Huomaako tyhmä itse olevansa tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä luulee tietävänsä kaiken, viisas ymmärtää epäillä omaa tietämystään.

Kukaan ei ole niin varma kuin se, joka ei mistään mitään ymmärrä.

Juuri näin, esimerkiksi suurin osa persuista on näitä.

Vierailija kirjoitti:

Tiesin olevan tyhmä ja tyhmempi muihin lapsiin verrattuna jo 1 luokalla. Ylä-asteella se vain vahvustui. Eli kyllä, minä tiedän että olen tyhmä.

*vahvistui*

Sama.

Ei Mikään Ruudinkeksijä kirjoitti:

Uskon ettei tyhmät edes itse tajua olevansa tyhmiä. Ehkä he tajuaa oman rajallisuutensa jollain tavalla, mutta jos ajattelee esim älyllisesti kehitysvammaisia. Eikö heillä ole juuri kuvitelma että he pystyvät vaikka mihin, vaikka oikeesti saattavat olla lapsen tasolla?

Sen varmasti normaaliälyinen tajuaa, ettei ole yhtä älykäs, jos keskustelee älykkäämmän henkilön kanssa. Siinä voi tuntea itsensä tyhmäksi, mutta älykäs keskustelukumppani osaa säätää keskusteltavat aiheet niin, ettei toiselle tule olo omasta tyhmyydestä. Älykkäät ovat usein myös huomaavaisempia, koska heillä riittää kapasiteettia nähdä asioita laajemmin.

Narsistit kuvittelee pystyvänsä vaikka mihin, vaikka on jollakin tasolla jäänyt uhmaikään.

Tiedän myös tosi älykkäitä jotka on helposti päntänneet yliopistokirjat, kun mikään ei häiritse keskittymistä. Mutta kun se empatiakyky puuttuu, ei niitä kukaan oikeasti halua kaveriksi.

Jokainen on tyhmä.

Se vaan tulee esiin eri asioissa

Ei huomaa. Tapahtuu dunning kruger-efekti.

On jo älykkyyttä olla itsestään liikaa ajattelematta. Nöyryys ja hyvyys on kaunista ihmisessä. Hirveitä ovat ns. älykkäät,jotka käyttävät älyään pahuuteen. Sillä siihen antaa Jumalan vastustaja jokaiselle pahalle ihmiselle riittävästi älyä.Historia sen todistaa.

Olen tyhmä ja kyllä tiedän olevani tyhmä. En tajua mistä tämä uskomus että tyhmät eivät tajua sitä tulee. Pitääkö minun huudella kaikile että tiedän olevani tyhmä.

Itseasiassa moni älykäs tai viisas suhtautuu omaan toimintaansa hyvin kriittisesti. Kun on terävä, niin tavallaan koko ajan hahmottaa asioiden kompleksisuuden, moninaisuuden ja sen, että on suuri määrä ratkaisuvaihtoehtoja.

Hieman tyhmä saattaa olla korostuneen varma, kun ei hoksaa, mitä saattaa olla että ei tiedä, tai että helppoja, suoraviivaisia ratkaisuja on vähän.

Olen tyhmä ja huomaan sen kyllä itsekin. Toisinaan hävettää mutta en voi mitään asialle.

Olen tyhmä ja niin oli puolisonikin. Jostain syystä molemmat poikani ovat älykkäitä ja menestyneitä. Varmaan perineet älykkyytensä Ed. sukupolvelta.

Minä olen useasti huomanni tyhmän ihmisen, kun hän sanoo: "Minä en ole tyhmä". Vähänkään viisaamman ihmisen en ole koskaan kuulut sanovan näin. Lisäksi minä käytän eräitä ulkoisia tunnusmerkkejä ihmisten älykkyyttä määritellessäni noin kotitarpeiksi, mutta ne eivät ole aina  kovin varmoja merkkejä. Ympyrän kehällä tyhmät ja älykkäät ovat sijoitettu niin lähelle toisiaan!

Tyhmä pitää pikemminkin muita tyhminä ja sanoo tämän vielä ääneen. Kuvittelee toisia arvostelemalla ja nälvimällä olevansa se älykkäämpi ja parempi. Tekee tätä vain omaa asemaansa nostaakseen. Muuta ei usko ja jankkaa vaan.  - Loppujen lopuksi se tyhmäksi haukuttu onkin järkevämpi ja fiksumpi, vaikka onkin saanut yksinkertaisen leiman. 

