäisi varmaankin näyttävämpää rahan käyttöä. Oma kiinnostukseni syvempään parisuhteeseen kanssasi menisi siinä vaiheessa, kun asioita pidetään salaisuuksina ja pelleillään omasta elämäntilanteesta. Mitä tahansa oletkin, ole sitä avoimesti jaa suoraselkäisesti. Toivottavasti löydät naisen, jolle suoruus ja rehellisyys ei ole iso juttu.
Kaikessa olen ollut suora ja rehellinen, paitsi taustalta löytyvää omaisuutta en ole kenellekään maininnut, ei ole tosin yksikään kysellyt omaisuuden saldoa, tai sitä miten aina löytyy rahaa tekemään ja menemään. Ainoastaan tuo viimeisin kysyi salaisuuksista, siihenkin vastasin täysin rehellisesti, jätin vain mainitsematta että se salaisuus on taloudellinen riippumattomuus. En vielä silloin tiennyt onko tuo nainen luottamuksen arvoinen, melkein kerkesin kertoa totuuden, mutta onneksi tulin jätetyksi juuri ennen kosintaa ja salaisuuden kertomista minkä olin senkin sanonut suoraan rehellisesti että "ehkä joskus sen kerron". Pitäisikö omaisuudella muka leveillä jos etsii naista joka arvostaa ihmistä eikä rahaa? Katoaa koko asian ydin mitä ystäväni isä kehotti tekemään.
Gold digger tusinat katoaa nopeasti käydessä pienessä asunnossa, joten ne ei montaa päivää tuhlaa aikaansa työttömän kanssa. Noilta kahdelta jotka viihtyi pidempään, yrittänyt kysyä mikä oli vikana. Toinen vastasi ymmärrettävästi että "tuhlasit vain aikaani" koska en puolen vuoden jälkeen pystynyt sanomaan rakastavani häntä, koska en tiennyt edes mitä tuo tunne on.
Tämä viimeisin jota rakastin yli kaiken, yritin vuosia kysyä mitä hän olisi minusta halunnut "enemmän" niin kuin raivosi lähtiessään, mistä hän ei pitänyt tai mitä tein väärin. Päätin ostaa hänelle hänen mainitseman lempi auton, hänen lempi värillä korvaukseksi yhteisestä ajasta, jos olisi kertonut mitä tein väärin, tai mitä asioita hän olisi suhteelta halunnut. Koskaan ei vastausta kuulunut joten jäi tytöltä lempi auto saamatta tietämättään. Itse melko raunioina vuosia tuon jälkeen. Vihdoin luuli löytävänsä jonkun jonka sanaan pystyi luottamaan, jonka kanssa jakaa arjen, jonka haluan lapsieni äidiksi. Mutta ei, koko suhde vedettiin alas kuin junan vessasta ilman mitään varsinaista selitystä mitä oli tapahtunut.
Ketään ei kiinnosta vakavassa parisuhteessa olla tuollaisen testaamisen ja ihmeellisen materialla manipuloimisen kohteena. Ajatusmaailmasi kuulostaa aika omituiselta.
Testaaminen, materialla manipuloimista? En testannut, en manipuloinut. En kertonut hänelle auton osto aikeista. Päätin vain tehdä niin JOS hän olisi vastannut. Mutta eipä vastannut, ei tiennyt tosin autosta.
Testaus ja manipulointi osuisi, JOS olisin ilmoittanut hänelle tuosta "korvauksesta" mahdolliseen vastaukseen. En sitä hänelle maininnut, koska elättelen vieläkin toiveita, että voisin saada vastauksen jonain päivänä, autosta mainitseminen saisi gold diggerin kertomaan ummet ja lammet jopa valehtelemaan.
Enemmän manipulointia olisi leveillä omaisuudella, jotta saisi köyhän naisen lankeamaan rahalla. Ja tämän kaltaisten naisten karkottamiseen tuo on toiminut todella hyvin yli tusina kertaa alku metreillä. Mitä manipulointia on muka elää niin kuin on elänyt aina, tosin asunnon elektroniikka ei ole enää halvimmasta päästä, niin kuin opiskelu aikoina.
Gold diggerit tuovat tuon närkästymisen "köyhään" esille hyvin nopeasti ja siirtyvät etsimään selkeästi pullottavaa lompakkoa mikä näkyy luksus asunnossa ja autoissa. Ei haittaa pätkän vertaa että hävisivät nopeammin kuin ilmaantuivat.
Lähinnä harmittaa viimeisin, koska tunteiden palo häntä kohtaan oli valtava, mikään liikuttanut niin sisältä kuin hän. Hän ei ollut köyhästä perheestä edes, joten mitä hän näki ennen kyllästymistä? Mitä tapahtui täydelliselle? Hän vaikutti juuri siltä mitä olin etsinyt, mutta petti sanat ja lupaukset vain kahta päivää ennen kosinta päivää, puhuttiin edellisellä kerralla yhteen muutosta ja lasten tekemisestä, olin täysillä mukana ja ne puheet sai rakastamaan häntä entistä enemmän, hän niin väitti myös, kunnes tuli ja latasi yllätyksen seuraavilla sanoillaan päin naamaa erolla.
Itsellä sormus ja valmistelut viime silauksia vaille valmiina, hän ei edes syytä erolle viitsinyt sanoa. Silloin päivänsäde oli muuttunut vain varjoksi entisestä, se hyvä ihminen muuttui hetkessä raivoavaksi ovia paiskovaksi kammotukseksi. Jokainen tuttava joille tästä avautunut väittää että hän on paha narsisti. Hän aikanaan eksyi erään tuttavani luokse jatkoille, ja alkanut syyttää raivoten yhtä toista ystävääni jonka hän tiesi olevan ystäväni, kopeloimis yrityksestä, alkanut huutamaan ja paiskomaan tavaroita, kunnes olivat heittäneet sen raivoavana pihalle porukalla. Itse en ollut tuolloin paikalla, kuulin vain näiltä ystäviltä tuon naisen raivoamisesta. Tuolloin erostamme ei ollut montaa kuukautta ja hänelle varmaan iski jokin morkkis tai pakottava halu yrittää häätää ystäväni paikasta mihin oli mennyt. Olivat kaverit tosin tunteneet toisensa jo esikoulusta lähtien, ja uskoivat ennemmin kaveria kuin kaverin raivoavaa entistä. Molemmat kertoivat vain että "v*ttu miten hullu ä*mä, miten sellaista jaksoit katsella niin pitkään. Silloinkin vain puolustin tätä naista jostain kumman syystä, vaikka kaksi kaveria, toinen hyvä ystävä, kertoo miten sekopää hän oli.
