Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi naiset vähättelevät ja haukkuvat itseään? Törmään tähän jatkuvasti.
18.11.2018 |
Teen toista tutkintoa tekniselle eli tosi miesvaltaiselle alalle. Saan nyt aikuisena tarkkailla ihmisten käyttäytymistä yliopisto-opiskelijoina ja koska väkeä on niin paljon, on tosi mielenkiintoista nähdä erilaisia persoonia. Meillä ei ole onneksi sukupuoleen perustuvaa syrjintää, koska sen kitkemiseen on kuulemani mukaan panostettu aikaisempina vuosina todella paljon.
Sen sain nähdä heti, että pojat ja miehet liioittelevat osaamistaan, mutta näinpä senkin, että omasta alitajunnasta kumpuaa käsityksiä, että miehet osaa paremmin. Onneksi tajusin tämän, nyt yritän olla toimimatta ennakkoluulojeni mukaan. Toki tajuan, etten varmasti edelleenkään tiedosta niitä kaikkia.
Naisillakin on joitain yhteisiä piirteitä, joista yksi jopa yleisin (tämä on kaikki omaa kokemusta enkä väitä että koskisi kaikkia) on se, että vähätellään itseä tosi rankasti ja sanotaan vaikka että "nää nyt on näitä mun käsityksiä vaan", "tää on varmaan väärin, kun mä olen tosi huono näissä", tai "sä osaat tän varmaan paremmin" (miehille). Yksi nainen sanoo aina itseään tosi tyhmäksi. Mitä vittua?! Opiskelet yliopistossa! Nämä siis tilanteissa, joissa osaaminen on ihan samalla tasolla, esim. ekan luennon aikana jos annetaan tehtäväksi jutella vieruskaverin kanssa aiheesta x. Myös harjoitustehtävien tarkistuksessa, vaikka naisen vastaus olisi oikein ja näiden viisaammiksi sanottujen miesten vastaus väärin.
Monet naiset asettaa osaamisen puolesta itse itsensä alisteiseen asemaan miehiin nähden, vaikka siihen ei ole mitään perusteita!!! Ymmärrän, että se voi tulla jostain tosi syvältä alitajunnasta ja on vain omaa epävarmuutta, mutta sanat on tekoja. Jos itse sanot, että en kai mä nyt voi tätä osata kun olen vaan tällänen tyhmä, niin arvaa mitä? Muut uskovat sen.
Kaikki tekevät virheitä, kukaan ei osaa kaikkea. Jos joku tehtävä on mennyt väärin, voi sanoa, että tämä ei nyt onnistunut, pitää vielä opetella lisää. Voi kysyä neuvoa haukkumatta itseään. Ja voi myös iloita onnistumisestaan! Se ei ole muiden lannistamista, jos ryhmässä tarkistetaan tehtäviä ja sinä osaat ja joku muu ei.
Tekee pahaa kuunnella sitä itsehalveksuntaa, ja koska olen nainen, minut varmasti niputetaan tähän joukkoon. Meitä naisia on täällä suhteellisen vähän. Nämä naiset kaivaa maata paitsi omien jalkojensa, myös meidän muiden naisten alta.
Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti. Tämä asia on alkanut rassata tosi paljon, enkä oikein tiedä, missä porukassa tästä uskaltaisi avautua.
Kommentit (39)
Yleensä en sinänsä hauku itseäni vaan korostan vain selittäessäni jotakin, että en ole varma vaan ehkä luulisin ymmärtääkseni, vaikka olen oikeasti n. 100% varma, että olen oikeassa. Pelkään olevani jossain pikku yksityiskohdassa väärässä tai että se, jolle selitän, ymmärtää muuten vain väärin.
