Lue keskustelun säännöt.
Ero vasta alkaneesta avoliitosta, pohdintaa mikä meni pieleen...
18.11.2018 |
Ikäeroa yli 10v minulla ja miehellä. Ehdittiin olla 2v yhdessä, josta 3kk saman katon alla. Melkeinpä heti kun muutettiin yhteen, alkoi miehen etääntyminen/ahdistuminen. Alkoi tulla riitoja kotitöistä, seksistä... Nyt loppujen lopuksi mies ilmaisi halunsa erota ja että ei ole minusta enää kiinnostunut. Olo on tyhjä ja surullinen vaikka olen koittanut spekuloida mikä meni väärin.
Olen saanut seuraavanlaisia tuloksia: "unohdin" itseni seurustellessa, koska tulin vieraalta paikkakunnalta alunperin ja ei ollut hirveästi kavereita. Alkoholia kummatkin käyttää suhteellisen paljon ja hänen kauttaan tutustuin myös muihin päihteisiin, joista osaa tuli käytettyä sillon tällöin. Oma suhtautuminen huumeisiin on aika liberaali ja esimerkiksi miehen (lähes) päivittäinen pössyttely ei haitannut, vaikka itse en polta kannabista.
Mies ei koskaan sanonut juuta eikä jaata tekemisiini, ei kannustanut eikä moittinut. Dynamiikka kehittyi testailevaksi ja pisteliääksi kummankin puolelta ja riitoja alkoi olemaan usein esim yhteisissä illanvietoissa, kun toinen loukkasi toista. Mutta myös seksiä ja yhdessätekemistä oli paljon, eikä riitoja puitu juurikaan jälkeenpäin.
Toisaalta olen tosi iloinen että pystyn nyt tarkastelemaan asioita mitä en vielä viikko sitten nähnyt. Sitä että päihteitä on käytetty aivan liikaa siihen nähden mitkä henkisen ja fyysisen jaksamisen resurssit on. Eli jotain hyvääkin, vaikka sattuu aivan helvetisti menettää rakastettu ja paras ystävä/rikoskumppani.
Kommentit (15)
Lapsi ei tosiaan ole ollut mietinnässä, sen verran vastuullisia aikuisia ollaan ettei muiden elämiä sillä tuhota. Kyllä mies pystyi käymään koko ajan töissä vaikka 1h yöunilla, itsellä jäi loppuajasta sekä työt että opinnot huonoon jamaan ja aloite/toimintakyky heikkeni selvästi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mies on alunperinkin halunnut susta vaan kännikaverin? Siitä nuoret naiset on käteviä kun ne ei vielä tiedä minkälaista kohtelua on kohtuullista sietää. Eihän tuommosta kukaan sen miehen ikäinen nainen katselisi.
3. Ehkä. Mies kuitenkin ilmoitti eron syyksi minun ongelmat (jotka mies oli mahdollistanu/ei aiemmin puuttunut). Vähän petetty olo sen takia.
Sinullahan oli tuuria, kun pääsit huonosta miehestä eroon. Kuvauksesi perusteella hän ei ollut sinulle oikea kimppani.
Keittiöpsykologina arvaisin että lapsuudessa et ole saanut hyväksyntää ja rakkautta tarpeeksi ja siksi rakastuit kylmään ja etäiseen mieheen. Jos tuo on miestyyppisi, opettele tunnistamaan ensi kerralla ajoissa ja kierrä kaukaa.
5. Aika hyvin arvattu, mulla liittyy lapsuuteen ihan ääretöntä(lapsen mielestä) turvattomuutta ja hyväksymättömäksi kokemisen tunnetta. Ja kun sitä luuli löytäneensä sen oikeen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku terapeutti on sanonut, että vaatii suurta viisautta erottaa omat ongelmat parisuhteen ongelmista.
Teillä ne ongelmat kuuluvat ensimmäiseen kategoriaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko suht nuoria kuitenkin? Kuulostaa alle kolmekymppisten touhulta... Sinänsä sinulta ihan kypsää pohdintaa tämä, ehkä voit pitää tätä kokemusta elämän oppituntina.
Itse alle 30v, mies yli 40... Ei oo matti ja mervi -meiningiksi äitynyt, ei väkivaltaa tai huutamista.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko terapiassa / harkinnut terapiaa? Voisi auttaa sinua kun olet tuollaista analyyttista laatua...
Älä kiirehdi nyt uuteen suhteeseen vaan hoida itsesi ensin kokonaan irti päihteistä ja tutustu itseesi paremmin. Olet tosiaan aika ajattelevaista sorttia, kuten edelläkin kommentoitiin. Opi ymmärtämään ja rakastamaan itseäsi ja vaadi itsellesi parasta. Se vaatii ehkä aikaa mutta lopputulos on parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku terapeutti on sanonut, että vaatii suurta viisautta erottaa omat ongelmat parisuhteen ongelmista.
Teillä ne ongelmat kuuluvat ensimmäiseen kategoriaan.
Tarkoitatko että kaikki ongelmat johtuvat vain ap:sta? Parisuhteessa tai miehen käytöksessä ei sinänsä ole ongelmaa, vain ap:ssa?
Olipa outo johtopäätös.
Joo, oon harkinnut terapiaa ja saanut kyllä siihen jo kelalta päätöksenkin jos olisin löytänyt terapeutin ajoissa. SItten tulikin muutto... Tiedän, että mun aikaisemmat kokemukset elämässä ja lapsuudessa aiheuttaa tietynlaisia valintoja ja/tai oireiluakin. Tarkoituksena on nyt tämän eron jälkeen hakeutua psykoterapiaan, koska en jaksa enää tällaisia raskaita suhteita ja pettymyksiä. Ne on ollut toistuvia ja johtuu siis myös omasta käytösmallista joka on väärä. Haluan tasapainoisen ja aikuisen suhteen ja ehkä perheen, kunhan tunnen olevani täysin valmis.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku terapeutti on sanonut, että vaatii suurta viisautta erottaa omat ongelmat parisuhteen ongelmista.
Teillä ne ongelmat kuuluvat ensimmäiseen kategoriaan.
Tarkoitatko että kaikki ongelmat johtuvat vain ap:sta? Parisuhteessa tai miehen käytöksessä ei sinänsä ole ongelmaa, vain ap:ssa?
Olipa outo johtopäätös.
En sanonut noin.
Miehellä on ainakin ongelmia. Ja ap:llakin, koska on tuntenut vetovoimaa tuollaiseen ihmiseen. Eli molemmilla on mitä ilmeisemmin henkilökohtaisia ongelmia.
Luojan kiitos ette ole tehneet lasta kuitenkaan tuohon kännisekoiluun. Pystyttekö töissä käymään?
Hyvä että itse huomaat pähiteiden käytön olevan syy suhteen kariutumiseen. Ehkä ei ole vielä liian myöhäistä. Jättäkää tuo aivojen pehmentäminen ja yrittäkää selväpäisinä vielä. Jospa se oma persoonallisuuskin vielä löytyisi.