Miehenäkin osaan nähdä, etttä ihan selkeää manipuloimista tuo käytöksesi on ollut. Joskus teininä kokemattomuuden varjolla tuollaisen pelailun ja pelleilyn saattoi vielä kuitata, mutta ketä aikuista ihmistä kiinnostaa tuollainen kypsymättömyys ja keskenkasvuisuus? Voi tulla yllätyksenä, mutta et oikeasti ole niin erityinen, että olisit toiselle ihmiselle ainut asia heidän elämässään. Ei kukaan ole. Edes Bill Gates ei ollut Melinda Gatesille.
Jossittelullasi kerrot luottamuspulasta ja kyynisyydestä, sekä toisen elämällä pelailusta itsekkäiden intressien ajamiseksi. Ihan suhteen alussa ei kaikkea tarvitse kertoa, mutta suhteen edetessä pitäisi jo pystyä alkamaan luottamaan toiseen. Kyyninen asenteesi puolestaan kertoo, ettet kovin korkealuontaisesti ajattele naisista ja kuka hitto haaskaa aikaansa sellaiseen, joka ei edes tämän sukipuolesta tykkää? Eläisitkö sinä misandristin kanssa loppuelämäsi? Tuskin.
Sitäpaitsi sinuna kysyisin iitseltäsi, että jos kokemuksesi ovat olleet karvaita ja tehnyt sinusta katkeran ja kyynisen niin oliko se saamasi neuvo niin hyvä alunperinkään, koska kertomuksesi perusteella olet useamman kerran epäonnistunut parisuhteissa, joten onnistumisprosentti ei kovin paljon neuvon puolesta puhu.
Terv, nuori tiedemies.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että monella sellaisella miehellä, joka haluaa lapsia, on täysin epärealistinen käsitys perhe-elämästä. Kuvitellaan kaikki menee kuin saippuasarjoissa. Oma lapsi on enkeli, ei koskaan kiukuttele, käyttäytyy aina kuin silloin, kun on vieraita paikalla. Mutta totuus on toinen. Sitten miesporukoissa avautuvat, ovat selvästi hädissään, eivätkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Puhuvat että suhteesta pitäisi päästä pois jotenkin. Pitäisi peruskouluun lisätä pakollinen TET-päivä päiväkotiin jokaiselle pojalle ja miksei tytöillekin, niin saattaisi odotukset vanhemmuudesta sitten olla astetta realistisempia.
Tästäkin on jo puhuttu täällä. Keinot oman lapsen hillitsemiseen, jota on joskus myös kuriksi kutsuttu, ovat nykyään niin rajatut että monella miehellä iskee varmasti turhautuminen ennen pitkää. Siinä voi olla jopa hädissään, eikä tiedä mitä tehdä kun on ajettu koko perheessä nurkkaukseen vailla mitään omaa tahtoa ja oikeuksia, vain velvollisuuksia.
Taidat puhua fyysisestä rankaisemisesta. Lyöminenhän teiltä sujuu, se nyt on selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vierailijaM35 kirjoitti:
Miten tässä edes on mahdollista lisääntyä? Teininä en koskaan seurustellut. Ei ollut koskaan ketään joka olisi näyttänyt ihastumisen merkkejä tms., enkä tiennyt mistä muutenkaan olisi löytynyt tyttöystävää, elikä ei mistään! Sen lisäksi yläasteella kiusattiin, eikä se kyllä ainakaan ole auttanut positiivisesti kehityksessä. Toki jos olisin ollut kiusattu tyttö, niin jossain vaiheessa olisin kuitenkin päässyt automaattisesti seurustelemaan, olen nähnyt lukemattomia kommentteja seurustelevilta ex-kiusatuilta tytöiltä, jees, ihan etuoikeus, että joku *mies* tulee aina naisen elämään ja pelastaa. Miehellä sen sijaan ei ole mitään etuoikeuksia, mies joutuu pärjäämään kaikessa yksin. Itse olenkin aina tehnyt töitä, lukio ja AMK käytynä, inttikin aikoinaan käyty ja koskaan en ole mitään sossutukia nostellut. Baarista yms. saanut naisia hetken huviin, mutta eivät ole halunneet seurustella. Olen kyllä yleensä hyvänä miehenä tarjonnut heille numeron vaihtoa, mutta jossain vaiheessa ghostaavat sitten kyllä. Ja joo joo, aina voi tietenkin väittää että minussa on se vika, mutta en varmasti ole ainut mies, joka ei kunnollisuudestaan huolimatta löydä tilaisuutta seurustella. Töiden lisäksi käyn salilla ja sijoittelen varojani myös, joten en ole mikään elämämkoulu hulttio...mutta ehkä se on se mitä naiset nimenomaan haluaisivat...
Naiset pystyvät elämään yksin. Ei tarvi ottaa elämäänsä hajutonta ja mautonta miestä. Hajuton tarkoittaa muutakin kuin 'jännää'. Totta kai kuka tahansa haluaa viihtyä toisen seurassa! Etkö sinäkin haluaisi?
Sivusta: Niinpä. Ennen varmasti riitti se, että mies oli "kunnollinen" ja kävi töissä. Se ei minusta ole mikään erityinen meriitti miehelle tai naiselle, vaan ihan vain ihmiselle kuuluvan velvollisuuden hoitamista. Opiskelut, työt, itsensä elättäminen.Täysjärkiselle aikuiselle ihmiselle ihan bare minimum, niin sanoakseni. Jos jonkun kanssa aikoo elämänsä jakaa, niin täytyyhän siinä suhteessa olla muutakin kuin työssäkäyvä ihminen. Naiset käyvät työssä ihan samoissa määrin.
Työt aikuiselle ihmiselle bare minimum? Itse en osu tuohon lokeroon enää lainkaan joten hylkyyn menisin? Töissä olin viimeksi yli 10v sitten. Löytyy arvometalleja + crypto valuuttaa niin ettei tarvi enää töitä tehdä koskaan. En osaa kuluttaa edes nykyistä omaisuutta, miksi tarvisi tehdä lisää? Töiden tekemisellä en rikastunut, vaan sijoittamalla pienetkin töistä kerääntyneet säästöt. 20 vuotta sitten tehdyt sijoitukset ovat nousseet arvossaan satoja kertoja, kulta "vain" ~10x.
Asuntoihin tai ajoneuvoihin en turhia sijoita, ja voin vaihtaa paikkakuntaa helposti, tykästynyt tosin nykyiseen vaikka asunut aina vuokralla ja julkiset toimii. Asunto kuplien pamahtaessa paukutan henkseleitä, ja saatan siinä vaiheessa jopa asuntoon sijoittaa kun hinnat kohtaavat oikean arvon. Asuntojen arvo yleensä laskee joka vuosi jos huomioi inflaation. Cryptot ja kulta vain nousee.
Onnea vain kumppanin etsintään, joka viihtyy paremmin ylitöissä tienaamassa, kuin kotona/lomalla perheen kanssa ilman raha huolia. Harmi että en täytä noita "bare minimum" vaatimuksia.