Jonkinlaista itsensä suojelua ja "aseistariisumista" se on, eli jos toinen saa minulta väärän käsityksen niin se ei tavallaan ole minun vikani, koska sanoin, etten ole varma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleensä en sinänsä hauku itseäni vaan korostan vain selittäessäni jotakin, että en ole varma vaan ehkä luulisin ymmärtääkseni, vaikka olen oikeasti n. 100% varma, että olen oikeassa. Pelkään olevani jossain pikku yksityiskohdassa väärässä tai että se, jolle selitän, ymmärtää muuten vain väärin.
Jonkinlaista itsensä suojelua ja "aseistariisumista" se on, eli jos toinen saa minulta väärän käsityksen niin se ei tavallaan ole minun vikani, koska sanoin, etten ole varma.
Minäkin teen usein sitä, että ilmaisen olevani jossain asiassa epävarma. Joskus tuntuu epäreilulta, kun joku toinen vaikuttaa itsevarmemmalta ja laukoo asioita faktoina, vaikka hän ei anna mitään todellista näyttöä sanojensa tueksi.
Kaikki eivät "pelaa" samoilla säännöillä, mutta kuitenkin olettaisin ihmisten olevan rehellisiä, niin joskus joidenkin varmuus on suorastaan pelottavaa. Saatan ajatella, että ehkä heillä on jotain tietoja ja todisteita sanomistensa takana enemmän kuin minulla, koska se olisi ainoa syy mikä oikeuttaisi kaiken sen itsevarmuuden - vaikka todellisuudessa he eivät tiedä välttämättä yhtään sen enempää jostain kuin minäkään.
On välillä tosi vaikea arvioida, kumpi jossain tilanteessa on oikeasti tyhmempi: se toinen itsevarma tyyppi, vai minä, joka osaan kyseenalaistaa käsitykseni asioista.
Naiset ovat tossuja :D Naiselle miehen haukkuminen tai edes _kritisointi_ on ihan punainen vaate, sen sijaan nainen on itsekin mukana huorittelussa, naisten alistamisessa ja naisten haukkumisessa. Jos miestä kutsuu siaksi, nainen tulee huutamaan miten hullua se on. Huorittelulle ja naisvihalle nainen ei kuitenkaan halua tehdä mitään.
Naisten itsetunto on keskimäärin surkea, koska estrogeeni. Sen takia naiset pillittävät surkeudessaan ja suostuvat seksiin ilman omaa halua. Siksi naiselle aviomiehen isän nimi on oman isän nimeä tärkeämpi. Nainen ei kykene seisomaan minkään takana. Jopa perhe jossa nainen tekee enemmän töitä universaalisti on miesten. Mies on pää, poika on arvokas, ukon kautta lasketaan sukua :)
Naiset ovat koko historian ajan puoltaneet naisvihaa, vaikka miesviha saa heidät pois tolaltaan. Naiset ovat surkimuksia joita käytetään hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tiedän kyllä, että tämä on joillekin vain keino kalastella kehuja. Halutaan, että muut sanovat että "kyllä sä osaat, sä olet hyvä". Se vain ei toimi, kun ympärillä on 300 vierasta ihmistä, jotka haluavat keskittyä omaan oppimiseensa. Ei ketään kiinnosta alkaa hivelemään jonkun tuntemattoman Tiinan itsetuntoa. Jos sanot olevasi tyhmä, olet varmaan tyhmä, eikä kukaan halua enää joutua samaan ryhmään tyhmän Tiinan kanssa.
ap
Ja sitten ihmetellään, kiksi naisia ei ole johtavilla paikoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että tiedän kyllä, että tämä on joillekin vain keino kalastella kehuja. Halutaan, että muut sanovat että "kyllä sä osaat, sä olet hyvä". Se vain ei toimi, kun ympärillä on 300 vierasta ihmistä, jotka haluavat keskittyä omaan oppimiseensa. Ei ketään kiinnosta alkaa hivelemään jonkun tuntemattoman Tiinan itsetuntoa. Jos sanot olevasi tyhmä, olet varmaan tyhmä, eikä kukaan halua enää joutua samaan ryhmään tyhmän Tiinan kanssa.
ap
Ja sitten ihmetellään, kiksi naisia ei ole johtavilla paikoilla.
