KESKIVIIKKOA SYYSÄIDIT04!!!!
Kommentit (31)
Pistääydyn nyt äkkiä tässä välissä ennenkuin kolmos neiti täytyy kyydittää esikouluun.
Kummasti kyllä tämä kuljettaminen helpottunut kun ei tarvitse topata kahta pikku miestä korviin asti.
Koulussa oltiin myös tutustumassa eilen ja saatiin taas kuulla sitä samaa kuinka resurssit on koululla pienet.Ei ole koulukuraattoria,jaettu erityisopettaja ja kolulupsygologi tk:n kautta.
Onneksi meillä(ainakaan luultavasti)ei ole näille tarvetta mutta paljon on lapsia jotka esm erityiopettajaa tarvitsisivat useammin.Kurjaa heidän kannalta.
Kakkos neiti lähti kouluun riidan saattelemana ja minäkin hermostuin.Hän kun puuttuu kaiken aikaa siskonsa tekemisiin.Tyyliin valitti että on niin väsynyt keskiviikko aamuisin kun kouluun mentävä jo klo 8.Sanoin että se on ihan hänestä itsestään kiinni,menee nukkumaan aikaisemmin eikä tee kuperkeikkoja yö myöhään asti.Ja että voi ottaa päivänokoset.Johon hän sitten kärkkäästi että entä sitten pikkusisko,eikö pikkusiskonkin pidä nukkua.Hänkin on väsynyt ja plää pälä pälä.Vertaamassa jatkuvasti toinen toistaan.Se jos joku on uuvuttavaa.
Pikkuherra tuolla hyräilee mammammamaa=muumilaulua ja kaikki juotavat on cocacoca=kola!Oppinut isommilta.
Nyt tulee manna puurot hellalle jollen mee.
L+5
Ps la olis jo ja kun tammikuun lopussa
En pääse lääkäriin. Ei väkisin.
Eipä tässä mitään sen kummempaa sanottavaa taida tänä aamuna olla...
T: Ynis
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=7216446&p=1&mpage=3&tmode…
Eilinen, olkaa niin hyvät!
Ynis, laitoin sähköpostia. Tässä viuhahtaa sulle vielä *halaus*
Tiivii, kiva kun kävit kertomassa kuulumisia! Hurjalta kuullostaa muutourakka, mutta varmasti on hieno tunne sitten kun saa asettua aloilleen.
Pääni on kyllä tavattoman hatara - oli vaiks kui pal sanottavaa, mutten muista kun noilla tenavoilla on mulle niin kovasti nyt asiaa...
Lopetan siihen mistä aloitinkin - moi :)
Kun kerta Enkuli mua huhusi, niin täytyy kavuta pinoon. Aurinko on minua kovasti estellyt tietokoneelle pääsemästä. Mokomakin lämpöpallo.
Pönksykkä tuntuu kasvaneen suuren nykäyksen. Meillä taitaa olla monessa asiassa motto, että parempi myöhään ja sitten heti kerralla hienosti. Kaikki uudet taidot näyttävät tulevan näin. Ja kun muistellaan vanhoja, niin taisi se meidän aloituskin olla saman kaavan mukaan (ensimmäinen supistus tuli 2,5 viikkoa lasketun ajan jälkeen ja johti hienoon lopputulokseen). Nyt on nykäisty syömisissä ja mukijuomisissa parissa päivässä omatoimisiksi, eikä vahinkoja käy lain. Uudet ruuat uppoavat kaikki, ja ruuanlaitto käy kuin valssi. Odotan innolla sitä oikeaa hetkeä, jolloin herra alkaa pissiä pottaan hetilopullisesti, ja puhetulpankin poispulpahtamista vartoan jo ma.
