Lue keskustelun säännöt.
Mihin peruskoulun jälkeen, kun pidän ohjelmoinnista, mutta lukio ei houkuta?
20.11.2018 |
Haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain ohjelmointityötä, ja sen alan tutkinnot taitavat tulla AMK:sta tai yliopistosta. Lukioon en kuitenkaan halua mennä. AMK:hon taitaa päästä amiksenkin kautta ihan järkevästi? Yliopistoonkin ilmeisesti pääsykokeella, mutta eikös pääsykoekiintiöitäkin olla pudottamassa koska halutaan enemmän ihmisiä ylioppilastutkinnon perustella, tai jotain sinnepäin, en edes tiedä ja se on pahinta, ja tuskin amiksessa edes opetetaan matikkaa ja fysiikkaa siinä määrin, että yliopistoon olisi asiaa muutenkaan. Amistutkinnoista katselin datanomin tutkintoa, mutta tietoa siitä ja mitä siihen oikeasti kuuluu on netissä tarjolla nihkeästi. Siksi kysyisinkin, että miten paljon tutkintoon kuuluu ohjelmointia.
Kommentit (33)
Ammattioppilaitoksen kautta voi jatkaa AMK:kiin kun kyseessä on sama ala, jolle tulee jatkossa hakeutumaan. Mutta parempi hommata hyvät paperit, jotta niillä pääsee AMKiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö datanomeja enää ole? Se on kai amistutkinto
Kaveri kävi datanomin ja sitten tradenomin it-alalta. Koulu ei kiinnostanut, mutta koodaus kyllä. Koodaus on siitä kiva ala, että koulutuksella ei ole väliä, vaan sille mitä osaat. Hyvässäkään koulussa ei opi hyväksi koodariksi. Taidot näytetään omilla projekteilla ja myöhemmin aikaisemmilla työpaikoilla, eli keskity vaan koodauksen opetteluun.
Anteeksi en lukenut loppuun, tosiaan se datanomi taitaa ainoa vaihtoehto olla amiksessa..
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tulevaisuudessa tehdä jotain ohjelmointityötä, ja sen alan tutkinnot taitavat tulla AMK:sta tai yliopistosta.
Datanomin tutkintoon myös kuuluu ohjelmointi olennaisesti, tosin itse en sille tutkinnolle paljoakaan antaisi painoarvoa (lopetin vuoden jälkeen, koska ei siellä oikeasti oppinut mitään, siirryin yliopistoon), ellei sitten ole koulukohtaista tai muuttunut viime vuosina paremmaksi.
Ohjelmoinnin opit omalla ajallasi, oli kouluvalinta mikä tahansa. Harrastuneisuutta se vaatii ja paljon. Koulussa pääsee toki alkuun kivasti ja siellä opetetaan kaikkia niitä tylsempiä juttuja (versionhallinta, Scrum, testaus, yms), jotka ovat kuitenkin ihan arvokkaita nekin. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että koodailet omalla ajallasi jotain toimivia softia, joita sitten voit esitellä työnantajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menisin silti lukioon ja sieltä jatkokoulutukseen. Yleensä tuossa iässä kaverit luulevat että datanomi on se lopputyöllistävä tutkinto mutta nöyrinä sitten menevät jatkokoulutukseen ja huonommilla yleistiedoilla kuin kanssaopiskelevat ylioppilaat.
Jatkokoulutukseen aionkin, AMK tähtäimessä, mutta pohdin pääseekö sinne amiksesta helposti. Lukiossa olisi jotain hyviä juttuja, kuten matematiikka, mutta siihen se jääkin. Lukiosta noin 90% olisi suhteellisen turhaa, mutta toisaalta en kiistä etteikö pitkästä matematiikasta olisi paljonkin iloa. -Ap
Kaksoistutkinto? Amis- ja lukio? Sillä avautunee ovet sitten sinne yliopistoonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin silti lukioon ja sieltä jatkokoulutukseen. Yleensä tuossa iässä kaverit luulevat että datanomi on se lopputyöllistävä tutkinto mutta nöyrinä sitten menevät jatkokoulutukseen ja huonommilla yleistiedoilla kuin kanssaopiskelevat ylioppilaat.