Ei kai sitä kukaan enää ihmettele? Uskonpuhdistus istutti Suomeen lujan naisvihan, ja niitä vahinkoja tässä ollaan koitettu systemaattisesti purkaa viimeiset 150 vuotta. Vaikka kristinuskon aiheuttamat tuhon jäljet näkyvät yhä yhteiskunnassamme, toiveikkaana seuraan naisten oikeuksien kehittymistä ja uskon, että jollei joku toinenkin naisia alistava paskauskonto löydä tietään suomern, jo muutamsn sukupolven päästä saatamme olla lähes tasa-arvoisessa asemassa miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonoon itsetuntoon on omalla kohdallani nähdäkseni johtanut huomion puute lapsena, äidin suhtautuminen itseensä (vähättelevä, haukkui itseään ja etenkin ulkonäköään paljon),
Mun äidillä oli hyvä itseluottamus aina, silti mun itseluottamus kärsi koulukiusaamisen takia.
En myöskään tajua sitä uskomusta, jonka mukaan tytön pitäisi ottaa mallia äidistä ja pojan isästä. Yhtälailla tyttö voi ottaa mallia isästä, jos on esim. samoja kiinnostuksenkohteita.
No itse kyllä tiedän missä asioissa olen hyvä ja missä huono, sitähän se itsetunto on. Ei sitä, että luulee olevansa kaikin tavoin aivan mahtava. Ja joissain asioissa todella olen todella huono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla vain niin kulttuuriin juurtunut juttu, että ollaan niin vaatimattomia ja vähätellään itseämme.
Itse kiitän aina kehuista, en lähde lyttäämään itseäni. Jos joku vähän töykeästi sanoo esim. "En mä haluis ainakaan olla noin tikku", vastaan vain itse olevani nyt tyytyväinen.
Tai jos joku valittaa kuinka joku ainekirjoitus on ihan mahdoton, saatan todeta että olen tosi tyytyväinen omaani.
Huomannut sen, että näitä asioita ei katsota hyvällä. Helposti ihmiset alkavat sanoa sinua ylimieliseksi, keksivät jotain pahaa sanottavaa jos itse olet tyytyväinen ym. Ihan kuin olisi joku rikos, kun et inhoakaan itseäsi ja kaikkea tekemääsi.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vain niin kulttuuriin juurtunut juttu, että ollaan niin vaatimattomia ja vähätellään itseämme.
Itse kiitän aina kehuista, en lähde lyttäämään itseäni. Jos joku vähän töykeästi sanoo esim. "En mä haluis ainakaan olla noin tikku", vastaan vain itse olevani nyt tyytyväinen.
Tai jos joku valittaa kuinka joku ainekirjoitus on ihan mahdoton, saatan todeta että olen tosi tyytyväinen omaani.Huomannut sen, että näitä asioita ei katsota hyvällä. Helposti ihmiset alkavat sanoa sinua ylimieliseksi, keksivät jotain pahaa sanottavaa jos itse olet tyytyväinen ym. Ihan kuin olisi joku rikos, kun et inhoakaan itseäsi ja kaikkea tekemääsi.
Kyllä vain. Siksi sen muuttamisen eteen onkin nähtävä paljon vaivaa. Yritän itsekin toimia niin kuin sinä kerroit tekeväsi. En mollaa itseäni ja iloitsen onnistumisistani. Toki kehun myös muita ja osaan ottaa kehuja vastaan. Monet ei siitä pidä, mutta viis siitä. Minä elän omaa elämääni enkä aio enää pienentää itseäni kenenkään takia. [jos tämän sanominen ärsyttää sinua, niin mieti rehellisesti, mikä siihen on syynä]
Toivoisin NIIN kovasti, että edes yksi tämän ketjun lukenut ihan oikeasti pyrkisi lopettamaan itsensä haukkumisen. Suomalaisuus on monessa mielessä tosi ihana ja edistyksellinen kulttuuri, mutta tämä vähättely on kuin ankkuri, joka vajoaa koko ajan syvemmälle. On aika katkaista se ankkuriköysi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon kun olet päässyt opiskelemaan. Luulisi senkin kohottavan monen itsetuntoa.
