Lue keskustelun säännöt.
Paljonko lapsenne saa karkkia lauantaisin?
17.11.2018 |
Omat lapseni (11v, 14v, 15v) saavat lauantaina niin paljon karkkia kuin haluavat. Olen hieman löysä ollut näissä karkkien määrä hommissa mutta kellään pojistani ei ole hampaissa reikää. Hyvin pesevät hampaansa joten en näe miksi karkkien syönnissä lauantaisin pitäisi mitään rajaa olla. Mites teidän lapset? Ja niin, poikani saavat karkkipäivänä 0,5 l limsapullon sitä limsaa mitä haluavat.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä taannoin kyseltiin palstakliseitä. Yksi palstaklisee on varmaankin perhe, jossa on aina karkkikulho keittiön pöydällä, mutta kukaan perheestä ei juuri koskaan ota siitä mitään, koska eivät välitä karkeista.
Toisin kuin ne ahneet naapurin lapset, jotka karkkipäivä on ehdollistanut ahmimaan synttärikarkitkin silmänräpäyksessä.
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Tässä taannoin kyseltiin palstakliseitä. Yksi palstaklisee on varmaankin perhe, jossa on aina karkkikulho keittiön pöydällä, mutta kukaan perheestä ei juuri koskaan ota siitä mitään, koska eivät välitä karkeista.
Toisin kuin ne ahneet naapurin lapset, jotka karkkipäivä on ehdollistanut ahmimaan synttärikarkitkin silmänräpäyksessä.
Tajusin juuri, että meillä on ollut 2kk vaahtokarkit laatikossa ruokapöydällä. Vieraille on tarjottu kahvin kanssa. Oma saldo 0, miehestä en osaa sanoa mutta mitä häntä tunnen, tuskin montaa sen enempää. Lapsi on varmaan syönyt muutaman. Pienestä laatikosta on hävinnyt puolet ja loput heitän todennäköisesti pois. Enkä nyt sano, etteikö muuta karkkia olisi tänä aikana mennyt. Miehelle toin tehtaan myymälästä vasta pussin lakua joka on jo hävinnyt ja lapsi osti kaksi viikkoa sitten markkinoilta vitosella karkkinauhoja, jotka ovat tipotiessään.
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taannoin kyseltiin palstakliseitä. Yksi palstaklisee on varmaankin perhe, jossa on aina karkkikulho keittiön pöydällä, mutta kukaan perheestä ei juuri koskaan ota siitä mitään, koska eivät välitä karkeista.
Toisin kuin ne ahneet naapurin lapset, jotka karkkipäivä on ehdollistanut ahmimaan synttärikarkitkin silmänräpäyksessä.
Tajusin juuri, että meillä on ollut 2kk vaahtokarkit laatikossa ruokapöydällä. Vieraille on tarjottu kahvin kanssa. Oma saldo 0, miehestä en osaa sanoa mutta mitä häntä tunnen, tuskin montaa sen enempää. Lapsi on varmaan syönyt muutaman. Pienestä laatikosta on hävinnyt puolet ja loput heitän todennäköisesti pois. Enkä nyt sano, etteikö muuta karkkia olisi tänä aikana mennyt. Miehelle toin tehtaan myymälästä vasta pussin lakua joka on jo hävinnyt ja lapsi osti kaksi viikkoa sitten markkinoilta vitosella karkkinauhoja, jotka ovat tipotiessään.
Meillä ei kukaan halua vaahtokarkkia muuten kuin nuotioretkellä. Ei se kelpaa karkkipäivänäkään.
Vierailija kirjoitti:
Pojalle, 10v, punnitsin juuri 50g karkkeja, 38g suklaata ja 2 hubbabubbaa.
Tyttö 12v sai 50g kirpeitä karkkeja ja lisäksi hänellä on 100g muita karkkeja.
Sokerisen hubbabubban mässytys on varma tapa saada reikä hampaaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taannoin kyseltiin palstakliseitä. Yksi palstaklisee on varmaankin perhe, jossa on aina karkkikulho keittiön pöydällä, mutta kukaan perheestä ei juuri koskaan ota siitä mitään, koska eivät välitä karkeista.