Ja tästä pääsee aiheeseen, naiset ovat liian vaativia. Jos ei osu se satujen prinssi ja satu kulje unelmien kasikirjoituksen mukaisesti, niin vaihtoon menee.
Onneksi yhden opiskelu kaverin isä antoi parhaan vinkin koskaan: "Jos teistä joskus tulee rikkaita, niin älkää ikinä(nosti sormen ylös ja korotti ääntään) kertoko naisille omaisuudesta, ennen kuin olette varmoja että he välittävät teistä aidosti!"
Tästä käytiin keskustelua pitkään. Silloin kun aloin omaisuutta kartuttaa, muistelin tätä keskustelua, ja päätin että en kerro kuin kosinnan hyväksymisen jälkeen, mitä yllätyksiä tällä "työttömällä" on varastossa. Yhden kerran on ollut kosinta lähellä, sormuksen kerkesin jo hankkia ja monia valmisteluja. Mutta onneksi näytti gold digger karvansa juuri ennen kosintaa ja säästyi paljolta. Luulee vielä tänä päivänä että olen köyhä työtön.
T:Työtön vapaa matkustaja, joka ei omaisuudella leveile ennen rakkauden löytymistä.Opiskelut, työt, itsensä elättäminen. Sinä elätät itsesi, toki tavalla joka ei ole suurelle valtaosalle ihmisistä mahdollinen tai välttämättä edes tavoiteltava. Monelle olet varmasti hyvä saalis. Itse en katsoisi että olen sellainen nainen, johon kenenkään miehen kannattaisi suuria tulojaan tuhlata. En osaa niitä arvostaa tarpeeksi, enkä erityisesti tavoittele elämäntapaa, jossa ei tarvitse käydä töissä. Minulle sopii työorientoitunut mies oikein hyvin. Jokaiselle toivottavasti löytyy oikea vastinpari
Niinpä. Itse köyhyydessä kasvanut, ja tullut toimeen omilla teinistä asti. Rahan käyttö on ongelma, en osaa käyttää sitä, en osta asioita mitä ei oikeasti tarvitse tai se helpota elämää. Ainoastaan 3 lähintä ystävää tietää että on sijoituksia, mutta määrää ei yksikään. Yhdellekään ystävälle en ole valehdellut, jättänyt vain mainitsematta. Tämä yksi jolle sormuksen hankin, kysyi kerran "Onko sinulla salaisuuksia joita et ole kertonut kenellekään?" Tähän vastasin että "On yksi.", hän tämän jälkeen kysyi että "Kerrotko sen minulle?" vastasin "Ehkä joskus." Tuli tästä vaivaantunut tunne, koska välitin hänestä niin paljon. Hänen koko asenne alkoi muuttua tämän keskustelun jälkeen harhaiseksi monessa asiassa ja luottamus pula alkoi, vaikka ei ollut syytä.
Edellisistä varsinaisista treffeistä on jo yli 10 vuotta, koska vakituisen seuran saaminen työttömänä on äärimmäisen vaikeaa. Jos työttömyyden mainitsee niin mahdolliset ehdokkaat ghostaa ennen ensimmäisiä treffejä. Toimii todella tehokkaasti gold diggereiden karkottamiseen ainakin, joka on tarkoitus.
Näin keski-ikäisenä huomannut että naiset eivät työttömälle anna edes mahdollisuutta. Ehkä jonain päivänä kohtaan naisen, joka arvostaa minua ihmisenä ja voin perustaa perheen hänen kanssaan, antaen perheelle kaiken mitä he haluavat. Etenkin lapset saisivat kaiken tuen, mitä polkua haluavat elämässä seurata.
Pitäisi vain löytää se luotettava kumppani jonka kanssa jakaa kaiken. Yksin työttömänä on liikaa aikaa. Eksyy jopa tälle palstalle parin kuukauden välein, ihmettelemään muiden kokemuksia elämästä ja esim. lapsettomuudesta.
Josko kolmas kerta toden sanoisi, ja kolmas pidempi aikainen kumppani osuisi viimeiseksi nostamaan yhdessä syntyvyys tilastoa. Täytyisi vain löytää hänet ensin jostain. Vinkkejä otetaan vastaan mistä/miten työtön voi löytää seuraa? Tinder ei toimi kuin ghostaajien löytämisessä sanan työtön jälkeen.
Esittele itsesi sijoittajana äläkä työttömänä. Se kai olet enemmänkin kuin työtön, koska oletan että et ole työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut. En tiedä mistä löydät naisen, jolle elämäntapasi tuntuu omalta ja joka tuntisi elämäntilanteesi suhteen samankaltaisuutta. Rahapiireistä? Se toki edellyttäisi varmaankin näyttävämpää rahan käyttöä. Oma kiinnostukseni syvempään parisuhteeseen kanssasi menisi siinä vaiheessa, kun asioita pidetään salaisuuksina ja pelleillään omasta elämäntilanteesta. Mitä tahansa oletkin, ole sitä avoimesti jaa suoraselkäisesti. Toivottavasti löydät naisen, jolle suoruus ja rehellisyys ei ole iso juttu.
Kaikessa olen ollut suora ja rehellinen, paitsi taustalta löytyvää omaisuutta en ole kenellekään maininnut, ei ole tosin yksikään kysellyt omaisuuden saldoa, tai sitä miten aina löytyy rahaa tekemään ja menemään. Ainoastaan tuo viimeisin kysyi salaisuuksista, siihenkin vastasin täysin rehellisesti, jätin vain mainitsematta että se salaisuus on taloudellinen riippumattomuus. En vielä silloin tiennyt onko tuo nainen luottamuksen arvoinen, melkein kerkesin kertoa totuuden, mutta onneksi tulin jätetyksi juuri ennen kosintaa ja salaisuuden kertomista minkä olin senkin sanonut suoraan rehellisesti että "ehkä joskus sen kerron". Pitäisikö omaisuudella muka leveillä jos etsii naista joka arvostaa ihmistä eikä rahaa? Katoaa koko asian ydin mitä ystäväni isä kehotti tekemään.
Gold digger tusinat katoaa nopeasti käydessä pienessä asunnossa, joten ne ei montaa päivää tuhlaa aikaansa työttömän kanssa. Noilta kahdelta jotka viihtyi pidempään, yrittänyt kysyä mikä oli vikana. Toinen vastasi ymmärrettävästi että "tuhlasit vain aikaani" koska en puolen vuoden jälkeen pystynyt sanomaan rakastavani häntä, koska en tiennyt edes mitä tuo tunne on.
