Lue keskustelun säännöt.
Mihin peruskoulun jälkeen, kun pidän ohjelmoinnista, mutta lukio ei houkuta?
20.11.2018 |
Haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain ohjelmointityötä, ja sen alan tutkinnot taitavat tulla AMK:sta tai yliopistosta. Lukioon en kuitenkaan halua mennä. AMK:hon taitaa päästä amiksenkin kautta ihan järkevästi? Yliopistoonkin ilmeisesti pääsykokeella, mutta eikös pääsykoekiintiöitäkin olla pudottamassa koska halutaan enemmän ihmisiä ylioppilastutkinnon perustella, tai jotain sinnepäin, en edes tiedä ja se on pahinta, ja tuskin amiksessa edes opetetaan matikkaa ja fysiikkaa siinä määrin, että yliopistoon olisi asiaa muutenkaan. Amistutkinnoista katselin datanomin tutkintoa, mutta tietoa siitä ja mitä siihen oikeasti kuuluu on netissä tarjolla nihkeästi. Siksi kysyisinkin, että miten paljon tutkintoon kuuluu ohjelmointia.
Kommentit (33)
-Helsingin avoimessa yliopistossa voi suorittaa verkossa ohjelmointikursseja ilmaiseksi. Koko ekan vuoden perusopinnot voi käydä
-> avoimen yliopiston kurssien kautta voi sitten hakea tutkinnonsuoritusoikeutta suoraan yliopistoon vaikka sulla ei olisikaan lukio/amis käytynä
-Jos olet nainen niin on "mimmit koodaa" niminen ryhmä joka järjestää kursseja joiden kautta voi päästä suoraan jo työelämään
-Aalto-yliopisto järjestää keväisin maksullisia suoravalintakursseja ainakin DI-linjalle ja sinne pääsee myös ilman pohjakoulutusta
-> jos kurssin suorittaa hyvin niin pääsee syksyllä aloittamaan Aallossa pääaineopiskelijana
-Lukion voi suorittaa myös pääosin netissä esim. työn ohessa
-Voit hakea koodaushommiin harjoittelijaksi/assariksi/osariksi ja katsella miltä duuni vaikuttaa
-Voit pitää välivuoden ja miettiä sen jälkeen menisitkö amikseen vai lukioon vai muualle. Opiskelu voi sujua mukavammin kun oot vähän kypsynyt. Itse tein näin ja opiskelen nyt tuolla HY:n Kumpulan kampuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä tiedät mitä se ohjelmointi todellisuudessa on? Nuorilla on aikamoiset fantasiat kyseisestä työstä. Siinä kuitenkin istutaan koneen edessä ja naputellaan koodia päivästä toiseen. Deadlinet pukkaa päälle ja yömyöhään yrität saada tehtyä koodinpätkää valmiiksi. Tiedät, että koodi on valmis, mutta et ole ehtinyt vielä testata sitä tarpeeksi, joten annat puolivalmiin työn asiakkaalle. Tosi hohdokasta työtä..
Kolme pientä sanaa: Test Driven Development.
amikseen sähkö- automaatio asentajaksi ja siitä sitten amk opiskelemaan sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ammattioppilaitoksen kautta voi jatkaa AMK:kiin kun kyseessä on sama ala, jolle tulee jatkossa hakeutumaan. Mutta parempi hommata hyvät paperit, jotta niillä pääsee AMKiin.
Ei tarvitse olle sama ala, kyllä vaikka autonasentajan amispapereilla voi hakea amkkiin terveydenhoitajaksi jos haluaa. Tietysti järkevintä olisi käydä se samaan alaan liittyvä amistutkinto ensin jos tietää mitä haluaa amkissa opiskella.
Mä väitän, että koodaaminen on niin matemaattista työtä, että kaiken ton perusteella mitä olet kertonut - anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP:lle vinkiksi, mene sovinnolla sinne lukioon tai lue ainakin kaksoistutkinto. Datanomin papereilla et tee mitään eikä nyt heti tule mieleen yhtään tradenomiakaan joka olisi osaamisellaan jotenkin säväyttänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sä haluut oikean tutkinnon niin datanomin tutkinto on vitsi. Riippuu kai koulusta, mutta oma kokemus on että koulusta pääsee läpi tekemättä mitään ja opitut tiedot on jo vanhoja. Eli AMK on se minne sun pitää pyrkiä. Tietty jos haluut oppia kahvinjuontia ni sit amis
öööö ammattikorkeakouluunhan AP halusikin, mutta etsii muuta reittiä kuin lukio. Tällöin siis datanomi toimii kyllä pohjakoulutuksena. Tosin ehkä AP:na opiskelisin edes kaksoistutkinnon.