Jännä juttu tämäkin muuten, nimittäin pääsin itse opiskelemaan miesvoittoiselle tekniselle alalle, josta olin kuullut vain kuinka vaikea sinne on päästä. Silti tuntui että "ei minun kuuluisi olla täällä, miten ne näin erehtyivät" jne. Tämä fiilis tuli siitä huolimatta, että peruskoulussa ja lukiossa olin melko fiksu laiskuudestani huolimatta ja ylipäätään pidän itseäni melko fiksuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon kun olet päässyt opiskelemaan. Luulisi senkin kohottavan monen itsetuntoa.
Jännä juttu tämäkin muuten, nimittäin pääsin itse opiskelemaan miesvoittoiselle tekniselle alalle, josta olin kuullut vain kuinka vaikea sinne on päästä. Silti tuntui että "ei minun kuuluisi olla täällä, miten ne näin erehtyivät" jne. Tämä fiilis tuli siitä huolimatta, että peruskoulussa ja lukiossa olin melko fiksu laiskuudestani huolimatta ja ylipäätään pidän itseäni melko fiksuna.
Miksi sinusta tuntui tuolta? Sanoiko sen joku, vai onko kyseessä vain oma tuntemuksesi? Jos kyseessä on vain oma tuntemuksesi, olet yksi niistä itseään vähättelevistä naisista, joista Ap käynnisti keskustelun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vain niin kulttuuriin juurtunut juttu, että ollaan niin vaatimattomia ja vähätellään itseämme.
Itse kiitän aina kehuista, en lähde lyttäämään itseäni. Jos joku vähän töykeästi sanoo esim. "En mä haluis ainakaan olla noin tikku", vastaan vain itse olevani nyt tyytyväinen.
Tai jos joku valittaa kuinka joku ainekirjoitus on ihan mahdoton, saatan todeta että olen tosi tyytyväinen omaani.Huomannut sen, että näitä asioita ei katsota hyvällä. Helposti ihmiset alkavat sanoa sinua ylimieliseksi, keksivät jotain pahaa sanottavaa jos itse olet tyytyväinen ym. Ihan kuin olisi joku rikos, kun et inhoakaan itseäsi ja kaikkea tekemääsi.
Kyllä vain. Siksi sen muuttamisen eteen onkin nähtävä paljon vaivaa. Yritän itsekin toimia niin kuin sinä kerroit tekeväsi. En mollaa itseäni ja iloitsen onnistumisistani. Toki kehun myös muita ja osaan ottaa kehuja vastaan. Monet ei siitä pidä, mutta viis siitä. Minä elän omaa elämääni enkä aio enää pienentää itseäni kenenkään takia. [jos tämän sanominen ärsyttää sinua, niin mieti rehellisesti, mikä siihen on syynä]
Toivoisin NIIN kovasti, että edes yksi tämän ketjun lukenut ihan oikeasti pyrkisi lopettamaan itsensä haukkumisen. Suomalaisuus on monessa mielessä tosi ihana ja edistyksellinen kulttuuri, mutta tämä vähättely on kuin ankkuri, joka vajoaa koko ajan syvemmälle. On aika katkaista se ankkuriköysi.
ap
Jos itse tunnen itseni oikeasti huonoksi jossain, niin yhtäläinen oikeus minulla on haukkua itseäni kuin toisella on kehuskella itseään.