Tämä viimeisin jota rakastin yli kaiken, yritin vuosia kysyä mitä hän olisi minusta halunnut "enemmän" niin kuin raivosi lähtiessään, mistä hän ei pitänyt tai mitä tein väärin. Päätin ostaa hänelle hänen mainitseman lempi auton, hänen lempi värillä korvaukseksi yhteisestä ajasta, jos olisi kertonut mitä tein väärin, tai mitä asioita hän olisi suhteelta halunnut. Koskaan ei vastausta kuulunut joten jäi tytöltä lempi auto saamatta tietämättään. Itse melko raunioina vuosia tuon jälkeen. Vihdoin luuli löytävänsä jonkun jonka sanaan pystyi luottamaan, jonka kanssa jakaa arjen, jonka haluan lapsieni äidiksi. Mutta ei, koko suhde vedettiin alas kuin junan vessasta ilman mitään varsinaista selitystä mitä oli tapahtunut.
Ketään ei kiinnosta vakavassa parisuhteessa olla tuollaisen testaamisen ja ihmeellisen materialla manipuloimisen kohteena. Ajatusmaailmasi kuulostaa aika omituiselta.
Testaaminen, materialla manipuloimista? En testannut, en manipuloinut. En kertonut hänelle auton osto aikeista. Päätin vain tehdä niin JOS hän olisi vastannut. Mutta eipä vastannut, ei tiennyt tosin autosta.
Testaus ja manipulointi osuisi, JOS olisin ilmoittanut hänelle tuosta "korvauksesta" mahdolliseen vastaukseen. En sitä hänelle maininnut, koska elättelen vieläkin toiveita, että voisin saada vastauksen jonain päivänä, autosta mainitseminen saisi gold diggerin kertomaan ummet ja lammet jopa valehtelemaan.
Enemmän manipulointia olisi leveillä omaisuudella, jotta saisi köyhän naisen lankeamaan rahalla. Ja tämän kaltaisten naisten karkottamiseen tuo on toiminut todella hyvin yli tusina kertaa alku metreillä. Mitä manipulointia on muka elää niin kuin on elänyt aina, tosin asunnon elektroniikka ei ole enää halvimmasta päästä, niin kuin opiskelu aikoina.
Gold diggerit tuovat tuon närkästymisen "köyhään" esille hyvin nopeasti ja siirtyvät etsimään selkeästi pullottavaa lompakkoa mikä näkyy luksus asunnossa ja autoissa. Ei haittaa pätkän vertaa että hävisivät nopeammin kuin ilmaantuivat.
Lähinnä harmittaa viimeisin, koska tunteiden palo häntä kohtaan oli valtava, mikään liikuttanut niin sisältä kuin hän. Hän ei ollut köyhästä perheestä edes, joten mitä hän näki ennen kyllästymistä? Mitä tapahtui täydelliselle? Hän vaikutti juuri siltä mitä olin etsinyt, mutta petti sanat ja lupaukset vain kahta päivää ennen kosinta päivää, puhuttiin edellisellä kerralla yhteen muutosta ja lasten tekemisestä, olin täysillä mukana ja ne puheet sai rakastamaan häntä entistä enemmän, hän niin väitti myös, kunnes tuli ja latasi yllätyksen seuraavilla sanoillaan päin naamaa erolla.
Itsellä sormus ja valmistelut viime silauksia vaille valmiina, hän ei edes syytä erolle viitsinyt sanoa. Silloin päivänsäde oli muuttunut vain varjoksi entisestä, se hyvä ihminen muuttui hetkessä raivoavaksi ovia paiskovaksi kammotukseksi. Jokainen tuttava joille tästä avautunut väittää että hän on paha narsisti. Hän aikanaan eksyi erään tuttavani luokse jatkoille, ja alkanut syyttää raivoten yhtä toista ystävääni jonka hän tiesi olevan ystäväni, kopeloimis yrityksestä, alkanut huutamaan ja paiskomaan tavaroita, kunnes olivat heittäneet sen raivoavana pihalle porukalla. Itse en ollut tuolloin paikalla, kuulin vain näiltä ystäviltä tuon naisen raivoamisesta. Tuolloin erostamme ei ollut montaa kuukautta ja hänelle varmaan iski jokin morkkis tai pakottava halu yrittää häätää ystäväni paikasta mihin oli mennyt. Olivat kaverit tosin tunteneet toisensa jo esikoulusta lähtien, ja uskoivat ennemmin kaveria kuin kaverin raivoavaa entistä. Molemmat kertoivat vain että "v*ttu miten hullu ä*mä, miten sellaista jaksoit katsella niin pitkään. Silloinkin vain puolustin tätä naista jostain kumman syystä, vaikka kaksi kaveria, toinen hyvä ystävä, kertoo miten sekopää hän oli.
Miehenäkin osaan nähdä, etttä ihan selkeää manipuloimista tuo käytöksesi on ollut. Joskus teininä kokemattomuuden varjolla tuollaisen pelailun ja pelleilyn saattoi vielä kuitata, mutta ketä aikuista ihmistä kiinnostaa tuollainen kypsymättömyys ja keskenkasvuisuus? Voi tulla yllätyksenä, mutta et oikeasti ole niin erityinen, että olisit toiselle ihmiselle ainut asia heidän elämässään. Ei kukaan ole. Edes Bill Gates ei ollut Melinda Gatesille.
Jossittelullasi kerrot luottamuspulasta ja kyynisyydestä, sekä toisen elämällä pelailusta itsekkäiden intressien ajamiseksi. Ihan suhteen alussa ei kaikkea tarvitse kertoa, mutta suhteen edetessä pitäisi jo pystyä alkamaan luottamaan toiseen. Kyyninen asenteesi puolestaan kertoo, ettet kovin korkealuontaisesti ajattele naisista ja kuka hitto haaskaa aikaansa sellaiseen, joka ei edes tämän sukipuolesta tykkää? Eläisitkö sinä misandristin kanssa loppuelämäsi? Tuskin.
Sitäpaitsi sinuna kysyisin iitseltäsi, että jos kokemuksesi ovat olleet karvaita ja tehnyt sinusta katkeran ja kyynisen niin oliko se saamasi neuvo niin hyvä alunperinkään, koska kertomuksesi perusteella olet useamman kerran epäonnistunut parisuhteissa, joten onnistumisprosentti ei kovin paljon neuvon puolesta puhu.
Terv, nuori tiedemies.
Mitä ihmeen manipulointia? Miten eläminen niin kuin on ennen omaisuutta elänyt, on manipuloimista? Manipuloimista olis ennemmin se että leveilee rahoillaan, ja ostaa sen naisen lahjomalla. En kuitenkaan h*oraa ole etsimässä. En väittänyt olevani köyhä, kerran mainitsin hänelle että ei ole velkaa, ja että olen osannut huolehtia taloudesta pienestä pitäen.