Mulla on suuret valmistujaisjuhlallisuudet 24.5. Ei kun oikeasti en lähde publiikkiin, kun en jaksa matkustaa, ja odottelen, joskos kusti polkisi ja toisi todistukset. Juomme kaakkukaffeja sitten joskus pienimuotoisesti meillä. Töitä yritän etsiä, saa nähdä kuin käy. Opehommiin nyt olen kirjuuttanut anomuksia.
Inhokkityögallup: papereiden (tärkeiden) mapittaminen/kansioittaminen. Tuntuu, etten kykene siihen. Tarvisin sihteerin. Tavallisten kotitöiden suhteen olen melko neutraali, joskin keittiöluutua kohtaan en tunne erityistä intohimoa. Helpotusta väliaikaisiin inhotuksiin ja väsyihin tuo sekin asianlaita, että kun mies on oikea puunari, voin aina jättää hänelle ne työt, joita en jaksa tehdä. Seuraava esimerkki tapahtui tosielämässä: Naapuri (just se kyyläri) tuli taannoin ulkona valittamaan, että olimme ylittäneet kuivausvuoromme. Sanoin, että en ole pessyt pyykkiä, mutta mieheni on kyllä saattanut pestä, mutta en siis ole tietoinen tällaisesta suuresta rikkomuksesta. Nainen sanoi, että ei usko minua. Mieskö muka pesee pyykit ja minä en edes tiedä.
Lähdemme viettämään lakeuksille pitkää viikonloppua, joten kaikille teillekin hyvää viikonloppua. Jo nyt.
Tschau.
-mä ja {.} (miten noista kahvoista pääsisi eroon)
Ynis, iso halaus! Minäkin laitoin sulle s.postia, jotakin yritin myös sanoa.
Lempo, onnea kovasti valmistuneelle :)
Tiiviille tsemppiä muuttoon. Se on stressaavaa, voimia kovasti. Onneksi se menee kuitenkin suht nopeasti ohitse (vaikkei kivuttomasti).
Hilun ihana etelänmatka lähenee, vau! Onnea bikininosto-reissuun. Itse en varmaan edes suotusisi kokeilemaankaan bikinejä, näky järkyttäisi liikaa. Toisaalta - nyt on onneksi melko suosiollinen bikinimuoti joten saattaisi löytyä jotakin myös naisellisille naisille :)
Ystävättäreni sai viime yönä kaksospojat :) Tässäpä minun tämän päivän tärkeimmät.
Mukavaa päivän jatkoa toivottelee
Alli
Eilisestä luennoinnista selvisin kunnialla, nyt pitäisi vielä hoitaa keikan mukavin osuus eli laskutus :-). Olin vain niin tyhmä että jäin tilaisuuden jälkeen litkimään kahvia ja tietäähän sen mitä siitä seuraa - pyörin aikani sängyssä ja tulin sitten surffaamaan nettiin. Löysinkin mielenkiintoisia juttuja, ja tilasinkin jo netitse pääsykoekirjoja ja täytin hakemuksen yliopistoon - jos vaikka jossain vaiheessa saattaisi loppuun ne Lillin keskeyttämät opinnot. Vielä olen [u]ylempää[/u] korkeakoulututkintoa vailla. Siitä tulikin mieleen, Lempi-Ilonalle lämpimät onnittelut valmistumisen johdosta!
No, unta sain joskus kolmen jälkeen joten yö jäi lyhyeksi.
Taisin kertoa aikaisemmin jo Milon kipeästä käsivarresta. No, eilen se oli turvoksissa joten tilasin hänelle lääkäriajan nyt iltapäiväksi. Meillä on ilmeisesti omalääkäri vaihtunut (*hurraa-huutoja ja tuuletuksia!*) ja tälle uudelle sattui olemaan akuuttiaika vapaana. Toivottavasti on parempi kuin edellinen omalääkäri, huonompi ei ainakaan voi olla (" ei voi olla allergiaa kun ei verikokeessa näy" ," molemmat putket hyvin paikoillaan" vaikka hyvin tiesin oikean korvalääkärin kertomana että ainakin toinen on jo irti jne.
