Omituinen tunne parisuhteen alussa
Kommentteja, mielipiteitä! Olen melko tuoreessa suhteessa oleva aikuinen nainen. Tunnistan itsessäni jonkinaisteisen sitoutumispelon ja mietin, mikä negatiivisista tuntemuksistani kumppaniani kohtaan johtuu siitä ja mikä on sellaista, jota vastaan voisin yrittää "taistella".
Mies on taitava puhuja ja tuntuu, että hänen vakuuttelunsa ihanasta, yhteisestä tulevaisuudesta saavat pääni pyörälle. Totuushan on se, että kaikki vakuuttelu on pelkkää sanahelinää ennen toteutumistaan. Miehen mielestä arvomaailmani on vinksahtanut kun en ole valmis hyppäämään (minun mielestäni suin päin) suhteeseen. Haluaisin edetä hitaasti, miehelle tämä ei käy vaan hän haluaa kaiken nyt heti. Hänellä on kotoisa olo janssani jo nyt, minulla ei ole.
Oletko koskaan päässyt alun aika epävarmoista tuntemuksistasi eroon? Vai pitäisikö minun tässä tilanteessa vain viheltää peli poikki? Tuntuu, ettei mies kunnioita minun haluani edetä hitaasti ja kilttinä ihmisenä mietin, miten hän mahtaa minua yrittää jyrätä tulevaisuudessakin.
Kommentit (17)
Ei hyvä juttu. Tulee mieleen klassinen narsisti-kuvio. Juuri tuo, että arvostelee arvomaailmaasi tuossa asiassa on merkki vaarasta.
Intuitiosi kertoi sen jo, ja päätit kirjoittaa tänne.
On hyvin helppoa huomata jo tutustumisvaiheessa ne toisen viat ja puutteet, mutta yleensä niiltä suljetaan silmät ja perustetaan se perhen tuollaisten miesten kanssa.
Mene peilin eteen ja lue teksitisi itsellesi ja palataan sitten asiaan.
Yrität jo nyt vakuuttaa itsesi siitä, että miehen tunteet ovat enemmän oikeat kuin sinun?
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvä juttu. Tulee mieleen klassinen narsisti-kuvio. Juuri tuo, että arvostelee arvomaailmaasi tuossa asiassa on merkki vaarasta.
Intuitiosi kertoi sen jo, ja päätit kirjoittaa tänne.
Jonkinlainen persoonallisuushäiriöviba minullekin tulee. Kuvioon kuulunee sekin, että toinen osapuoli (=minä) pohtii omaa mahdollista väärää suhtautumistapaansa asiaan. Ja kokee syyllisyyttä siitä, ettei käyttäydy toisen toivomalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hyvä juttu. Tulee mieleen klassinen narsisti-kuvio. Juuri tuo, että arvostelee arvomaailmaasi tuossa asiassa on merkki vaarasta.
Intuitiosi kertoi sen jo, ja päätit kirjoittaa tänne.
Jonkinlainen persoonallisuushäiriöviba minullekin tulee. Kuvioon kuulunee sekin, että toinen osapuoli (=minä) pohtii omaa mahdollista väärää suhtautumistapaansa asiaan. Ja kokee syyllisyyttä siitä, ettei käyttäydy toisen toivomalla tavalla.
Kitalakilaukaus.
Ei terveessä parisuhteessa kumpikaan jyrää toista, vaan asioista neuvotellaan. Vaikka olisit kuinka kiltti, ei kukaan normaali ihminen tuollaista silti harrasta.
”taitava (?!) puhuja” - sanoo, että ”arvomaailmasi on vinksahtanut” eikä halua edetä ”hitaasti” - ja mietit vielä...?
Oletko ihan suoraan ja yksinkertaisesti kysynyt siltä, että mihin sulla oikein on kiire?
Luota omaan tunteeseesi. Mies kuulostaa narsistilta. Toisen kunnioittaminen on parisuhteen perusta. Eteneminen suhteessa tulee tapahtua "hitaamman" tahdissa, muuten ei hyvä heilu.
ap kuulostaa nykypäivän sinkkunaiselta.
no oo yksin, oot sitä loppuelämäs.sieltä ei ole tulossa mitään prinssiä sulle.
vanhainkodissa jos muistit pelaa tajuat asian.
Klassinen narsku. Jalat alle. Todella huono ennuste suhteelle. Alku on huumaa, edetään nopeaan, loppu on katastrofi ja elämäsi pahin painajainen, joka jatkuu vielä senkin jälkeen, kun olet paennut ja katkonut kaikki mahdolliset yhteydet. Nimim. kahdeksan vuotta erosta ja exän kiusa ja vaino yhä jatkuu
Vierailija kirjoitti:
ap kuulostaa nykypäivän sinkkunaiselta.
no oo yksin, oot sitä loppuelämäs.sieltä ei ole tulossa mitään prinssiä sulle.
vanhainkodissa jos muistit pelaa tajuat asian.
Jos vaihtoehto on olla yksin kotoisan olon kanssa, valitsen sen hetkeäkään epäröimättä.
Onneksi en anna pahemmin painoarvoa kommentoijille, joilla ei äidinkielikään(?) oikein taivu. Kuulostat katkeralta sinkkumieheltä tai vaihtoehtoisesti pahasti elämän kolhimalta ja katkeralta, huonoja kumppanivalintoja tehneeltä naiselta.
Vierailija kirjoitti:
ap kuulostaa nykypäivän sinkkunaiselta.
no oo yksin, oot sitä loppuelämäs.sieltä ei ole tulossa mitään prinssiä sulle.
vanhainkodissa jos muistit pelaa tajuat asian.
Narsku löysi ketjun.
Kannattaa luottaa omaan intuitioonsa. Älä suostu muuttamaan yhteen liian nopeasti. Mieluummin hidas
tutustuminen ja seurustelu kuin painostuksen alla yhteinen koti saman tien. Siitä onkin sitten vaikeampi
lähteä. Jos joku vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensäkin on niin!
Jos tuo olisi oma kirjoittama niin en jatkaisi