Alkoholi ei hänelle sopinut lainkaan, koska muisti katkesi eikä hallinnut mitä tekee, kerran petti suhteen alku aikoina, syytti alkoholia. Kerran tuli humalassa ja vaati seksiä, seuraavana päivänä syytti että en hänestä muuta halua, väitti että hyväksi käytin häntä, vaikka asia oli täysin päinvastainen, jarruttelin vielä kolmesti että nyt ei ole hyvä hetki, oletko täysin varma? Oli varma ja halusi kovasti, toimeen päästyä ale minuutissa alkoi itkeä ja huutaa hyväksi käytöstä, eikä edes muistanut sanojaan/tapahtunutta seuraavana päivänä kuin että olisin muka käyttänyt häntä hyväksi, itse tuli vaatimaan ja syytti jälkeen minua. Hän se manipuloi minua teoilla ja sanoillaan, alisti ja syyllisti.
Miksi väittää rakastavan yli kaiken, että olin täydellinen hänelle, maailman komein, haluaa lapsia kanssani joista tulee kauniita. Ja seuraavan kerran puhuessa tulee vain jättämään huutamalla että "Et edes yrittänyt!" Aivan ihana ihminen oli, mutta alko ei sopinut lainkaan, ja mieliala lopussa vaihtu täysin päälaelle, kuin toinen ihminen ohjaamassa katsetta myöten, hänellä saattaa olla jonkin asteinen skitsofrenia, ei muista mitä toiset persoonat tekee ja syyttää omista teoistaan toisia.
Vierailija kirjoitti:
Taidat puhua fyysisestä rankaisemisesta. Lyöminenhän teiltä sujuu, se nyt on selvä.
Niin mitäpä sinä minusta tietäisit? Lyönyt en ole lapsuuden jälkeen kuin kerran, ja silloinkin toista miestä. En ikinä löisi naista kuin äärimmäisessä tapauksessa itsepuolustukseksi, ja lasta en koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että monella sellaisella miehellä, joka haluaa lapsia, on täysin epärealistinen käsitys perhe-elämästä. Kuvitellaan kaikki menee kuin saippuasarjoissa. Oma lapsi on enkeli, ei koskaan kiukuttele, käyttäytyy aina kuin silloin, kun on vieraita paikalla. Mutta totuus on toinen. Sitten miesporukoissa avautuvat, ovat selvästi hädissään, eivätkä tiedä mitä pitäisi tehdä. Puhuvat että suhteesta pitäisi päästä pois jotenkin. Pitäisi peruskouluun lisätä pakollinen TET-päivä päiväkotiin jokaiselle pojalle ja miksei tytöillekin, niin saattaisi odotukset vanhemmuudesta sitten olla astetta realistisempia.
Tästäkin on jo puhuttu täällä. Keinot oman lapsen hillitsemiseen, jota on joskus myös kuriksi kutsuttu, ovat nykyään niin rajatut että monella miehellä iskee varmasti turhautuminen ennen pitkää. Siinä voi olla jopa hädissään, eikä tiedä mitä tehdä kun on ajettu koko perheessä nurkkaukseen vailla mitään omaa tahtoa ja oikeuksia, vain velvollisuuksia.
Kiitos feminismi! Feminismi on rikos ihmisyyttä kohtaan.
Lapsen fyysinen kurittaminen on rikos sitä lasta kohtan. Tästä saat toki kiittää feministejä. Että lapsellakin on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja rauhaan ja ihmismäiseen kohteluun.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen fyysinen kurittaminen on rikos sitä lasta kohtan. Tästä saat toki kiittää feministejä. Että lapsellakin on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja rauhaan ja ihmismäiseen kohteluun.
Onko aikuisella oikeus fyysiseen koskemattomuuteen vai onko pakko olla lapsen kiipeilytelineenä tai lyötävänä vaikkei haluaisi? Onko silloin huono vanhempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen fyysinen kurittaminen on rikos sitä lasta kohtan. Tästä saat toki kiittää feministejä. Että lapsellakin on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja rauhaan ja ihmismäiseen kohteluun.
Onko aikuisella oikeus fyysiseen koskemattomuuteen vai onko pakko olla lapsen kiipeilytelineenä tai lyötävänä vaikkei haluaisi? Onko silloin huono vanhempi?
Kyllä jokaisella on oikeus suojella itseään. Lasta voi estää lyömästä esim. ottamalla kädestä kiinni. Voi poistua paikalta. Hänet voi toistuvasti laittaa lattialle jos hän kiipeilee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vierailijaM35 kirjoitti:
Miten tässä edes on mahdollista lisääntyä? Teininä en koskaan seurustellut. Ei ollut koskaan ketään joka olisi näyttänyt ihastumisen merkkejä tms., enkä tiennyt mistä muutenkaan olisi löytynyt tyttöystävää, elikä ei mistään! Sen lisäksi yläasteella kiusattiin, eikä se kyllä ainakaan ole auttanut positiivisesti kehityksessä. Toki jos olisin ollut kiusattu tyttö, niin jossain vaiheessa olisin kuitenkin päässyt automaattisesti seurustelemaan, olen nähnyt lukemattomia kommentteja seurustelevilta ex-kiusatuilta tytöiltä, jees, ihan etuoikeus, että joku *mies* tulee aina naisen elämään ja pelastaa. Miehellä sen sijaan ei ole mitään etuoikeuksia, mies joutuu pärjäämään kaikessa yksin. Itse olenkin aina tehnyt töitä, lukio ja AMK käytynä, inttikin aikoinaan käyty ja koskaan en ole mitään sossutukia nostellut. Baarista yms. saanut naisia hetken huviin, mutta eivät ole halunneet seurustella. Olen kyllä yleensä hyvänä miehenä tarjonnut heille numeron vaihtoa, mutta jossain vaiheessa ghostaavat sitten kyllä. Ja joo joo, aina voi tietenkin väittää että minussa on se vika, mutta en varmasti ole ainut mies, joka ei kunnollisuudestaan huolimatta löydä tilaisuutta seurustella. Töiden lisäksi käyn salilla ja sijoittelen varojani myös, joten en ole mikään elämämkoulu hulttio...mutta ehkä se on se mitä naiset nimenomaan haluaisivat...
Naiset pystyvät elämään yksin. Ei tarvi ottaa elämäänsä hajutonta ja mautonta miestä. Hajuton tarkoittaa muutakin kuin 'jännää'. Totta kai kuka tahansa haluaa viihtyä toisen seurassa! Etkö sinäkin haluaisi?
Sivusta: Niinpä. Ennen varmasti riitti se, että mies oli "kunnollinen" ja kävi töissä. Se ei minusta ole mikään erityinen meriitti miehelle tai naiselle, vaan ihan vain ihmiselle kuuluvan velvollisuuden hoitamista. Opiskelut, työt, itsensä elättäminen.Täysjärkiselle aikuiselle ihmiselle ihan bare minimum, niin sanoakseni. Jos jonkun kanssa aikoo elämänsä jakaa, niin täytyyhän siinä suhteessa olla muutakin kuin työssäkäyvä ihminen. Naiset käyvät työssä ihan samoissa määrin.