Yh-ilta on edessä, mies on työmatkalla, ja mitä tekeekään itsekurin mestari Ankkis. No ostaa kaupasta pussillisen sipsejä ja kaksi pussillista karkkia. Blääh. Ei tule mitään nyt tästä. Stressiä pukkaa työhön lähdön lähestyessä ja silloin ei aivot toimi senkään vertaa kuin yleensä.
Käytiin me Lillin kanssa tänään morjenstamassa Lillin tulevaa perhepäivähoitajaakin leikkipuistossa. Milo on aikoinaan (7vuotta sitten) ollut samalla hoitajalla, joten olen kyllä tyytyväinen. Lilli suhtautui vähän varautuneesti muttei juossut karkuunkaan. Huomenna mennään taas jos ehditään.
Nyt pitää valmistautua sinne lääkärille lähtöä varten.
Ynikselle hali!
T. Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
Uh, olen loppuunsaattamisen jälkeisessä masennustilassa (lääketieteellinen termi: LSJMT). Jokaisen sielunkyyneleeni loppuunpuristaminen yhtenäisen ajatuksen muotoon saattaa aina parin päivän koomaan, jossa mikään ei tunnu miltään, paitsi pahalta. Se on kattokkaas terve työnteon meiniki se, että puristaa itsensä niin kuiviin, ettei mitään enää irtoa.
Oma d.b osasto jatkuu. Parisuhde puissa, Hilun sanasiin yhdyn sillä poikkeuksella, etten itsekään jaksa puhua. Mikä on todennäköinen selviämisprosentti, kun kumpikaan ei jaksa sanoa mikä mättää? 0,01%?
Karjuin ja ärjyin myös lapsille eilen illalla. Ilmeisesti nyt on aika tehdä jotain nukkumajärjestelyille. Lapsiin ei ole syytä kipata omaa turhautumistaan. Yritän käynnistää aivotoimintaa miettimään jotain ratkaisua johonkin ongelmaan.
Kutsuivat minua synnytyssuunnitteluun. Miksi ihmeessä? Eikö siihen vielä ole jotain vuosi aikaa? Lopun merkit näkyvät tosin raskaudessa, suonta vetää öisin ja verta tulee nenästä harva se päivä.
Etteköhän tiedä taas onkelmistani riittämiin. Tiiviille lähetän muuttovoimia.
Kukkuu
Tänään käyty srk:n perhekerhon kanssa eläinpuistossa retkellä linja-autolla. Hyvin Onni jaksoi vaikka heräs jo 6.30. Lähtö oli vasta 9 ja kotona sängyssä kello 13. Mutta jotenkin jäi ne eläimet ehkä Onnilta huomaamatta puistossa, kun kaikki muu kiinnosti enemmän:)
Tiiville muuttointoa ja jaksuja yh-viikkoon. Minäpä se en sellaisesta selviäis. Hävettää ihan myöntää mutta en varmaan selviäis täysjärkisenä viikosta ilman miestä hoitoapuna..
Mikä parisuhde? Jotku on täällä sellaisesta puhunut. Tuntematon käsite viime kuukausina.
Äitienpäivänä mitä tehhään? Toivottavasti saan nukkua pidempään ja pääsen salille. Siinäpä sitä oliskin. Ei mitään ihmejuttuja siis. Tosin eipä sitä enää osaa nukkua edes 8 asti.
Nyt sohvalle.
Ynikselle VOIMIA!!!
T-P
Bikinit heh... joo Alli, saas nähdä kuin mun käy.
Mutta mun mielestä kahdesta pahasta, bikinit on pienenmpi paha kuin uikkarit. Jotenki ahistaa vielä enemmän tunkee joku makkarankuori päälle.
Kotityöinhokki: pyykit on pahin, ripustaminen ja kaappiin laitto ja kun se homma ei lopu koskaan.