Vierailija kirjoitti:
On todettu tutkimuksissa, että kun nainen tekee työpaikalla virheen, palaute osoitetaan häneen henkilönä ("et sinä tyttörukka mitään tiedä"). Kun puolestaan mies tekee virheen, sitä ei liitetä häneen ("Tämä kaavio ei täytä asiakkaan vaatimuksia").
Tämän vuoksi virheet työpaikalla ovat naiselle huomattavasti kalliimpia, jonka vuoksi naiset pyrkivät vähättelemään osaamistaan.
En näe, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Eikö se itsensä vähättely pikemminkin anna muille oikeutuksen tehdä samoin? Jos et itsekään usko itseesi, niin miten kukaan muukaan voisi? Jos haukut itseäsi ja liität haukkuihin koko persoonasi, kuten tämä mainitsemani nainen, joka hokee olevansa "tosi tyhmä", niin miten muut voisivat virheen tehtyäsi arvostella vain yhtä tekemistäsi? Sinähän olet tyhmä, siitähän se johtui.
Tämä asia menee syvälle, tiedostan sen. Olen edelleen sitä mieltä, että itsensä vähättelyllä ja haukkumisella ei voi suojautua muiden vähättelyltä ja haukkumiselta. Näiden sukupuoleen liitettyjen rakenteiden takia meidän itse pitää nimenomaan muuttaa omaa käyttäytymistämme näin perustavanlaatuisessa asiassa. Ymmärrän, että tuntuu ikävältä, kun joku vaatii muuttamaan käyttäymistä ja katsomaan peiliin. Joskus se silittely on kuitenkin vain karhunpalvelus. Ja se vaikuttaa meihin kaikkiin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vain niin kulttuuriin juurtunut juttu, että ollaan niin vaatimattomia ja vähätellään itseämme.
Itse kiitän aina kehuista, en lähde lyttäämään itseäni. Jos joku vähän töykeästi sanoo esim. "En mä haluis ainakaan olla noin tikku", vastaan vain itse olevani nyt tyytyväinen.
Tai jos joku valittaa kuinka joku ainekirjoitus on ihan mahdoton, saatan todeta että olen tosi tyytyväinen omaani.Huomannut sen, että näitä asioita ei katsota hyvällä. Helposti ihmiset alkavat sanoa sinua ylimieliseksi, keksivät jotain pahaa sanottavaa jos itse olet tyytyväinen ym. Ihan kuin olisi joku rikos, kun et inhoakaan itseäsi ja kaikkea tekemääsi.
Kyllä vain. Siksi sen muuttamisen eteen onkin nähtävä paljon vaivaa. Yritän itsekin toimia niin kuin sinä kerroit tekeväsi. En mollaa itseäni ja iloitsen onnistumisistani. Toki kehun myös muita ja osaan ottaa kehuja vastaan. Monet ei siitä pidä, mutta viis siitä. Minä elän omaa elämääni enkä aio enää pienentää itseäni kenenkään takia. [jos tämän sanominen ärsyttää sinua, niin mieti rehellisesti, mikä siihen on syynä]
Toivoisin NIIN kovasti, että edes yksi tämän ketjun lukenut ihan oikeasti pyrkisi lopettamaan itsensä haukkumisen. Suomalaisuus on monessa mielessä tosi ihana ja edistyksellinen kulttuuri, mutta tämä vähättely on kuin ankkuri, joka vajoaa koko ajan syvemmälle. On aika katkaista se ankkuriköysi.
ap
Jos itse tunnen itseni oikeasti huonoksi jossain, niin yhtäläinen oikeus minulla on haukkua itseäni kuin toisella on kehuskella itseään.
Toki on hyvä tiedostaa heikkoutensa ja voihan niistä olla rehellinen. Tarkoitin tässä avauksessa naisia, jotka vähättelevät osaamistaan silloin, kun sille ei ole mitään perusteita, jopa melkein kaikessa. Sanovat itseään typeräksi vaikka eivät selvästi sitä ole. Sanoin sen aika selvästi aloituksessa.
ap
Naisjohtaja tässä. Sellaiset terveiset vasn, että epäilemällä osaamistasi tai tietojasi ei nainen ikinä etene johtajaksi. Johtajan pitää olla varma, päättäväinen, henkiä vahvuutta ja turvallisuutta organisaatioon. Henkilöstö kaipaa sitä että hädän hetkellä johtaja on varma otteissaan ja tietää mitä tehdä.
