Suomalaisen miehen tarina: Markku eli tuilla 20 vuotta, sulkeutui kotiinsa ja oli ylpeä siitä, ettei tehnyt mitään – "Ei ole mitään järkeä tehdä matalapalkkaduunia, koska saman rahan saa ilmaiseksi"

Tuo on malliesimerkki ihmisroskasta, josta ei ole kuin haittaa.

Mikä teitä ärsyttää? Onko joku työ nyt jäänyt tekemättä kun Markku ei ole ollut rivissä. Päinvastoin rivityöläisten pitää olla tyytyväinen, että osa jättäytyy syrjään. Helpompi saada itselle töitä. Kiitos Markku!

Ei kukaan jää nyhväämään ja kituuttamaan pienillä tukirahoilla, koska se on niin paljon helpompi ja hauskempi tapa elää. Ihmisillä on aina syynsä jäädä ulkopuolelle. Ylpeyttä suojellaan väittämällä, että oli muka oma valinta. Ei se ollut. Ei vaan pärjätty.

Yhteiskunnassa tulee AINA olemaan niitä, jotka tarvitsevat tukea. En kadehdi heitä. Säälin. En vaihtaisi omaa palkkaani, taloani, matkojani jne. tukirahoilla kituuttamiseen.

Ei ole mukavaa elämää tuo.  Mä olen ollut "vasta" vuoden työttömänä ja pää meinaa hajota. Mutta mä olen 50v, eikä kukaan/mikään taho palkkaa minua enää.  Että joku 15-18v tätä perseaukista työttömän elämää ennenkuin pääsee edes eläkkeelle.  Kuulostaa hienolta. 

Työttömänä ei todellakaan voi nauttia elämästä siten kuin työssäoleva.  Enkä tarkoita pelkästään rahaa.  Työstä saa itsekunnioitusta, työkavereita, sosiaalista kanssakäymistä ihmisten kanssa=kuuluminen yhteisöön jne. Mulla ei ole mitään enää. Onneksi mies on jaksanut pysyä rinnalla. Markku voisi pitää vaan turpansa kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Mikä teitä ärsyttää? Onko joku työ nyt jäänyt tekemättä kun Markku ei ole ollut rivissä. Päinvastoin rivityöläisten pitää olla tyytyväinen, että osa jättäytyy syrjään. Helpompi saada itselle töitä. Kiitos Markku!

Ymmärtääköhän ihmiset, että se miten yhteiskunnassa on näitä pienituloisia, on se mikä pitää hinnat kurissa? Tiedättekö miten hintataso nousisi, jos kaikilla olisi yhtäkkiä varaa kalliiseen...

Ja sitten ihmetellään huostaanottoja...

– Oli aika sekava lapsuus, kun vanhemmat ovat aina dokanneet – ja tapelleet kun ovat dokanneet. On ollut kaikenlaisia tilanteita kotona. Toisaalta lapsuus on ollut hyvä silloin, kun vanhemmat eivät olleet päissään.

Mitä voi tehdä kun kotona vanhemmat eivät lapsestaan välitä tai käyttäytyvät niin, että lapsen on paha olla?

Pistää vihaksi. Tässä on turha edes keskustella puoluepolitiikasta tai yhteiskunnasta vaan lähinnä siitä viinan vetämisestä ihmisen ihan omana valintana ja miksi se on niin hienoa? Enemmän Suomessa on joutunut selittämään sitä miksi ei juo mitään edes viinilasillista kuin sitä, että vetää viinaa kaksin käsin.

Olen joskus katsonut youtube videota yli 50 mieheltä joka ei ymmärtääkseni ole koskaan tehnyt palkkatyötä. Mies valittaa videoilla kuinka hänen ei kannata tehdä töitä kun on niin velkaantunut ja on elämäntapasairauksia jne. Pelkkiin lääkkeisiin menee kuulemma 1000e/kk. Kaikki on hänen mielestä yhteiskunnassa päin p:ttä.