Pölyjen pyyhkiminenkin on aika tylsää.
Ynksylle lämmin halaus ja voimia avun etsintään.
Kukulukselle parempaa mieltä lähetän. Kyllä me selvitään näistä parisuhde kiemuroista omilla tahoillamme, uskon niin, vaikkei se aina siltä tunnu.
Tiiviille muuttovoimia, raskasta puuhaa.
Eilen tehtiin typyn kanssa Patapum-lenkki, typy viihtyi hyvin, äidin selkä oli ihmeissään, no täytyy treenata nyt pikkulenekillä jotta reissussa olisi jo vanha tekijä.
Hilu
Tytsä lyhentää unia urakalla,miksi?Oon kyllä syöttäny ihan mitä sattuu..ei iho-oireita,ei itkuja,pahanhajusta löysää kakkaa kyllä tekee mut ku en jaksa miettiä noita syömisiä...
Lempolle ONNEA!!!!!
Tiiviille muuto jaksua!
Ynis,on se kumma että ei lääkäriin pääse.Täähän minusta oli lähinä vitsi ku mul on ollu n.3kk ihottumaa käsissä ja jaloissa..kokoajan pahenee,ni lääkäri ei ottanu muanäytille vaa puhelimessa anto ohjeita.Luki siinä uusinta allergia ja astma lehtee et tällänen se varmaan on...
Yritä jaksaa hakea apua!!!Hali ja voimia!!
Kukkuulle jaksua perheeseen ja masulaiseen!
Mä puran myös kiukkua lapsiin :-( En jaksa miehelle ni pinna ei kestä ipanoita yhtään!
Äitienpäivänä ollaa vaa..on pojan uimakouluki siinä keskellä päivää.Mies hakee ruokaa,en jaksa ajatellakaan et lähtis ravintolaa-pääasia et on valmista!
Tänää oli typyn vika jumppa ja illalla pojan.ois yhteiskerta mut mies ei tuu illaks kotii joten jumppaamme poika,minä ja typy-ei oikein kiva!
Eilen poika oli monta tuntia naapurissa,yöllä heidän lapsi alko oksentaa...yäks,odotan kauhulla!
jatu
Nyt vihdoin sen uskaltaudun kertomaan..meille on tulossa vauva!
Tänään aamulla kävin ultrassa katsomassa pienen sydämen sykettä ja pikkuisia käsiä ja jalkoja. Täytyy se uskoa, vaikka olo on epätodellinen. Rv 8 näkyi lääkäri-neuvolan ultrassa jo syke, mutta hysteerisenä ihmisenä pelkäsin sykkeen sammuneen. Tänään sitten Kättärillä jännityksestä sekaisin sain rauhan sydämeen. Huh! Nyt on 13. viikko jo menossa..vaikea on ollut pimittää teiltä salaisuutta! ;-) Helpottavaa kun ei tarvitse enää puistossakaan piilotella mahaa (joka jo näkyy!! ei vaan Neaa odottaessa maha näkynyt kunnolla kuudennellakaan kuulla ja nyt on jo pallo, kääk!)!
Sanottakoon sen verran, että 7kk meni ennen kuin tärppäsi ja olin jo varma, etten saa enää kokea raskautta (Nea sai alkunsa niin helposti) ja olin jo toivoni menettänyt, testannut ovulaatiotestit ja mittailin aamulämpöjä. Lapsen piti tulla kun oli tullakseen, mutta sekaisin sitä näköjään menin, kun ei alkanut plussaa tulemaan. Sitten kävi klassisesti, että kun en jaksanut enää yrittää ja aloin jo miettiä, että ei sitten, niin jopas tärppäsi. Olin jo niin orientoitunut elämään kauemmin ilman toista lasta, että plussa oli eka aika järkytys. Tunteet menee laidasta laitaan, välillä ahdistaa kovasti ja kuitenkin odotan pientä nyyttiä. Kova vauvakuume oli ja odotin miten ihanaa olisi olla raskaana, mut nyt en osaakaan nauttia, olen vain..