Jatkokoulutukseen aionkin, AMK tähtäimessä, mutta pohdin pääseekö sinne amiksesta helposti. Lukiossa olisi jotain hyviä juttuja, kuten matematiikka, mutta siihen se jääkin. Lukiosta noin 90% olisi suhteellisen turhaa, mutta toisaalta en kiistä etteikö pitkästä matematiikasta olisi paljonkin iloa. -Ap
Lukiosta varmaan jää paljon käteen sellaista yleistietoa muuhun elämään, ei niinkään juuri työhön sidottua. Eli ei turhaa missään nimessä! Nämä tiedot myös vaikuttavat siihen millainen sinusta ihmisenä tulee ja avartaa katsetta. Suosittelen :)
Kai sinä tiedät mitä se ohjelmointi todellisuudessa on? Nuorilla on aikamoiset fantasiat kyseisestä työstä. Siinä kuitenkin istutaan koneen edessä ja naputellaan koodia päivästä toiseen. Deadlinet pukkaa päälle ja yömyöhään yrität saada tehtyä koodinpätkää valmiiksi. Tiedät, että koodi on valmis, mutta et ole ehtinyt vielä testata sitä tarpeeksi, joten annat puolivalmiin työn asiakkaalle. Tosi hohdokasta työtä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koodauksessa yleissivistys on hyvästä, usko pois. Ei se koodin laatuun suoraan vaikuta mutta jos ei ymmärrä maailmaa niin ei ymmärrä mitä ei-koodarit tarvitsee.
Nimim. kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä tiedät mitä se ohjelmointi todellisuudessa on? Nuorilla on aikamoiset fantasiat kyseisestä työstä. Siinä kuitenkin istutaan koneen edessä ja naputellaan koodia päivästä toiseen. Deadlinet pukkaa päälle ja yömyöhään yrität saada tehtyä koodinpätkää valmiiksi. Tiedät, että koodi on valmis, mutta et ole ehtinyt vielä testata sitä tarpeeksi, joten annat puolivalmiin työn asiakkaalle. Tosi hohdokasta työtä..
En tiedä millaista on koodata aikapaineessa, koska olen koodannut ainoastaan huvikseni. Tiedän kuitenkin millainen buginen sotku koodi voi olla, ja että suurin osa ajasta menee bugien etsimiseen. On kuitenkin palkitsevaa saada se lopulta toimimaan. Eihän mikään työ aina hauskaa ole, enkä oleta että tämäkään tulee olemaan, mutta suurin osa muista töistä jotka mielen tulee ovat vielä paljon isommalla aikaprosentilla perseestä. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene lukioon. Sä et vielä tiedä minne elämässäsi päädyt ja jos esim joskus keksit hakea esim. tietojenkäsittelytiedettä lukemaan, niin on sitten lukio käytynä ja paremmat valmuidet muuhunkin opiskeluun, kuin vain koodin naputtamiseen. Tai jos yhtäkkiä keksitkin hurahtaa vaikka fysiikkaan, ei sitä koskaan tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Kai sinä tiedät mitä se ohjelmointi todellisuudessa on? Nuorilla on aikamoiset fantasiat kyseisestä työstä. Siinä kuitenkin istutaan koneen edessä ja naputellaan koodia päivästä toiseen. Deadlinet pukkaa päälle ja yömyöhään yrität saada tehtyä koodinpätkää valmiiksi. Tiedät, että koodi on valmis, mutta et ole ehtinyt vielä testata sitä tarpeeksi, joten annat puolivalmiin työn asiakkaalle. Tosi hohdokasta työtä..