Työkykyiset työttömät voisi hyvin velvoittaa tekemään jotain yleishyödyllistä, olisi hyväksi työttömälle ja yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Näkee että vaalit tulossa.

Ja näköjään uppoaa kuin kuuma voi veitseen.

Tuo Markun tarina kuulostaa kyllä hyvinkin totuudenmukaiselta. Siihen passiivisuuden loukkuun on todella helppo pudota Suomessa, jos on jotain pientä masennusta. Tuet kuitenkin juoksevat ja jossain vaiheessa katkeruus alkaa voimistua. Itselläni ja parhaalla ystävälläni on ollut tuo sama kokemus, tosin itse olen aina ollut täysin raitis.

Siinä 25-vuotiaana minusta meinasi tulla täysin sossun elätti ja linnoittauduin sotkuiseen kämppääni pariksi vuodeksi. Kukaan sukulainen ei ottanut tilannettani vakavasti, kun siis en päästänyt ketään käymään ja en oikein opiskellutkaan tai käynyt töissä (en uskaltanut hakea töitä).

Itselleni käänteen tekeviä asioita olivat se, kun kävin oileasti terapiassa pari vuotta, menin ihan väkisin sosiaalisuutta kehittävään harrastukseen sekä viimeinen niitti oli se, kun sossussa sain ikävää kohtelua ja alkoivat olla mulle tiukkoina, kun yritin vain jatkaa lusmuilua. Piti aina kaivella joitain tiliotteita ja täytellä lomakkeita sekä raahautua sinne sosiaalitoimistoon ja jo se alkoi tuntua työltä itsessään. Aloin turhautua siitä kaikesta ja sisuunnuin. Ajattelin, että noille sossuillehan en enää nöyristele ikinä. Ja hain töitä ja sainkin ihan hyviä töitä jne. Sen myötä elämäni alkoi muuttua normaalimmaksi ja se katkeruus alkoi väistyä. Olin hyväkin siinä työssä ja sain kavereita jne.

Siitä olen katkerakin, ettå sukulaiseni tai vanhempani eivät puuttuneet tilanteeseeni MITENKÄÄN. Ei myöskään ne pari kaveriani. Yksin olin kaikki päivät ja illat kotona ja ajankuluksi dyykkailin roskiksia. Olin ihan nätti nuori nainen, ujo ja huonoitsetuntoinen sekä sosiaalisia tilanteita pelkävää vain. Sittemmin elämäni on mennyt ihan ok, tosin on ollut ihan toisenlaisia haasteita.

Ihanaa kun verrataan päihdeongelmaista kaikkiin työttömiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkee että vaalit tulossa.

Ja näköjään uppoaa kuin kuuma voi veitseen.

Toivottavasti näin. En ole edes kylmällä voilla onnistunut vielä veitseä edes naarmuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näkee että vaalit tulossa.

Ja näköjään uppoaa kuin kuuma voi veitseen.

Toivottavasti näin. En ole edes kylmällä voilla onnistunut vielä veitseä edes naarmuttamaan.

Luulisi Suomessa kaikkien tietävän kehen ylen toimittajaan viitataan kirjoittamalla tuo sanonta väärinpäin. Mutta näköjään ei.

Vastaaja nro 30 jatkaa. Siis olin lähinnä kotona, en jaksanut peseytyäkään. Roikuin netissä yökaudet ja dyykkailin roskiksia. Kaupassa kävin juuri ennen sulkemisaikaa illalla, sillä häpesin itseäni ja peökäsin kohdata naapureita tai muutenkin ihmisiä.

Käsi sydämellä: onko serkkusi, oma lapsesi, veljesi tai vaikkapa vanha kaverisi nykyään kovin etäinen ja itse asiassa ei oikein tee mitään sekä ehkä taitavasti selittelee jotain, jos kysyt kuulumisia? Päästääkö hän kylään kotiinsa?