Työt aikuiselle ihmiselle bare minimum? Itse en osu tuohon lokeroon enää lainkaan joten hylkyyn menisin? Töissä olin viimeksi yli 10v sitten. Löytyy arvometalleja + crypto valuuttaa niin ettei tarvi enää töitä tehdä koskaan. En osaa kuluttaa edes nykyistä omaisuutta, miksi tarvisi tehdä lisää? Töiden tekemisellä en rikastunut, vaan sijoittamalla pienetkin töistä kerääntyneet säästöt. 20 vuotta sitten tehdyt sijoitukset ovat nousseet arvossaan satoja kertoja, kulta "vain" ~10x.
Asuntoihin tai ajoneuvoihin en turhia sijoita, ja voin vaihtaa paikkakuntaa helposti, tykästynyt tosin nykyiseen vaikka asunut aina vuokralla ja julkiset toimii. Asunto kuplien pamahtaessa paukutan henkseleitä, ja saatan siinä vaiheessa jopa asuntoon sijoittaa kun hinnat kohtaavat oikean arvon. Asuntojen arvo yleensä laskee joka vuosi jos huomioi inflaation. Cryptot ja kulta vain nousee.
Onnea vain kumppanin etsintään, joka viihtyy paremmin ylitöissä tienaamassa, kuin kotona/lomalla perheen kanssa ilman raha huolia. Harmi että en täytä noita "bare minimum" vaatimuksia.
Ja tästä pääsee aiheeseen, naiset ovat liian vaativia. Jos ei osu se satujen prinssi ja satu kulje unelmien kasikirjoituksen mukaisesti, niin vaihtoon menee.
Onneksi yhden opiskelu kaverin isä antoi parhaan vinkin koskaan: "Jos teistä joskus tulee rikkaita, niin älkää ikinä(nosti sormen ylös ja korotti ääntään) kertoko naisille omaisuudesta, ennen kuin olette varmoja että he välittävät teistä aidosti!"
Tästä käytiin keskustelua pitkään. Silloin kun aloin omaisuutta kartuttaa, muistelin tätä keskustelua, ja päätin että en kerro kuin kosinnan hyväksymisen jälkeen, mitä yllätyksiä tällä "työttömällä" on varastossa. Yhden kerran on ollut kosinta lähellä, sormuksen kerkesin jo hankkia ja monia valmisteluja. Mutta onneksi näytti gold digger karvansa juuri ennen kosintaa ja säästyi paljolta. Luulee vielä tänä päivänä että olen köyhä työtön.
T:Työtön vapaa matkustaja, joka ei omaisuudella leveile ennen rakkauden löytymistä.Opiskelut, työt, itsensä elättäminen. Sinä elätät itsesi, toki tavalla joka ei ole suurelle valtaosalle ihmisistä mahdollinen tai välttämättä edes tavoiteltava. Monelle olet varmasti hyvä saalis. Itse en katsoisi että olen sellainen nainen, johon kenenkään miehen kannattaisi suuria tulojaan tuhlata. En osaa niitä arvostaa tarpeeksi, enkä erityisesti tavoittele elämäntapaa, jossa ei tarvitse käydä töissä. Minulle sopii työorientoitunut mies oikein hyvin. Jokaiselle toivottavasti löytyy oikea vastinpari
Niinpä. Itse köyhyydessä kasvanut, ja tullut toimeen omilla teinistä asti. Rahan käyttö on ongelma, en osaa käyttää sitä, en osta asioita mitä ei oikeasti tarvitse tai se helpota elämää. Ainoastaan 3 lähintä ystävää tietää että on sijoituksia, mutta määrää ei yksikään. Yhdellekään ystävälle en ole valehdellut, jättänyt vain mainitsematta. Tämä yksi jolle sormuksen hankin, kysyi kerran "Onko sinulla salaisuuksia joita et ole kertonut kenellekään?" Tähän vastasin että "On yksi.", hän tämän jälkeen kysyi että "Kerrotko sen minulle?" vastasin "Ehkä joskus." Tuli tästä vaivaantunut tunne, koska välitin hänestä niin paljon. Hänen koko asenne alkoi muuttua tämän keskustelun jälkeen harhaiseksi monessa asiassa ja luottamus pula alkoi, vaikka ei ollut syytä.
Edellisistä varsinaisista treffeistä on jo yli 10 vuotta, koska vakituisen seuran saaminen työttömänä on äärimmäisen vaikeaa. Jos työttömyyden mainitsee niin mahdolliset ehdokkaat ghostaa ennen ensimmäisiä treffejä. Toimii todella tehokkaasti gold diggereiden karkottamiseen ainakin, joka on tarkoitus.
Näin keski-ikäisenä huomannut että naiset eivät työttömälle anna edes mahdollisuutta. Ehkä jonain päivänä kohtaan naisen, joka arvostaa minua ihmisenä ja voin perustaa perheen hänen kanssaan, antaen perheelle kaiken mitä he haluavat. Etenkin lapset saisivat kaiken tuen, mitä polkua haluavat elämässä seurata.
Pitäisi vain löytää se luotettava kumppani jonka kanssa jakaa kaiken. Yksin työttömänä on liikaa aikaa. Eksyy jopa tälle palstalle parin kuukauden välein, ihmettelemään muiden kokemuksia elämästä ja esim. lapsettomuudesta.
Josko kolmas kerta toden sanoisi, ja kolmas pidempi aikainen kumppani osuisi viimeiseksi nostamaan yhdessä syntyvyys tilastoa. Täytyisi vain löytää hänet ensin jostain. Vinkkejä otetaan vastaan mistä/miten työtön voi löytää seuraa? Tinder ei toimi kuin ghostaajien löytämisessä sanan työtön jälkeen.
Esittele itsesi sijoittajana äläkä työttömänä. Se kai olet enemmänkin kuin työtön, koska oletan että et ole työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut. En tiedä mistä löydät naisen, jolle elämäntapasi tuntuu omalta ja joka tuntisi elämäntilanteesi suhteen samankaltaisuutta. Rahapiireistä? Se toki edellyttäisi varmaankin näyttävämpää rahan käyttöä. Oma kiinnostukseni syvempään parisuhteeseen kanssasi menisi siinä vaiheessa, kun asioita pidetään salaisuuksina ja pelleillään omasta elämäntilanteesta. Mitä tahansa oletkin, ole sitä avoimesti jaa suoraselkäisesti. Toivottavasti löydät naisen, jolle suoruus ja rehellisyys ei ole iso juttu.