No mistä työstä peruskoulusta valmistuvalla on oikeasti realistinen näkemys? Itse olen DI ja sain tietää, mitä työni todellisuudessa on vasta ensimmäisessä kesätyöpaikassa. Siihen asti oli vain jonkinasteinen haju siitä, millaista se voisi olla. Onneksi koulutus antaa mahdollisuudet tehdä monenlaista työtä, joten kesätyöaikana sai kartoitettua ne hommat, mitä ei ainakaan halunnut tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Devaajien työssäviihtyminen on kylläkin ihan kärkikastia tutkimusten perusteella. Toki alalla kuin alalla on paskoja työpaikkoja, huonoja pomoja ja ties mitä stressiä. Yleensä firman vaihto auttaa kummasti.
Jos sä haluut oikean tutkinnon niin datanomin tutkinto on vitsi. Riippuu kai koulusta, mutta oma kokemus on että koulusta pääsee läpi tekemättä mitään ja opitut tiedot on jo vanhoja. Eli AMK on se minne sun pitää pyrkiä. Tietty jos haluut oppia kahvinjuontia ni sit amis
Vierailija kirjoitti:
Devaajien työssäviihtyminen on kylläkin ihan kärkikastia tutkimusten perusteella. Toki alalla kuin alalla on paskoja työpaikkoja, huonoja pomoja ja ties mitä stressiä. Yleensä firman vaihto auttaa kummasti.
Varmaan pitää paikkansa. Kukaan ei puhu kenellekään mitään. Kaikki tuijottavat vaan näyttöihinsä ja ainoa ääni, mikä kuuluu on naputusta, naputusta, naputusta...Jos on vähänkään ekstrovertti ihminen, ei kestä tuollaista työpaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mene lukioon. Sä et vielä tiedä minne elämässäsi päädyt ja jos esim joskus keksit hakea esim. tietojenkäsittelytiedettä lukemaan, niin on sitten lukio käytynä ja paremmat valmuidet muuhunkin opiskeluun, kuin vain koodin naputtamiseen. Tai jos yhtäkkiä keksitkin hurahtaa vaikka fysiikkaan, ei sitä koskaan tiedä.
Ehkä siihen on sitten taivuttava. Lukiossa on vaan niin paljon ikäviä aineita jotka eivät innosta lainkaan. Äidinkieli esimerkiksi, miksi se on tarpeen? Osaan lukea ja kirjoittaa täysin ymmärrettävää suomen kieltä. Englanti on hyödyllistä. Sen myönnän. Samoin matematiikka. Muu on kyseenalaista. Voi olla että siitä on jotain hyötyä, mutta miten esimerkiksi historia auttaa minua minkään kanssa? Tai kuvaamataito, tai musiikki. Paljon on turhaa, siis minulle turhaa. Musiikki on hyödyllistä sille joka haluaa opiskella tai harrastaa sitä. Jotenkin se lukio on murskaava ajatus, kun olen niin pitkään miettinyt pääseväni kaikesta turhasta eroon. -Ap
Kaveri on dippi-inssi ja on koodaajana isossa kv-yrityksessä. Voisin kuvitella, että tuolle koulutusasteelle on aika kivikkoinen tie ilman lukiopapereita, ellei satu olemaan joku koodareiden ihmelapsi ja luonnonlahjakkuus.
Vaan koodarina voi käsittääkseni olla muutkin kuin dippi-inssit.
Vierailija kirjoitti:
Jos sä haluut oikean tutkinnon niin datanomin tutkinto on vitsi. Riippuu kai koulusta, mutta oma kokemus on että koulusta pääsee läpi tekemättä mitään ja opitut tiedot on jo vanhoja. Eli AMK on se minne sun pitää pyrkiä. Tietty jos haluut oppia kahvinjuontia ni sit amis
öööö ammattikorkeakouluunhan AP halusikin, mutta etsii muuta reittiä kuin lukio. Tällöin siis datanomi toimii kyllä pohjakoulutuksena. Tosin ehkä AP:na opiskelisin edes kaksoistutkinnon.
Menisin silti lukioon ja sieltä jatkokoulutukseen. Yleensä tuossa iässä kaverit luulevat että datanomi on se lopputyöllistävä tutkinto mutta nöyrinä sitten menevät jatkokoulutukseen ja huonommilla yleistiedoilla kuin kanssaopiskelevat ylioppilaat.