En ole varmaan osaamismielessä likimainkaan pätevin organisaatiossa, mutta olen hyvä ja varma johtaja hyvällä itsetunnolla ja rohkeudella. Naiset, kehittäkää se usko ja varmuus! Ottakaa joitain miesmäisiä hyviä piirteitä itsellenne!
Mulla on montakymmentä miesalaista. Myös he kaipaavat sitä ”turvan tunnetta” työssä. Olen ollut monta vuotta koko firman ykkönen henkilöstömittauksissa. Olen hyvä, tiedän sen ja uskallan sanoakin sen ääneen.
Vierailija kirjoitti:
Naisjohtaja tässä. Sellaiset terveiset vasn, että epäilemällä osaamistasi tai tietojasi ei nainen ikinä etene johtajaksi. Johtajan pitää olla varma, päättäväinen, henkiä vahvuutta ja turvallisuutta organisaatioon. Henkilöstö kaipaa sitä että hädän hetkellä johtaja on varma otteissaan ja tietää mitä tehdä.
En ole varmaan osaamismielessä likimainkaan pätevin organisaatiossa, mutta olen hyvä ja varma johtaja hyvällä itsetunnolla ja rohkeudella. Naiset, kehittäkää se usko ja varmuus! Ottakaa joitain miesmäisiä hyviä piirteitä itsellenne!
Mulla on montakymmentä miesalaista. Myös he kaipaavat sitä ”turvan tunnetta” työssä. Olen ollut monta vuotta koko firman ykkönen henkilöstömittauksissa. Olen hyvä, tiedän sen ja uskallan sanoakin sen ääneen.
Hyvä sinä!!! Juuri tätä ajoin takaa! Olisipa lähipiirissäni enemmän juuri sinun kaltaisisi naisia, joista ottaa oppia! Haluan myös tulevaisuudessa olla itse sellainen.
Jos haukkuisin itseäni, minusta ei ikinä tulisi sellaista. Sanat ovat tekoja. Tämä on toki yksinkertaistusta, mutta pääpiirteissään se vain on niin, että jos sanot olevasi huono, olet kuulijoiden mielissä huono, ja päinvastoin. Ja mikä pahinta, jos sanot olevasi huono, lujitat omaa uskoasi huonouteesi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todettu tutkimuksissa, että kun nainen tekee työpaikalla virheen, palaute osoitetaan häneen henkilönä ("et sinä tyttörukka mitään tiedä"). Kun puolestaan mies tekee virheen, sitä ei liitetä häneen ("Tämä kaavio ei täytä asiakkaan vaatimuksia").
Tämän vuoksi virheet työpaikalla ovat naiselle huomattavasti kalliimpia, jonka vuoksi naiset pyrkivät vähättelemään osaamistaan.
En näe, miten nämä asiat liittyvät toisiinsa. Eikö se itsensä vähättely pikemminkin anna muille oikeutuksen tehdä samoin? Jos et itsekään usko itseesi, niin miten kukaan muukaan voisi? Jos haukut itseäsi ja liität haukkuihin koko persoonasi, kuten tämä mainitsemani nainen, joka hokee olevansa "tosi tyhmä", niin miten muut voisivat virheen tehtyäsi arvostella vain yhtä tekemistäsi? Sinähän olet tyhmä, siitähän se johtui.