Vierailija kirjoitti:

Aika harva on oikeasti tyhmä. Monesti vaan ihmisillä on eri määrä tietoa samasta asiasta ja molemmat osapuolet perustaa oman mielipiteensä niihin tietoihin mitä heillä sattuu olemaan.

Tyhmimpiä on yleensä ne jotka huutelee toisia tyhmäksi. Tyhmä ei tajua tuota seikkaa että kukin perustaa mielipiteensä sille tiedolle joka heillä on asiasta. Älykäs pystyy lisäämään toisen osapuolen tietämystä niillä asioilla jotka itse tietää aiheesta mutta jota se toinen ei.

Sitten aidosti tyhmiä on ihmiset joilla on jokin selkeä psykologinen häiriö tai kehitysvamma.

Juurikin tämä. Sillä, että mielenkiinnonkohteet ja sitä myöten myös tieto ja taito, jota en kertynyt voivat olla hyvinkin poikkeavia yksilötasolla. Lisäksi älykäs ymmärtää, että mielipiteet ja ajatusmaailma muuttuvat kokemusten ja tiedonkarttumisen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Olen tyhmä ja kyllä tiedän olevani tyhmä. En tajua mistä tämä uskomus että tyhmät eivät tajua sitä tulee. Pitääkö minun huudella kaikile että tiedän olevani tyhmä.

Moni kyllä tosiaan tiedostaa sen erittäin hyvin ja myös kärsii siitä kovasti, varsinkin kun osa ihmisistä pitää tyhmyyttä jotenkin henkilön omana syynä (tämä näkyy mm. keskustelussa köyhyydestä, sanotaan, että köyhät ovat vain tyhmiä eivätkä siksi ansaitse tukia, mutta jos köyhyys johtuu tyhmyydestä eli siitä millaiset synnynnäiset kognitiiviset kyvyt ihminen on saanut, niin minkäs hän sille itse silloin voi). Mutta kaikki eivät itse tajua tyhmyyttään ja olen itse nuorena ollut juuri tällainen henkilö.

Olen ennen pitänyt itseäni fiksuna ja ollut jopa aika ylimielinenkin asian suhteen. Iän myötä olen ollut pakotettu tajuamaan, että kognitiivisissa kyvyissäni on jotain vikaa. Tämän tajuaminen on ottanut koville ja on vaatinut melkoista nöyrtymistä. Olen ennen ajatellut, että voin olla outo ja vaikka mitä, mutta en sentään ole _tyhmä_, ja nyt olenkin joutunut myöntämään itselleni, että juuri sitä olen. Tyhmä. Eihän muuhunkaan johtopäätökseen voi tulla, kun ei ole onnistunut missään opiskeluissa ja kokee vaikeuksia selvitä yksinkertaisissakin töissä. Tämän lisäksi on vielä vaikeuksia ja väärinkäsityksiä sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Olen joutunut myöntämään senkin, että olen sitä tyhmien lajia, jolla tyhmyyteen yhdistyvät ikävät persoonallisuuden piirteet, joten en enää varsinaisesti ihmettele, että minuun hermostutaan aika usein. Olen yrittänyt korjata näitä asioita itsessäni, mutta se ei ole kauhean helppoa ja se vaatii aika kivuliasta peiliin katsomista.

Joskus vaikeaa itsestä määritellä että mikä osa tästä elämän kahjoräpiköinnistä on sitä tyhmyyttä ja mikä osa yhteensopimattomuutta. Molempia kyllä on. 

Eihän sanna mariinikaan vihreiden ohella ymmärrä tyhmyyttään

Exälläni oli lähes koko ajan asiat huonosti ja itsellä meni hetki tajuta, että tyhmyys sitä aiheuttaa eikä asiat siitä syystä tule paranemaan jatkossakaan. On muuten aikamoinen turn-off kun tajuaa toisesta tuollaisen.

Raha-asiat oli jatkuvasti huonosti ja pakko olla yhteiskunnan vika. Opettaja laittaa viestiä että lapsi häiriköi - no se on pakko olla opettajassa se vika. Hän myöhästyi lennolta - sekin epäreilua. Koki että lapsensa voivat täysin rajattomasti nauttia buffapöydän antimia, että hän on kyllä maksanut, niin silloin voi vetää ihan miten paljon huvittaa ja jättää pöytään vielä ison annoksen syömättä kun ei jaksakaan syödä.