Kysypä sitä suvun "mustaa lammasta" luoksesi kylään tai vaikkapa kaupungille johonkin tapahtumaan tai vaikka syömään. Juttele niitä näitä. Kysy ihan rehellisesti, onko kaikki hyvin ja kannusta johonkin sosiaaliseen juttuun mukaan. Omien läheisten olisi kaikkein helpointa auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa. Jos he vain vaivautuisivat.

Ei sitä muut välttämättä, miltä tuntuu olla sellaisessa jamassa ja hymistely tai rahan syytäminenkään ei auta. Tiedän sen omasta kokemuksestani.

Markk tekee pimeitä töitä? Aika moni niin kutsuttu elämäntapatyötön hankkii extraraa pimeästi. Esim, Joulupukkina 50€/kerta. Äkkiä saa kasaan 500€ pimeänä.

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa kun verrataan päihdeongelmaista kaikkiin työttömiin...

Kyse oli entisestä syrjäytyneestä. Ja ne juttunsa kyllä osuivat ja upposivat. En ollut päihdeongelmainen, enkä työtönkään, mutta ne hänen kokemuksensa olivat todella tutun kuuloisia minulle. Minulla oli sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennusta jne. Linnoittauduin kotiin ja oli vaikeaa mennä edes kauppaan. Ja vähän samalla tavalla itsekin pääsin siitä irti. Liian helppo raha ja tuet ilman mitään vastikkeellisuutta ovat vain pahaksi syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville.

T. Entinen sossun elätti (noin 15 vuotta sitten)

Vierailija kirjoitti:

Markk tekee pimeitä töitä? Aika moni niin kutsuttu elämäntapatyötön hankkii extraraa pimeästi. Esim, Joulupukkina 50€/kerta. Äkkiä saa kasaan 500€ pimeänä.

Vaikutti kyllä siltä, että tekee ihan oikeita töitä. Älä lyö lyötyä.

Miksi alapeukutat kommenttejani? Demarit eivät siinä pikku ihkukuplassaan, söpössä parisuhteessaan ja normaalielämässään ymmärrä, että syrjäytyneitä EI AUTA hymistely tai liian helppo raha. Se on ongelmaiselle sama kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Ihmiselle on hyväksi ponnistella ja tehdä työtä rahan eteen. Lisäksi päihdeongelmaisellakin sen päihdeongelman oikea syy voi olla joku psykiatrin auttamisalueelle kuuluva aivan muu asia, josta se päihdeongelma kumpuaa.

Itselläni ei ole ikinä ollut päihdeongelmia, mutta olen muuten traumatisoitunut ja siitä on seurannu kaikenlaista ikävää. Mutta kukkahattutavishan ei sitä ymmärrä. Hieman oikeistolaisempi malli auttaa niitä syrjäytyneitäkin ihan oikeasti. Liian isot tuet ovat loukku, josta on vaikeaa päästä ylös. Tiedän, mistä puhun ja meinasin jäädä siihen samaan loukkuun itsekin. Järjestelmä tekee lusmuilun aivan liian helpoksi nykyisellään.

Myös se itseäni pidempään syrjäytyneenä ollut kaverini myöntää saman (olemme keskustelleet aiheesta useastikin). Nykyään hän asuu USA:ssa ja on varsin toimelias siellä, kun se on vain pakollista siellä käytännössä. Hän on lahjakas ja kyvykäs ihminen, mutta Suomessa jotenkin tipahti siihen syrjäytymisen ansaan ja sieltähän ei helposti pääse ylös. Suomessa oli liian helpoa olla toimeton sossun elätti ja hänkin tipahti siihen ansaan.

Vierailija kirjoitti:

Meidän veronmaksajien ei kannata elättää tuollaisia lusmuja. Siperiaan voidaan myydä orjaksi.

Miten olit ajatellut käyttää myyntivoiton, orjakauppias?

Öö? Siis kaveri oli mt- ja päihdeongelmainen syrjäytynyt?