Onko paikalla pianon soittoa harrastavien vanhempia? Kaunako harrastanut, entä soittotaito?

Kunnon piano ostettiin vuosi sitten. Voisi mennä kapakkapianistiksi tai dsässklubille. Soittaa täysin virheettömästi. Muutama kirja omia ja kirjastosta, netistä nuotteja ja piisejä. Otti muutamia tunteja pienenä.

Vierailija kirjoitti:

Aaron-pianokoulukirjat = takuuvarma motivaation tappaja. Ei kai kukaan enää tänä päivänä soita mitään tiettyä soittokirjojen sarjaa? Terv. pianonsoiton ope

Juuh, kyllä vaan soittaa! Eikö musiikkiopistossa tarvi mennä jonkin kirjasarjan mukaan järjestyksessä eikä miten sattuu?

Syksystä saakka, teini. Nyt soittaa perinteisiä joululauluja ja jotain Mozartin sävellyksiä kai. Klassista enemmän. On soittanut viulua kuusi vuotiaasta ja rämpytrllyt pianoa, nyt syksyllä otti sivuaineeksi pianon.

Meillä on 14 v pianisti. Aloitti käymään yksityisellä opella 8-vuotiaana. Seuraavana vuonna siirtyi musiikkiopistoon. Soitti ensiksi Vivo Piano 1 ja 2. Sen jälkeen irrallisia nuotteja. Suoritti muistaakseni 1 tason oltuaan 1,5 v musiikkiopistossa. Tuo aika vähintään meni, että sai tarvittavan ohjelmiston kasaan. Soitti vielä vuoden klassista pianoa, sitten siirtyi pop-jazz -puolelle. Sen vuoksi tokan tasosuorituksen tekoon meni 3 v (13 v), kun tavallaan soitti "turhia" klassisia kappaleita. Kaikki perustason teoriat (1-5 mupet) oli suorittanut 12-vuotiaaksi mennessä. Oli nuorin teoriaporukoissa aina.

Millä poika on soittanut aina kaksikätisesti. Soitti siis korvakuulolta aluksi ja edelleen paljon (ainakin tunnin tai pari päivässä, joskus useita tunteja). Pystyy nykyisin säestämään "mitä tahansa" esim. hautajaisissa virsiä tai joulujuhlassa joululauluja. Pystyy pienellä harjoittelulla soittamaan mitä vaan poppi/rokkikappaleita. Soittoläksyjä soittaa nykyään aika heikosti. Minusta lahjakkuus on vähän kihahtanut hänellä päähän, kun saa opettajilta kehuja vaikka ei harjoittele juuri ollenkaan. Kuinka hyvä olisi jos harjoittelisi?

Vierailija kirjoitti:

Syksystä saakka, teini. Nyt soittaa perinteisiä joululauluja ja jotain Mozartin sävellyksiä kai. Klassista enemmän. On soittanut viulua kuusi vuotiaasta ja rämpytrllyt pianoa, nyt syksyllä otti sivuaineeksi pianon.

Miten pianoa rämpytellään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syksystä saakka, teini. Nyt soittaa perinteisiä joululauluja ja jotain Mozartin sävellyksiä kai. Klassista enemmän. On soittanut viulua kuusi vuotiaasta ja rämpytrllyt pianoa, nyt syksyllä otti sivuaineeksi pianon.

Miten pianoa rämpytellään?

Muutama esimerkki

Vielä muita?

En nyt ymmärrä, mitä väliä sillä on, miten muut lapset edistyvät? Jokainen omaan tahtiinsa. Pitääkö pianonsoitostakin tehdä kilpailulaji?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mut soitin itse aikoinaan Aaronin pianokoulun punaisen, vihreän ja sinisen kirjan läpi. Sit loppui harrastus..

Vieläköhän niitä muuten käytetään?

Värit meni ettå sininen pun ja vihreä.

Oikeesti? Onko normaali tahti tuollainen, yksi kirja per vuosi? 

No ei kyllä aaronissa mennä noin, Mulla oli sininen ekalla, vihreä vasta joskus kutosella.

Ekan vuoden siis soitit sinistä? Minkä ikäisenä?