AP varmaan haluaa myös siitä toisesta reitistä oppiakkin jotain? Toki Datanomi tohon käy.. mutta et mitään kyllä saa siitä ulos- Riippuu toki koulusta edelleen, mutta ainakin meillä näky noi leikkaukset niin et aika paljon oli "etätunteja" eli suomeksi siis vapaapäiviä. Työssäoppiminenkin oli lähinnä kahvinjuontia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä väitän, että koodaaminen on niin matemaattista työtä, että kaiken ton perusteella mitä olet kertonut - anna olla.
Mä väitän että koodaaminen ei ole millään tapaa matemaattista työtä, tai ainakaan sen enempää kuin mikään muukaan ns. ”insinöörityö.”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä väitän, että koodaaminen on niin matemaattista työtä, että kaiken ton perusteella mitä olet kertonut - anna olla.
Mä väitän että koodaaminen ei ole millään tapaa matemaattista työtä, tai ainakaan sen enempää kuin mikään muukaan ns. ”insinöörityö.”
Mä taas väittäisin, että koodaamisessa tarvitaan samaa loogista päättelykykyä kuin matemaattisissa aineissa (matikka, fysiikka).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene lukioon. Sä et vielä tiedä minne elämässäsi päädyt ja jos esim joskus keksit hakea esim. tietojenkäsittelytiedettä lukemaan, niin on sitten lukio käytynä ja paremmat valmuidet muuhunkin opiskeluun, kuin vain koodin naputtamiseen. Tai jos yhtäkkiä keksitkin hurahtaa vaikka fysiikkaan, ei sitä koskaan tiedä.
Ehkä siihen on sitten taivuttava. Lukiossa on vaan niin paljon ikäviä aineita jotka eivät innosta lainkaan. Äidinkieli esimerkiksi, miksi se on tarpeen? Osaan lukea ja kirjoittaa täysin ymmärrettävää suomen kieltä. Englanti on hyödyllistä. Sen myönnän. Samoin matematiikka. Muu on kyseenalaista. Voi olla että siitä on jotain hyötyä, mutta miten esimerkiksi historia auttaa minua minkään kanssa? Tai kuvaamataito, tai musiikki. Paljon on turhaa, siis minulle turhaa. Musiikki on hyödyllistä sille joka haluaa opiskella tai harrastaa sitä. Jotenkin se lukio on murskaava ajatus, kun olen niin pitkään miettinyt pääseväni kaikesta turhasta eroon. -Ap
Minunkin mielestäni lukiossa oli hirveästi typeriä ja (minulle) turhia aineita. Kuten matematiikka, kemia ja fysiikka. Sillä ajattelin lähteä opiskelemaan vaikka kielitieteitä tms. Nyt reilu 10v myöhemmin pääsin yliopistoon luonnontieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan. Ja arvaa vain kuinka kismittää etten opetellut ja panostanut niihin silloin, kun nyt pitää pohjatkin rakentaa lennosta. Elämä on oppimista.
Tuollaiset musiikit ja kuvikset on ihan höttöä, mutta toisaalta niihin ei tarvi kovasti panostaakaan. Eli helppoja pisteitä. Ns. lukuaineisiin panosta jonkin verran. Valitse ainakin etukäteen ne, jotka kirjoitat reaalissa, ja panosta niihin. Yleistieto voi kuitenkin auttaa yllättävissä tilanteissa, sillä nykyään työelämässä vaaditaan monipuolista osaamista. Ja vielä sellainen piristävä ajatus, että elämässä et ikinä pääse eroon kaikesta turhasta:) Mutta kyllä se siitä!
Vierailija kirjoitti:
Mä väitän, että koodaaminen on niin matemaattista työtä, että kaiken ton perusteella mitä olet kertonut - anna olla.
Mitä sellaista olen sanonut minkä perustella pitäisi antaa olla. Tiedostan kyllä matematiikan hyödyllisyyden. Puntaroinkin onko pitkä matematiikka sen kaiken muun vaivan ja kärsimisen arvoinen, mikä lukiossa pitää suorittaa. Voi olla että se on. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän lukio ainakin kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä kehittää, joten ei huono idea sinänsä. Ja ainahan sä voit tehdä koodaushommia lukionkin ohella?
Lukio on toki valtaosin turhaa roskaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että siellä oleva ei-roska ei olisi erittäin tärkeää. Historiassakin voi olla hyvinkin paljon ihan merkityksellistä tietoa, vaikkei valtaosa olisikaan. Riippuu tietysti mitä meinaa elämällään tehdä. Itselleni luonnontieteet olivat se tärkein juttu.
Hae vaikka YO-datanomiksi, saat sekä lukion että ammatin. Ei kestä kauaa ja katsot sen jälkeen sitten riittääkö rahkeet ja kiinnostus vaikkapa yliopistoon.