Sanoi minulle että kuulemma tahallaan käytän puheessani sivistyssanoja mitä hän ei ymmärrä ja minun pitää lopettaa se ja alkaa käyttämään vain sellaisia sanoja mitkä hän ymmärtää. Öö okei, ja mistähän minä voin tietää mitkä ovat tällaisia sanoja. En edes ole mikään tohtori joka puhuisi kovinkaan monimutkaista kieltä.

professori A.Rinne demajeista kirjoitti:

Eihän sanna mariinikaan vihreiden ohella ymmärrä tyhmyyttään

Juuri näin!

Vierailija kirjoitti:

Minä olen useasti huomanni tyhmän ihmisen, kun hän sanoo: "Minä en ole tyhmä". Vähänkään viisaamman ihmisen en ole koskaan kuulut sanovan näin. Lisäksi minä käytän eräitä ulkoisia tunnusmerkkejä ihmisten älykkyyttä määritellessäni noin kotitarpeiksi, mutta ne eivät ole aina  kovin varmoja merkkejä. Ympyrän kehällä tyhmät ja älykkäät ovat sijoitettu niin lähelle toisiaan!

Saattaa tyhmyyden kieltäminen liittyä siihenkin, että on kiusattu tyhmäksi tai oletettu tyhmyyttä esimerkiksi hiljaisuuden tai ujouden perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tyhmä ja kyllä tiedän olevani tyhmä. En tajua mistä tämä uskomus että tyhmät eivät tajua sitä tulee. Pitääkö minun huudella kaikile että tiedän olevani tyhmä.

Moni kyllä tosiaan tiedostaa sen erittäin hyvin ja myös kärsii siitä kovasti, varsinkin kun osa ihmisistä pitää tyhmyyttä jotenkin henkilön omana syynä (tämä näkyy mm. keskustelussa köyhyydestä, sanotaan, että köyhät ovat vain tyhmiä eivätkä siksi ansaitse tukia, mutta jos köyhyys johtuu tyhmyydestä eli siitä millaiset synnynnäiset kognitiiviset kyvyt ihminen on saanut, niin minkäs hän sille itse silloin voi). Mutta kaikki eivät itse tajua tyhmyyttään ja olen itse nuorena ollut juuri tällainen henkilö.

Olen ennen pitänyt itseäni fiksuna ja ollut jopa aika ylimielinenkin asian suhteen. Iän myötä olen ollut pakotettu tajuamaan, että kognitiivisissa kyvyissäni on jotain vikaa. Tämän tajuaminen on ottanut koville ja on vaatinut melkoista nöyrtymistä. Olen ennen ajatellut, että voin olla outo ja vaikka mitä, mutta en sentään ole _tyhmä_, ja nyt olenkin joutunut myöntämään itselleni, että juuri sitä olen. Tyhmä. Eihän muuhunkaan johtopäätökseen voi tulla, kun ei ole onnistunut missään opiskeluissa ja kokee vaikeuksia selvitä yksinkertaisissakin töissä. Tämän lisäksi on vielä vaikeuksia ja väärinkäsityksiä sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Olen joutunut myöntämään senkin, että olen sitä tyhmien lajia, jolla tyhmyyteen yhdistyvät ikävät persoonallisuuden piirteet, joten en enää varsinaisesti ihmettele, että minuun hermostutaan aika usein. Olen yrittänyt korjata näitä asioita itsessäni, mutta se ei ole kauhean helppoa ja se vaatii aika kivuliasta peiliin katsomista.

Mainitsemasi seikat kuulostavat ennemminkin neurologiselta poikkeavuudelta, kuin tyhmyydeltä ja usein kohtelu, jota esim. ADHD- tai aspergerpiirteitä omaavat saavat osakseen, vaikuttaa myös siihen, kuinka he suhtautuvat kanssakäymiseen ja sosiaalisiin tilanteisiin mikä ajanmyötä muokkaa minäkuvaa negatiiviseen suuntaan ja laskee käsitystä omasta älykkyydestä ja sosiaalisista kyvyistä. Yksi näkökulma tähän asiaan muiden nkökulmien joukossa.