Joo, tai siis kirjoitin vähän huolimattomattomasti, ekaluokkalaisena sinistä, aloitin siis silloin pianotunnit, en muista milloin vaihdoin punaiseen, mutta ainakin neljännellä luokalla siitä vielä soitin.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin soitin Aaroneita, muistaakseni yhtä kirjaa käytiin yli vuosi läpi. En tiedä miksi etenimme niin hitaasti, mutta vaatii kyllä paljon harjoittelua oppia oikea kosketus ja sidonta. Kyllä varmasti voi edetä nopeastikin, mutta vaatii tosiaan tuntikausien päivittäistä harjoittelua.

No ei tuo ole hitaasti, aika superlahjakas saa olla jos jo esim. 4. vuonna ollut jo 4. Aaron. Normaalisti se neljäs on joskus yläkouluikäisenä jos n. 7-8-vuotiaana aloittanut.

Lapseni soittaa lempikappaleitaan. Pianonsoitonopettaja tulostaa nuotit. Lapsi soittaa nyt toista vuotta. Hän opiskelee myös musiikin teoriaa. Hän harjoittelee melkein joka päivä. On kehittynyt pidemmälle kuin minä.  Soitin pianoa 6-12 vuotiaana. Lapseni on 11 v. Hänen harjoitteluaan  on jopa mukava kuunnella. En ikinä oppinut edes säestämään yhtä hyvin kuin hän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin soitin Aaroneita, muistaakseni yhtä kirjaa käytiin yli vuosi läpi. En tiedä miksi etenimme niin hitaasti, mutta vaatii kyllä paljon harjoittelua oppia oikea kosketus ja sidonta. Kyllä varmasti voi edetä nopeastikin, mutta vaatii tosiaan tuntikausien päivittäistä harjoittelua.

No ei tuo ole hitaasti, aika superlahjakas saa olla jos jo esim. 4. vuonna ollut jo 4. Aaron. Normaalisti se neljäs on joskus yläkouluikäisenä jos n. 7-8-vuotiaana aloittanut.

Mennäänkö musiikkiopistossa nämä kirjat läpi järjestyksessä kappale kappaleelta? Kuuluuko se asiaan siis siellä, että kaikki mennään? Yksityinen opettaja kun pomppii yli ja sen takia vähä nopeampaa tahtia mennään noita kirjoja.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni soittaa lempikappaleitaan. Pianonsoitonopettaja tulostaa nuotit. Lapsi soittaa nyt toista vuotta. Hän opiskelee myös musiikin teoriaa. Hän harjoittelee melkein joka päivä. On kehittynyt pidemmälle kuin minä.  Soitin pianoa 6-12 vuotiaana. Lapseni on 11 v. Hänen harjoitteluaan  on jopa mukava kuunnella. En ikinä oppinut edes säestämään yhtä hyvin kuin hän. 

Mahtavaa! Siis missä tuollaisia opettajia että antaa soittaa empikappaleita eikä jotain tylsiä soittokirjasarjoja? Motivaatio säilyy varmaan vähän paremmin kun saa soittaa mieluisia kappaleita

Koulutettu pianonsoitonopettaja kyllä mielestäni osaa poimia lapsen lempikappaleista ne, joita kannattaa seuraavaksi harjoitella. Voi myös poimia teemoja eri kappaleista.

Meidän lapset aloitti pianon soiton niin, että toinen oli 9 ja toinen 7. Noin 10-vuotiaana molemmilla on tullut jonkinlainen harppaus edistymisessä. Opettaja on todella kannustava ja soitattaa lasten toivomia kappaleita. Lapset on ihan mielettömän innostuneita, kun soittavat radiohittejä jne. enimmäkseen tunneilla. Osaavat molemmat soittaa nyt nuoteista sekä säestää soinnuista. Soittavat pianoa päivittäin kesät talvet noin tunnin. Soittoa on mukava kuunnella. Nyt ovat jo soittaneet paljon joululauluja. Koskaan eivät ole soittaneet mitään kirjasarjaa.

Älkää päästäkö tyttöjä miesopettajalle. Huonot kokemukset.