Toisin kuin ne ahneet naapurin lapset, jotka karkkipäivä on ehdollistanut ahmimaan synttärikarkitkin silmänräpäyksessä.
Tajusin juuri, että meillä on ollut 2kk vaahtokarkit laatikossa ruokapöydällä. Vieraille on tarjottu kahvin kanssa. Oma saldo 0, miehestä en osaa sanoa mutta mitä häntä tunnen, tuskin montaa sen enempää. Lapsi on varmaan syönyt muutaman. Pienestä laatikosta on hävinnyt puolet ja loput heitän todennäköisesti pois. Enkä nyt sano, etteikö muuta karkkia olisi tänä aikana mennyt. Miehelle toin tehtaan myymälästä vasta pussin lakua joka on jo hävinnyt ja lapsi osti kaksi viikkoa sitten markkinoilta vitosella karkkinauhoja, jotka ovat tipotiessään.
Meillä ei kukaan halua vaahtokarkkia muuten kuin nuotioretkellä. Ei se kelpaa karkkipäivänäkään.
Jep. Ei niitä meillekkään tarkoituksella ole ostettu. Joku sukulainen toi minulle lahjaksi, vaikka en ole 10vuoteen karkkia syönyt.
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on perjantaisin karkkipäivä. Lapset syövät karkkipussin puoliksi tai pikkukarkkipussin yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Aika vääntelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Aika vääntelyä.
Minusta on paljon oudompaa vääntelyä väittää, ettei ruokaan liittyisi tunteita. Ainahan siihen liittyy. Samoin tosi outoa väittää, ettei alaikäisten lasten ruokajuttuja rajoitettaisi. Totta ihmeessä rajoitetaan. Meidän keskimmäinen voitelisi leivän kuin Uuno Turhapuro, jos päättää saisi.
Ei ole karkkipäivää, viikonlopuksi ostetaan herkkuja koko perheelle, joskus se voi olla itse leivottua pullaa, joskus poppareita tai sipsejä, joskus karkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Aika vääntelyä.
Minusta on paljon oudompaa vääntelyä väittää, ettei ruokaan liittyisi tunteita. Ainahan siihen liittyy. Samoin tosi outoa väittää, ettei alaikäisten lasten ruokajuttuja rajoitettaisi. Totta ihmeessä rajoitetaan. Meidän keskimmäinen voitelisi leivän kuin Uuno Turhapuro, jos päättää saisi.
No mitä haittaa on voidella leipä Uuno Turhapuron tyyliin? Ei meillä rajoiteta kenenkään ruokajuttuja, ei edes karkinsyöntiä muutoin kun että en kanna sitä kaupasta kotiin jos eivät älyä pyytää.
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Aika vääntelyä.
Minusta on paljon oudompaa vääntelyä väittää, ettei ruokaan liittyisi tunteita. Ainahan siihen liittyy. Samoin tosi outoa väittää, ettei alaikäisten lasten ruokajuttuja rajoitettaisi. Totta ihmeessä rajoitetaan. Meidän keskimmäinen voitelisi leivän kuin Uuno Turhapuro, jos päättää saisi.
Pyritään olemaan liittämättä tunteita. En tiedä mistä lapsi on keksinyt, että elokuvaa katsoessa on herkkuja, mutta niin meillä sitten niitä herkkuja on tarjolla. Ei meillä 10v voitele leipää kuin Turhapuro, ei ole tarvinnut rajoittaa sitä, eikä muitakaan ainakaan vielä.
Meillä on aina karkkia esillä mutta ei sitä läheskään joka päivä tule syötyä 😊
Kylläpäs täällä on taas kovin tervehenkisiä mammoja liikkeellä, oikein sädekehät kiiltää. Hyi hyi, pahoja karkkeja ei mammojen mukelot syö!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieras13 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me olemme varmaan vähemmistössä, mutta meillä on lapsilla karkkipäivä. Saavat kumpikin valita haluamansa karkkipussin, josta riittää 2-3 karkkipäiväksi. Tarjoavat pusseistaan myös maistiaisia meille vanhemmilleen tai vieraille, jos sattuu lauantai-iltana joku kyläilemään.