Kaikessa olen ollut suora ja rehellinen, paitsi taustalta löytyvää omaisuutta en ole kenellekään maininnut, ei ole tosin yksikään kysellyt omaisuuden saldoa, tai sitä miten aina löytyy rahaa tekemään ja menemään. Ainoastaan tuo viimeisin kysyi salaisuuksista, siihenkin vastasin täysin rehellisesti, jätin vain mainitsematta että se salaisuus on taloudellinen riippumattomuus. En vielä silloin tiennyt onko tuo nainen luottamuksen arvoinen, melkein kerkesin kertoa totuuden, mutta onneksi tulin jätetyksi juuri ennen kosintaa ja salaisuuden kertomista minkä olin senkin sanonut suoraan rehellisesti että "ehkä joskus sen kerron". Pitäisikö omaisuudella muka leveillä jos etsii naista joka arvostaa ihmistä eikä rahaa? Katoaa koko asian ydin mitä ystäväni isä kehotti tekemään.
Gold digger tusinat katoaa nopeasti käydessä pienessä asunnossa, joten ne ei montaa päivää tuhlaa aikaansa työttömän kanssa. Noilta kahdelta jotka viihtyi pidempään, yrittänyt kysyä mikä oli vikana. Toinen vastasi ymmärrettävästi että "tuhlasit vain aikaani" koska en puolen vuoden jälkeen pystynyt sanomaan rakastavani häntä, koska en tiennyt edes mitä tuo tunne on.
Tämä viimeisin jota rakastin yli kaiken, yritin vuosia kysyä mitä hän olisi minusta halunnut "enemmän" niin kuin raivosi lähtiessään, mistä hän ei pitänyt tai mitä tein väärin. Päätin ostaa hänelle hänen mainitseman lempi auton, hänen lempi värillä korvaukseksi yhteisestä ajasta, jos olisi kertonut mitä tein väärin, tai mitä asioita hän olisi suhteelta halunnut. Koskaan ei vastausta kuulunut joten jäi tytöltä lempi auto saamatta tietämättään. Itse melko raunioina vuosia tuon jälkeen. Vihdoin luuli löytävänsä jonkun jonka sanaan pystyi luottamaan, jonka kanssa jakaa arjen, jonka haluan lapsieni äidiksi. Mutta ei, koko suhde vedettiin alas kuin junan vessasta ilman mitään varsinaista selitystä mitä oli tapahtunut.
Ketään ei kiinnosta vakavassa parisuhteessa olla tuollaisen testaamisen ja ihmeellisen materialla manipuloimisen kohteena. Ajatusmaailmasi kuulostaa aika omituiselta.
Testaaminen, materialla manipuloimista? En testannut, en manipuloinut. En kertonut hänelle auton osto aikeista. Päätin vain tehdä niin JOS hän olisi vastannut. Mutta eipä vastannut, ei tiennyt tosin autosta.
Testaus ja manipulointi osuisi, JOS olisin ilmoittanut hänelle tuosta "korvauksesta" mahdolliseen vastaukseen. En sitä hänelle maininnut, koska elättelen vieläkin toiveita, että voisin saada vastauksen jonain päivänä, autosta mainitseminen saisi gold diggerin kertomaan ummet ja lammet jopa valehtelemaan.
Enemmän manipulointia olisi leveillä omaisuudella, jotta saisi köyhän naisen lankeamaan rahalla. Ja tämän kaltaisten naisten karkottamiseen tuo on toiminut todella hyvin yli tusina kertaa alku metreillä. Mitä manipulointia on muka elää niin kuin on elänyt aina, tosin asunnon elektroniikka ei ole enää halvimmasta päästä, niin kuin opiskelu aikoina.
Gold diggerit tuovat tuon närkästymisen "köyhään" esille hyvin nopeasti ja siirtyvät etsimään selkeästi pullottavaa lompakkoa mikä näkyy luksus asunnossa ja autoissa. Ei haittaa pätkän vertaa että hävisivät nopeammin kuin ilmaantuivat.
Lähinnä harmittaa viimeisin, koska tunteiden palo häntä kohtaan oli valtava, mikään liikuttanut niin sisältä kuin hän. Hän ei ollut köyhästä perheestä edes, joten mitä hän näki ennen kyllästymistä? Mitä tapahtui täydelliselle? Hän vaikutti juuri siltä mitä olin etsinyt, mutta petti sanat ja lupaukset vain kahta päivää ennen kosinta päivää, puhuttiin edellisellä kerralla yhteen muutosta ja lasten tekemisestä, olin täysillä mukana ja ne puheet sai rakastamaan häntä entistä enemmän, hän niin väitti myös, kunnes tuli ja latasi yllätyksen seuraavilla sanoillaan päin naamaa erolla.
Itsellä sormus ja valmistelut viime silauksia vaille valmiina, hän ei edes syytä erolle viitsinyt sanoa. Silloin päivänsäde oli muuttunut vain varjoksi entisestä, se hyvä ihminen muuttui hetkessä raivoavaksi ovia paiskovaksi kammotukseksi. Jokainen tuttava joille tästä avautunut väittää että hän on paha narsisti. Hän aikanaan eksyi erään tuttavani luokse jatkoille, ja alkanut syyttää raivoten yhtä toista ystävääni jonka hän tiesi olevan ystäväni, kopeloimis yrityksestä, alkanut huutamaan ja paiskomaan tavaroita, kunnes olivat heittäneet sen raivoavana pihalle porukalla. Itse en ollut tuolloin paikalla, kuulin vain näiltä ystäviltä tuon naisen raivoamisesta. Tuolloin erostamme ei ollut montaa kuukautta ja hänelle varmaan iski jokin morkkis tai pakottava halu yrittää häätää ystäväni paikasta mihin oli mennyt. Olivat kaverit tosin tunteneet toisensa jo esikoulusta lähtien, ja uskoivat ennemmin kaveria kuin kaverin raivoavaa entistä. Molemmat kertoivat vain että "v*ttu miten hullu ä*mä, miten sellaista jaksoit katsella niin pitkään. Silloinkin vain puolustin tätä naista jostain kumman syystä, vaikka kaksi kaveria, toinen hyvä ystävä, kertoo miten sekopää hän oli.
No mistä se sitten raivosi? Ei kukaan eroa huvikseen. Teidän suhteenne kuulostaa täällä luettuna muutenkin ihan ihmeelliseltä: yksi palavasti rakastava melkeinkosinut hyvinvarakas työtön ja yksi motiiveiltaan testailtava narsisti, joka yhtäkkiä raivoaa tyhjästä ja eroaa ilman että tällä palavallarakastajalla on aavistustakaan siitä, miksi näin kävi. Tuossahan olisi jo draaman ainekset kasassa, olisitte kyllä ansainneet toisenne...me tavikset ollaan suorastaan tylsiä tuollaiseen menoon verrattuna.
