Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jääräpäinen tytär ei suostu käyttämään silmälaseja
15.11.2018 |
Kalliit lasit ostettu ja sanoi käyttävänsä koulussa, että näkee taululle. Nyt kaverin mukaan ei käytä?? Tytöllä miinusnäköä molemmissa silmissä melkein -2 mutta haahuilee silti sokeana mielummin! Ärsyttää kun täytyy tarpoa tuolla pimeässä, pelkään oikeasti että jotain sattuu. Ja ihan itse sai lasinsa valita ja kokeili myös piilolinssejä, mutta ne ei hänen silmiin sopineet vaan kuulemma sattuu joten ei käytä. Mitä teen??
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä te tekisitte tilanteessani? Ap
Vierailija kirjoitti:
Piilarit, niihin tottuu nopeasti.
Ei kuulemma pysty käyttämään, tulee silmät kipeiksi. Ap
Meillä sama. Juuri piti uudet lasit ostaa kun ei muista mihin laittoi lasinsa keväällä, kun ne oli kuulemma nolot. Silmälasit ovat hänellä aika uusi juttu. Kaiken aikaa pitäisivät olla mutta käyttää lähinnä kuten lukukaseja käytetään, vaikka siis ei näe kauas juuri mitään.
Optikollekkin valehteli, että käyttää päivittäin, vaikka edellisen kerran on lasit käynyt päässä viime keväänä.
En muista, että minun nuoruudessa olisi ollut noin "noloa" pitää rillejä...
Itsellä oli -4 molemmissa enkä siltikään teininä uskaltanut käyttää niitä, koska ajattelin, että näytän rumalta ja ikäistäni vanhemmalta. Noh..voitte vaan kuvitella kuinka kömpelö olin. Piilareita en siis uskaltanut käyttää, koska luulin, että niistä voi tulla sokeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkähän ikäisenä niihin leikkauksiin sitten pääsee/kannattaa mennä, en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Piilarit, niihin tottuu nopeasti.
Ei kuulemma pysty käyttämään, tulee silmät kipeiksi. Ap
Silmien tuntoaistista katoaa 90 % piilareiden käytössä. Tulee kipeäksi, p.skaa. Tinttailee ja haluaa olla sokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte tilanteessani? Ap
Antaisin olla sokeana, kyllä se järki jossain vaiheessa voittaa kun ei jaksa sitä ainaista päänsärkyä mikä tulee siristelystä. Enkä ostaisi enää kalliita laseja.
Vierailija kirjoitti:
Minkähän ikäisenä niihin leikkauksiin sitten pääsee/kannattaa mennä, en tiedä.
Hirvittää lähinnä niiden hinta. 😥 Ja ei kyllä varmaan noin nuorille tehdä, tyttö siis 13v. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään suostunut pitämään pariin vuoteen. Toisaalta ymmärtää, oli ne niin järkyt, puoli naamaa peittävät kuten 80-luvulla oli tapana.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te tekisitte tilanteessani? Ap
No ei siinä oikein mitään voi, sama juttu kuin esim pyöräilykypärän kanssa. Vaikka huolehtisit että silmälasit on päässä kun lapsi lähtee kouluun, ne voi ottaa heti pois kun aikuisen silmä välttää. Eli parasta vaan koittaa puhua että olis tärkeää pitää niitä silmälaseja ja kehua kun käyttää, sanoa että näyttää hyvältä jne...jossain vaiheessa sitten lapsi alkaa niitä käyttämään vapaahtoisesti, ainakin sitten kun näkö huononee lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tiedän aikuisen lähes nelikymppisen, joka ei suostu pitämään laseja vaikka todellakin niitä tarvitsisi. Ei myöskään käytä piilareita, kun on kuulemma vaikeaa.
Lähes 30-vuotias sukulaisnainenkaan ei suostu käyttämään laseja vaikka on myöntänyt ettei nää kunnolla ajaa varsinkaan pimeässä. Käsittämätöntä mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on -1,75 ja -2, mutta en kehtaa käyttää laseja kuin kotona ja autolla ajaessa :D joo joo, typerää, mutta en pidä näistä kehyksistä (en pitänyt mistään mutta jotkut oli pakko valita) ja tunnen itseni rumaksi ne päässä, ja olen tottunut huonoon näköön.
Olen ollut ilman likinäköisen laseja nuoruudesta saakka, jolloin kiertävä optikkoko hän oli, ne minulle myi. Hienot oli, 70-luvun tyyliin. En vaan pitänyt, enkä pidä vieläkään. Nyt vasta olen joutunut käyttämään lukulaseja, varsinkin näin pimeään vuodenaikaan. Kesällä ulkona luin vieläkin ilman laseja. On ne hankalat, kun pitää aina muistaa raahata mukana. Olen siis yli 60v jo. Eikä ole särkenyt päätä, kai olisin ne lasit silloin laittanutkin. Töissäkään en tarvinnut laseja tietokoneella työskennellessä. Nyt suurennan vähän tekstiä, ja puhelinta en näe luke ilman niitä pirkuleen laseja. Huomasin, että heti kun aloin pitää lukulaseja, näin huonommin ilman niitä.
Minulla ei siis ole autoa, jos olisi, olisi oltava kunnon lasitkin.
Tuohan vaikuttaa jo opiskeluun, kun ei näe mitä taululle kirjoitetaan.
Saiko itse valita kehykset?
Kannattaa kokeilla vielä niitä piilolinssejä, koulussa on saatettu kiusata laseista, eikä enää halua niitä pitää.
Monilla tulee aluksi silmät kipeiksi piilolinsseistä, minullakin tuli, mutta kun päivittäin käyttää aina hetken ja pidentää hiljalleen aikaa, niitä ei edes huomaa. Vai onko kyse siitä, ettei saa niitä silmiin? Se on aluksi vaikeaa ja itsekin meinasin luovuttaa, mutta äkkiä siihen sitten oppii.
Kyllä -2 näkee vielä ok kadulla kulkea , jos ei ole isoa hajataittoa tms.molemmissa silmissä.Bussin numerotkin näkee riittävän aikaisin.Itse kuljin jollain -3/4 ja aina löysin kotiin ok.Luokassakin näin , tosin se oli 70-lukua,jollain vielä kirjoitettiin taululle.
Suostuisiko tyttö pitämään tunneilla laseja ?
Uskon, että tytär kyllä lopulta panee ne pokat päähänsä kun on pakko,mutta pakko ei noilla vahvuuksilla ole vielä.
Itse sain lasit likinäköisyyteen n.13v , lukiossa joissain kokeissa pidin laseja.
Vakituisesti yli 20nä kun hommasin piilarit.Vahvuus siinö vaiheessa jo enemmän .
Anna tottua rauhassa.
Kun itse sain 12 vuotiaana lasit, käytin niitä ekat pari vuotta vain koulussa silloin kun tarvitsi nähä kauas. En muuten. Toki miinusta oli silloin vain jotain -1 eli pärjäsi ihan ok ilman lasejakin.
Yläasteella menin kielikurssille ja käytin laseja koko ajan kun en pystynyt ennakoimaan milloin on pakko nähä kauas ja jaksanut kaivaa erikseen laseja esiin laukusta. Sen jälkeen en enää pärjännyt arjessa ilman laseja, silmät tottui eikä pystynyt olemaan ilman enää.
Alue: Aihe vapaa
Ei taida olla paljon tehtävissä. Itse tein ihan samoin, muinoin - tosin siksi, että en saanut itse valita kehyksiä. Muutaman vuoden olin ilman, ja sitten järki voitti.