Suorahakukonsultti, kysymys

Onko linjoilla henkilöä, jolla on kokemusta henkilöstön suorahausta? Kaipaisin näkemystäsi.
Minulla on takana pitkä rekryprosessi, joka alkoi headhunterin soitosta. Nyt mietin, että olinko tuossa prosessissa vain kiintiökandidaatti, ja todellisuudessa homma oli sovittu jo toiselle hakijalle prosessin aikaisessa vaiheessa. Voisin kuvitella, että tällä alalla on monenlaista yrittäjää, joista kaikkien toimintatavat eivät ole eettisiä.
Prosessissa oli 4-5 vaihetta: oli konsultin puhelinhaastattelu, rekrytoivan asiakkaan puolelta HR-johtajan haastattelua, soveltuvuustestausta ja lopuksi toimitusjohtajan haastattelu. Olin siis viimeisten 2 hakijan joukossa. Kuvittelin, että kaikki oli mennyt hyvin osaltani. Aikaisemmat haastattelut menivät nappiin, henkilöarvioijan kanssa oli hyvä keskustelu. Kokemus hommaan oli riittävä. Jotain kuitenkin juuri ennen viimeistä vaihetta tapahtui. Mietin, että oliko kyse siitä, että joku suosittelijoistani oli puhunut jotain negatiivista - mikä kyllä tuntuu epätodennäköiseltä.  Kuitenkin tilanne oli se, että menin viimeiseen, firman toimitusjohtajan haastatteluun. Heti ensimmäisestä minuutista oli selvää, että olin paikalla muodon vuoksi. Tätä toimaria ei kiinnostanut kuunnella vastauksia kysymyksiin, vilkuili kelloa, suoranaisesti pilkkasi vastauksiani, vaikka mitään syytä siihen ei olisi ollut. Sama HR-johtaja, jonka kanssa edellinen haastattelu meni hyvin, käyttäytyi hänkin epäluontevasti, vähän kuin nolostelisi koko tilannetta. Haastattelu oli ohi puolessa tunnissa. Olin pukeutunut haastatteluun hyvin, toimialan normaalin pukukoodin ja hakemani position mukaan. Toimitusjohtaja ja HR-johtaja tulivat paikalle farkuissa - eikä kyseessä nyt ollut IT- tai pelitalo vaan keskisuuri kansainvälinen yritys. Edellisessä haastattelussa samainen HR-johtaja oli ollut puvussa. Lopuksi HR-heppu saattoi minut hissiin ja hermostuksissaan puhui läpiä päähänsä ("Heh, joudun saattamaan sinut pois, jotta näen, että lähdet. Heh!").  Hylsy tuli meilillä, ja mahdollisuutta keskustella tarjottiin useamman päivän päähän. Valintakriteereistä konsultti vain totesi, että ei oikeastaan ollut mitään syytä, miksi minua ei valittu. Kuulemma kokemukseni ja osaamiseni oli kohdallaan.

Hei nyt vähän ryhtiä! Olen elämäni aikana aiemminkin karsiutunut pois rekrytointiprosessin viimeisessä vaiheessa, eikä asia ole jäänyt kaivelemaan. Erona se, että rekrytoiva esimies tai HR on soittanut ja avannut sitä, miksi en tullut valituksi. Nämä syyt ovat olleet täysin ymmärrettäviä. Mutta tämä, että en aktiivisesti hae paikkaa, vaan minulle soitetaan siitä, roikotetaan prosessissa viikkoja, lähes kuukausia, ja sitten ilman selityksiä kylmää olkapäätä viimeisessä vaiheessa.

 Ymmärrän toki, että joskus käy niin, että sopiva hakija ehditään haastatella, ja sitten seuraavat haastattelut muiden kanssa hoidetaan velvollisuudesta. Itse olisin kuitenkin mieluummin perunut haastattelun kuin rämpinyt paikalle klo 7.30 aamulla täysin turhaan haastatteluun. Kyllä tuossa vaiheessa sopisi tsempata ja edes esittää kiinnostunutta. 
Kaiken huipuksi tämä headhunter kysyi, että voiko olla jatkossa yhteyksissä vastaavanlaisissa positioissa. Miksi hukkaisin toiste elämästäni pari kuukautta täysin turhaan prosessiin? Harmittaa myös se, että jouduin häiritsemään suosittelijoita tällaisen turhan teatterin vuoksi. Olisin mieluusti säästellyt heitä sellaisiin rekryihin, joissa ollaan tosissaan.