Niinpä hyvä kysymys, sitä ennen oli aivan enkeli, ei koskaan suuttunut, jättämis päivänä oli kuin itse perkele, huusi että "Se on loppu nyt, et edes yrittänyt!" huusi ja paiskoi oven kiinni täysiä. Yritin vain kysyä "Rakas mitä on tapahtunut?" Ei mennyt edes viikkoa ja hänellä oli jo toinen mies kainalossa kun tuli vastaan kadulla. Lähetti vielä samana päivänä viestiä "Muistatko miltä uusi poikaystäväni näytti? Millaiset vaatteet hänellä oli?" Arvaa vaan kahdesti miten pahalta tuntui vastata hänen viesteihin? Mikä tarkoitus tuolla voi olla muu kuin kääntää puukkoa haavassa?
Myöhemmin huomasin että yhteiset nais tuttavat olivat poistaneet somesta, myös hänen parhaan kaverin yhteinen kaveri. Eräs vanha luokkakaveri(nainen) joka oli mennyt naimisiin hänen parhaan kaverinsa sukulaisen kanssa. Lähinnä ihmetyttää ja osittain jopa pelottaa mitä tuo nainen on näille yhteisille tutuille satuillut jotta saanut heidät poistamaan minut kavereista, kerta oli alkanut syyttämään tätä yhtä ystävääni kopeloinnista ilman syytä ja alkanut raivoamaan hänen ulos heitosta, tulikin itse heitetyksi pihalle. Ihmetyttää miten niin pitkään aivan ihana ihminen alkoi vain raivota ilman mitään järkevää selitystä, minulle tai kavereilleni jälkikäteen.
Eukkohan oli sekopää, joten voisit onnitella itseäsi, että pääsit hänestä eroon.
Miehet nyt tykkää vaan jännänaisista, minkä ne sille voi 🤷♀️. Kuinka meidän kunnon naisten käy?
Te "kunnon naiset" olette ihan kilttimiesten vastineita.
Ei, kyllä kilttimies on ihan oma ihmislajinsa.
Voi olla, mutta niin on sitten kunnon nainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sarkasmia, mutta totuus on että en kelvannut suomalaisille naisille 20-30 vuotiaana vaan sain aina pakit. Nyt reilu 10v myöhemmin saattaisin kelvata mutta asetelma on kääntynyt. Tosin kavereitani kun katsoo niin kyllä suomalaiset 30-40v naisetkin vielä katsoo pelkkää ulkonäköä ainakin PK seudulla. Syy suomalaisten alhaiseen syntyvyyteen lieneekin juuri suomalaisten naisten nirppanokkaisuus.
Juokseeko sinun perässä ne samat naiset, joilta sait nuorempana pakit? Vai onko sinusta kiinnostuneet naiset sellaisia, joita et ole aiemmin tavannut? Jos et ole heitä aiemmin tavannut, niin voisitko kuvitella, että he olisivat kiinnostuneet sinusta silloin 10 vuotta sittenkin? Ärsyttää ihmiset, jotka alkavat kostaa menneisyyden vääryyksiä sellaisille, joilla ei ole ollut mitään osuutta tapahtumiin.
Jep, muista tuo kun pelkäät kaikkia miehiä pimeällä vaikka ne ei rais.kannu sua
Jos nyt pysyttäisiin kuitenkin samassa tilanteessa, missä tuo mies sai pakit. Oletan, että se on tapahtunut julkisella paikalla valoisan aikaan ja paikalla on ollut muitakin ihmisiä. Joten ei, en pelkää miehiä tiistai-iltapäivänä Prisman kassajonossa.
Ärsyttää ihmiset, jotka alkavat kostaa menneisyyden vääryyksiä sellaisille, joilla ei ole ollut mitään osuutta tapahtumiin.
Niin, mitä sitten? Nainen näkee kivan oloisen miehen vaikka harrastuksessa, jossain vaiheessa he juttelevat, nainen vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta mies sanoo, että mene nyt siitä, koska Jannica ja Iiris-Irmeli sanoi samaa miehelle 10 vuotta aikaisemmin.
Niin, mitä sitten vaikka mies sanoisikin niin, oli syy mikä hyvänsä?
Ottaako noin koville kun ei pääse miehen lompakolle?
Toki mies saa sanoa noin, jos haluaa jatkaa yksin.
Minulla on oma lompakko. En nyt tajua, mitä yrität sanoa.
Lompakkosi täytyy miehen lompakon varoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet pärjää omillaankin.
Tutkimus ei tue väitettäsi. Data kertoo että miehen elämänlaatua avioliitto (naisen kanssa) parantaa, kun naisten elämänlaatua avioliitto (miehen kanssa) laskee.
Miesten onnellisuus myös romahtaa avioerossa, naisen ei. Jos siis erotaan mies-nainen avioliitossa.
Mutta ehkä maailma muuttuu ja jonain päivänä faktatkin kertovat että miehet pärjää yksin 🤭
Samaa sukupuolta olevien eron vaikutuksista en ole lukenut.
Mitä kihertelet misandristi? Todistetusti suurempi osa miehistä kuin naisista pärjää tälläkin hetkellä yksin, kuten on pärjännyt kautta historian.
Pärjää miten pärjää. Monen aika tuntuu kuluvan lähinnä somessa naisille räyhäämässä, deittipalstoilla moikkailemassa jokaiselle omaan ikähaarukkaan kuuluvalle naiselle, mgtow-palstoilla haukkumassa naisia ja pokelle tumputtamassa. Mutta jos se on ilman naisia pärjäämistä niin toki, hyvin pärjäätte.
Noilla kriteereillä tämä palsta ja rento feministiryhmä todistaa ettei naiset pärjää sen paremmin.
Yksinelämiseen täytyy tottua ja opetella. Monien äidit on opettaneet ettei muka pärjätä ilman miestä. Mä oon opetellut aikuisiällä vaihtamaan renkaat, maalaamaan, kasaamaan hyllyjä etc. Piti vain kasvaa ulos siitä 'neito hädässä' -stereotypiasta.
Useimmat miehet asuvat yksin ennen naisen tuloa kuvioihin, useimmat asuu yksin sen jälkeen.
Naisetko ei asu? Sanoinkin suurimpana kompastuskivenä olevan kotoa kumpuavat asenteet. Esim. äitini ei omasta mielestään kykene vaihtamaan lamppuja. Joutuu aina erikseen soittamaan jollekin.
Väitinkö ettei naiset pärjää yksin?
Korjasin virheellistä näkemystä siitä ettei se onnistu miehiltä.
Kuinka typerä pitää olla ettei kykene seuraamaan keskustelua edes alkeellisella tasolla?
Koulussakin juttelitte vaan niille tupakkapaikan meikatuille kovismirkuille.