Kuinka paljon sekaannutte koululaisten kaveriasioihin?
Siis olettaen, että leikit/oleminen sujuvat kivasti. Ohjailetteko, että lapsi on tasapuolisesti kavereiden kanssa? Vai saako olla parhaan kaverin kanssa enemmän? Tuli vaan mieleen, kun tuttava määräilee ihan mielivaltaisen oloisesti lapsensa kavereista. Lapsella ei tunnu olevan mitään oikeuksia omiin asioihinsa kavereista tai harrastuksista nyt puhumattakaan. Lapsi vaikuttaa ihan normaalilta ja ilmaisee halunsa olla kavereiden kanssa, mutta äiti saattaa tosiaan määrätä kysymään ihan toista kaveria.
Ollaan paljon tekemisissä, asutaan samassa naapurustossa, ja olen huomannut tämän jo useita kertoja. Omat koululaiset hoitaa itse kaveriasiansa ja kokisin jotenkin omituisena, että alkaisin sanomaan kenen kanssa pitää olla. Lähinnä ohjeistanut vaan ottamaan kaikki mukaan. Nyt ei kiitos mitään kiusaamistapauksia, sillä niihin tietenkin puututaan. Mutta siis puututteko tai ohjailetteko kouluikäisten lastenne kaverisuhteita?
En puutu mitenkään.
Ne joiden tiedän puuttuvan on erityislasten vanhempia. Esim rajoitetaan kotiin kutsuttavien määrää jne.