Nean sain unille. Sitä ennen sain imuroitua ja kohta pitäis askarrella äitienpäiväkortteja. Sitä ennen pinon pariin ja suklaan kimppuun! :)
Enkeli1 ja Nea + minivauva
kasattu nenän eteen, pitäisköhän kahvit keittää...
Huhhuh. Tuntuu, että joka toinen päivä on Typyllä uhmakiukkupäivä. Hyvä puoli on se, että välipäivinä ehtii iloita hyvästä päivästä, mutta miten jaksaa näitä kiukkupäiviä.......
Puistossa oli paljon porukkaa, mutta ei ketään tuttua. Monta tuntia viihdyttiin silti ja Typy jälleen kerran vaippaa myöten hiekassa :-) Kaikki vaatteetkin pyykissä tai kuivumassa, joten päällä oli liian pieni takki ja liian isot housut - keskimäärin siis ok, ainakin kengät olivat sopivankokoiset. Mutta Typy möyrii niin innolla hiekassa, että leikkivaatteita pitää vähän väliä pyörittää koneessa. Varmaan monelle teistä tuttu kuvio ;-)
Parisuhteessa mennään taas siinä vaiheessa, että mies murehtii vaan työasioita ja tekisi töitä 25 h vuorokaudessa.
Inhokkikotityöt mulla varmaan nykyisin kaikki mitä pitää aina yksin hoitaa. On niin masentavaa olla ainoa huushollissa joka laittaa tavaroita paikoilleen tai pyyhkii keittiön pöytää... Perinteinen inhokki mulla ollut käsintiskaaminen. Imurointikaan ei enää niin kurjaa kun on uusi imuri.
Äitienpäiväksi lähdetään omasta aloitteestani pois kotoa. Pakko, ettei tekemättömät kotityöt lannista täysin.
Toisaalta kakkosresidenssimmekin vaatii ulkotöiden tekijää ja siistijää.
Ynis: älä lannistu, vaikka mieli tekisi!
Keilin
olen täällä malttamattomana odottanu että millon tuut julkistamaan uutisen..ihanaa :-)
jatu
Onnea odotukseen Enkeli! :-) :-) :-)
Olin juuri alkamassa kirjoittaa, kun näin vielä Enkelin viestin. Ihanaa! Lämpimät Onnittelut ja Iso halaus. Jotenkin sen jälkeen, kun menetit isäsi ja nyt vielä, että olette pitkään kuitenkin yrittäneet, niin olen niin iloinen että kyyneleet alkoi valua:) Miten ihmeessä pystyit tuon meiltä salaamaan?!;)
Tiiviitä olen ajatellut useita kertoja päivässä, kovasti voimia muuttoon! Jyväskylän kävelykatu on ihana.
Huh, bikinit, not in this lifetime;D
Kukkuulle ja Hilulle lähetän parisuhteiluun iisoon annoksen keskusteluenergiaa ja muuta pientä romantiikkaa**********>>
Milloin sä Ankkis aloitat työt?
Lempolle onnistunutta työnhakua myöskin!
Pikkuhiljaa alkaa omat ajatukset olla myös ensi syksyssä. Se on täysin auki, riippuu minun työnsaannista ja en ole edes päättänyt menenkö sittenkään töihin. Yksi vaihtoehto olisi tehdä töitä kotona niin että Motti aloittaisi hoidon parilla päivällä viikossa.