Omasta puolestani voin sanoa, että kun sitä karkkia ei ole kaapissa (lasten pussien lisäksi) ei sitä tule syötyäkään. Jos olisi aina karkkia kaapissa, sitä huomaisi syövänsä ajankulukseen. Ja minä en ole edes kovin perso sokerille.
En syö mitään muutakaan vain siksi, että sitä on kaapissa ja pitäisi keksiä ajankulua. Meillä kaapissa on varmaan aina karkkia. Itse en syö ollenkaan. Mies harvoin, jos ostaa lakua. Lapsi taas ei lakusta tykkää, joten hänellä eri karkit. Karkkia kuluu viikossa ehkä lapsen kourallisen verran.
Minä puolestani saatan pestä ja pilkkoa kasviksia kulhoon pöydälle, jotta perhe söisi niitä enemmän. Ja kummasti ne siitä katoavat, joten varmaankin se on sitä ajankuluksi syömistä. Olen melko varma, että karkitkin katoaisivat.
Hammaslääkärithän eivät tietenkään jatkuvaa syömistä suosittele, mutta kyllä se kasvislautanen tai sipsipussi on vaan kiva elokuvaa katsoessa.
No kuten edellä sanottiinkin. Mikä toimii toisilla, ei välttämättä toimi muilla. Meillä ei ruokien välillä napostella vaikka mitä olisi pöydässä. Leffailtana varmasti on karkkia lapsella ja muutakin tarjolla poppareista porkkanaan. Mutta ”peruasarkena” meillä syödään ne kasviksetkin ruoka-aikana, eikä tylsyyksissään ohimennen koska niitä on valmiiksi joku laittanut.
Siis tarkoitatko, että teillä on napostelu kielletty? Sehän on taas ihan eri asia kuin se, että herkkuja olisi tarjolla muttei ketään kinnosta.
Ei ole kielletty. Meillä ei rajoiteta ruokajuttuja mitenkään, kun ei haluta liittää niihin mitään tunteita. Niillä ei kiristetä, ei palkita tms.
Eli ruokajuttuja ei mitenkään rajoiteta eikä ruokaan liitetä mitään tunteita, mutta jotenkin kummassa leffailtana ne naposteltavat kelpaavat ja muulloin eivät.
Aika vääntelyä.
Minusta on paljon oudompaa vääntelyä väittää, ettei ruokaan liittyisi tunteita. Ainahan siihen liittyy. Samoin tosi outoa väittää, ettei alaikäisten lasten ruokajuttuja rajoitettaisi. Totta ihmeessä rajoitetaan. Meidän keskimmäinen voitelisi leivän kuin Uuno Turhapuro, jos päättää saisi.
No mitä haittaa on voidella leipä Uuno Turhapuron tyyliin? Ei meillä rajoiteta kenenkään ruokajuttuja, ei edes karkinsyöntiä muutoin kun että en kanna sitä kaupasta kotiin jos eivät älyä pyytää.
En jaksa kantaa levitettä kotiin turhapurotyylin vaatimaa tahtia.
Ja kyllä, vanhempana joudun välillä rajoittamaan ruokajuttuja muutenkin. Lapsen on sitten helppoa myöhemmin elämässään, kun osaa käyttäytyä pöydässä ja katsoa, että muillekin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs täällä on taas kovin tervehenkisiä mammoja liikkeellä, oikein sädekehät kiiltää. Hyi hyi, pahoja karkkeja ei mammojen mukelot syö!
Paitsi että pöydässä niitä on aina.
Höpö höpö. Jos teillä on mies talossa ja karkkia kaapissa, niin kyllä mies ne taatusti heti syö, koska Palstamammojen miehet syövät aina kaiken mitä kaapeista löytyy välittämättä yhtään, että onko ne syötävät jutut tarkoitettu heille vai ei eikä miehiä voi siksi pitää ollenkaan talossa, jossa on heidän lisäkseen muita ihmisiä, koska muille ihmisille ei silloin jää koskaan mitään ruokaa, koska mies on ne jo ajat sitten syönyt.