Lapseni aloitti musiikkiopistossa 6-vuotiaana. Ensimmäisenä vuonna hän soitti Suzukin ykkösvihon läpi ja lisäksi siinä ohessa useita opettajan muista vihoista poimimia kappaleita. Aika suuri osa saman opettajan oppilaista eteni selvästi hitaammin. Kun lapseni soitti Suzuki-vihosta (siis ensimmäisestä) noin viidettä kappaletta, niin moni vuotta aikaisemmin aloittanut harjoitteli samaa kappaletta.

Pt 3::n lapsi suoritti 12-vuotiaana, MOT-tutkinnon (entinen iso ykkönen) 15-vuotiaana ja C-tutkinnon 18-vuotiaana. Nyt hän on 20 ja aloitti juuri ensimmäisen konserton harjoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ohis, mut soitin itse aikoinaan Aaronin pianokoulun punaisen, vihreän ja sinisen kirjan läpi. Sit loppui harrastus..

Vieläköhän niitä muuten käytetään?

Kyllä moni käyttää. Muistatko yhtään miten nopeasti edistyit kirjoissa?

No meillä ainakin on menneet noin kirja per vuosi. Tosin ovat käyttäneet lisänä myös muuta materiaalia. -eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin soitin Aaroneita, muistaakseni yhtä kirjaa käytiin yli vuosi läpi. En tiedä miksi etenimme niin hitaasti, mutta vaatii kyllä paljon harjoittelua oppia oikea kosketus ja sidonta. Kyllä varmasti voi edetä nopeastikin, mutta vaatii tosiaan tuntikausien päivittäistä harjoittelua.

No ei tuo ole hitaasti, aika superlahjakas saa olla jos jo esim. 4. vuonna ollut jo 4. Aaron. Normaalisti se neljäs on joskus yläkouluikäisenä jos n. 7-8-vuotiaana aloittanut.

Mennäänkö musiikkiopistossa nämä kirjat läpi järjestyksessä kappale kappaleelta? Kuuluuko se asiaan siis siellä, että kaikki mennään? Yksityinen opettaja kun pomppii yli ja sen takia vähä nopeampaa tahtia mennään noita kirjoja.

Nykyisin harva opettaja käyttää Aaronin pianokouluja, koska ne eivät oikein nykylapsia motivoi. Mutta se, pitääkö kaikki kappaleet soittaa järjestyksessä vai voiko harppia yli, riippuu siitä, mitä muuta lapsi soittaa. Jos lapsi ei soita juuri mitään muuta kuin Aaronin pianokoulun kappaleita, olisi huolissani, jos opettaja kovasti harppoo kappaleita. Perusasioiden harjoittelu voi jäädä liian heikolle pohjalle, jos edetään liian nopeasti vaikeampiin kappaleisiin. Saattaa tulla oppilas, joka on menossa Aaronin nelosessa, mutta jonka taidot ovat oikeasti Aaronin ykkösen tasolla (muistan omasta lapsuudestani pari tällaista tyyppiä, kun liian lepsu edellinen opettaja oli antanut edetä aina seuraavaan kappaleeseen, vaikka edellistäkään ei kunnolla osattu).

Mutta jos lapsi soittaa Aaroneiden lisäksi runsaasti muitakin kappaleita, voivat ne tavallaan korvata Aaronista ylihypityt kappaleet eikä mitään ongelmaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aaron-pianokoulukirjat = takuuvarma motivaation tappaja. Ei kai kukaan enää tänä päivänä soita mitään tiettyä soittokirjojen sarjaa? Terv. pianonsoiton ope

Juuh, kyllä vaan soittaa! Eikö musiikkiopistossa tarvi mennä jonkin kirjasarjan mukaan järjestyksessä eikä miten sattuu?

Musiikkiopistoissa opettajilla on suuri vapaus päättää, käyttävätkö he jotain pianokoulusarjaa (ja jos käyttävät, niin mitä) vai soitetaanko kappaleita eri lähteistä. Toki on jotain ohjeita siitä, että tietynlaisia kappaleita ptää soittaa tarpeeksi, mutta niitä voi valita monesta eri lähteestä.