Tämä asia menee syvälle, tiedostan sen. Olen edelleen sitä mieltä, että itsensä vähättelyllä ja haukkumisella ei voi suojautua muiden vähättelyltä ja haukkumiselta. Näiden sukupuoleen liitettyjen rakenteiden takia meidän itse pitää nimenomaan muuttaa omaa käyttäytymistämme näin perustavanlaatuisessa asiassa. Ymmärrän, että tuntuu ikävältä, kun joku vaatii muuttamaan käyttäymistä ja katsomaan peiliin. Joskus se silittely on kuitenkin vain karhunpalvelus. Ja se vaikuttaa meihin kaikkiin.
ap
Siihen on ymmärrettävä syy, miksi jotkut käyttävät itsensä haukkumista suojakeinona, mutta monet kyllä vievät sen liian pitkälle. Jos haukkuu itseään, niin ei sillä toki täysin suojaudu siltä, että muutkin pitää huonona, mutta kyllä se helposti vähentää kaikenlaisia alaspäin polkemisia, kun ei luule itsestään liikoja.
Kun joku tekee virheen, se ärsyttää ihmisiä eniten silloin, kun virheen tekijä ei älyä hävetä, pyytää vilpittömästi anteeksi ja nähdä parantamisen varaa itsessään.
Oikeasti, nöyriin ihmisiin suhtaudutaan paljon armollisemmin. On vaikea olla vihainen ihmiselle, joka on itsekin vihainen itselleen!
Mutta jotkut vain vetävät tuon nöyristelyn liian pitkälle, vähätellen itseään kohtuuttomasti.
Ja joidenkin alistuva anteeksipyytely on jotain ihan muuta kuin oikeaa anteeksi pyytämistä tai lupausta muutoksesta. Jos vaikka usein toistelee alistuvasti "kyllä, kaikki on minun syytäni", mutta sitten ei kuitenkaan tee asioiden eteen ikinä mitään mikä ongelman korjaisi, vaan ainoastaan keskittyy itsensä haukkumiseen, niin se vain ärsyttää. Kun se on niin näkyvää, että ainoa syy käyttäytyä noin on pakoilla vastuutaan. Että kun nöyrästi pyysin anteeksi, niin eihän minua sitten enää voi mistään syyttää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon kun olet päässyt opiskelemaan. Luulisi senkin kohottavan monen itsetuntoa.
Jännä juttu tämäkin muuten, nimittäin pääsin itse opiskelemaan miesvoittoiselle tekniselle alalle, josta olin kuullut vain kuinka vaikea sinne on päästä. Silti tuntui että "ei minun kuuluisi olla täällä, miten ne näin erehtyivät" jne. Tämä fiilis tuli siitä huolimatta, että peruskoulussa ja lukiossa olin melko fiksu laiskuudestani huolimatta ja ylipäätään pidän itseäni melko fiksuna.
Miksi sinusta tuntui tuolta? Sanoiko sen joku, vai onko kyseessä vain oma tuntemuksesi? Jos kyseessä on vain oma tuntemuksesi, olet yksi niistä itseään vähättelevistä naisista, joista Ap käynnisti keskustelun.
Oma tuntemus se oli. Se hämmensi vähän, koska aiemmin en ollut kokenut koulun suhteen vastaavaa alemmuudentunnetta. Tämä aloitus sai ajattelemaan, että mitä jos se osittain johtuikin siitä että tekninen ala mielletään miesten jutuksi. Ja kun tosiaan luulisi, että hankalalle alalle pääseminen kohottaisi itsetuntoa, mutta kävi pikemminkin päinvastoin.
Alue: Aihe vapaa
On todettu tutkimuksissa, että kun nainen tekee työpaikalla virheen, palaute osoitetaan häneen henkilönä ("et sinä tyttörukka mitään tiedä"). Kun puolestaan mies tekee virheen, sitä ei liitetä häneen ("Tämä kaavio ei täytä asiakkaan vaatimuksia").
Tämän vuoksi virheet työpaikalla ovat naiselle huomattavasti kalliimpia, jonka vuoksi naiset pyrkivät vähättelemään osaamistaan.