Minä tein aamun töitä ja anoppi oli Motin kanssa. Hyvin sujui siihen asti kunnes äitin naama näkyi, tuli iso parku. Kuinka äiti kehtasi olla poissa!;) Täytyy sanoa, että tuo työnteko on rentouttavaa vaihtelua ja nyt sitä olisi tarjolla vaikka millä mitalla. Katsotaan jos anoppi kerkiää hoitamaan Mottia, niin minä taidan viihtyä pellolla seuraavat päivät, jälleen kaikkien naapurin miesten ihmetykseksi;D
G:t. Inhokki kotityö tavaroiden järjestely, kun edelleenkään niille kaikille ei ole paikkaa ja jostain kumman syystä tavarat pysyvät omalla paikallaan kovin vähän aikaa. Pyykinpesusta taas päinvastoin tykkään, musta tuntuu, että siinä oikeasti saa jotain aikaan. Edes pieneksi hetkeksi. Nautin siitä, että kylppäri on hetkenkin siisti.
Äitienpäivänä, jos ei sada, meillä tehdään töitä ja jos sataa, meillä tehdään valmisteluja, jotta voidaan tehdä töitä. Ainut toive on päästä itsekin hommiin ja saada valmista aikaan. Päästään tästä stressistä!
Motilla lääkkeet ovat auttaneet siitepölyallergiaan tosi hyvin. Ihana helpotus!
Aavis ja Motti
Ihanaa Enkeli!!!! Oon todella onnellinen teidän puolesta! Ilmeisesti oot voinu suhteellisen hyvin, koska aina niin reippaana siivoat ym. muistelin just Idan raskausaikaa ja voi mikä sotku meillä kotona sillon oli.
No nyt ei ehdi enempää, oli vaan pakko laittaa onnittelut!
Petra ja kiukku-Ida
ai niin, Ida pukee vaatteet ja vaipan itse, paidan myöskin. Niin, ja kolmessa päivässä puhkesi kolme kulmahammasta....
Kiva kuulla kivojakin uutisia!
Minä en jaksa paljoa nyt ajatella, joten unohdan kaikki lääkärit sun muut vähäksi aikaa. Sitä miten kauan toi vähän aikaa on, en tiedä. Selvinnee myöhemmin:) Enemmän tulee ahdistusta noista turhista puheluista ja yrityksistä, joten on aika pitää taukoa. En minä nimittäin mikään ääripään tapaus edelleenkään ole, sellainen lievä vain:) Välillä on ihan ok olokin.
Nyt soi luuri...
T: Ynis
Nyt olen siis täällä silmät ristissä tosi väsyneenä. Ilta vierähti kivasti kaupungilla. Nekulle sain parit housut, itselleni uuden meikkivoiteen (jota pitää lähteä kohta testaamaan) ym. Harmitti vaan, kun ei ollut rahaa juuri ostella, kun Neakin tarvitsi t-paitoja ym. kesävaatetta.
Miehellä tänään iltavuoro (onneksi näitä äärimmäisen harvoin) ja tuntuu pitkältä ja tylsältä tuleva päivä. Kavereillakin taitaa olla menoa. Pöh. Ai niin, imuroida pitää. Sehän pelasti päivän! :-/ Edelleen auki viikonloppu, että lähdetäänkö äitini luona käymään, riippuu miehen selän kunnosta. Olis niin kiva mennä käymään. Junamatka ei houkuta kaksin Nekun ja tavaroiden kanssa. Ja sit en saa matkasänkyäkään raahattua ja ei Nean unista tuu mitään ilman sitä. Ai niin, äitienpäiväkortti pitäis tänään askarrella ja muistaa huomenna postittaa. G:Mitä teette ÄITIENPÄIVÄNÄ? Mulla ei vielä tietoa.
Tiiviille jaksamisia pakkailuihin! KIva, että yh-viikko sujunut mukavasti!
Hilu, kunpa vihdoin miehen kanssa asiat loksahtaisi paikoilleen!
Aivotoiminta hidastuu entisestään. Palaan ehkä myöhemmin. Aurinkoista päivää kaikille, toivottavasti tulee lämmintä!
Enkeli1 ja Nea