Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ymmärsitkö peruskoulun tai edes lukion jälkeen miten massiivinen katastrofi vuoden 1918 sota oli Suomelle?

Vierailija
08.11.2018 |

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

Neuvostoliitto perustettii 1922.

Ja kaikissa entiseen neuvostoliittoon kuuluneissa maissahan puhutaan venäjää. Eiku.

Vierailija
42/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No se riippuu ihan oppilaasta ja historian opetajasta. Minulla oli ihan valtavan hyvä opettaja ja olin itse (ja olen yhä) erittäin kiinnostunut historiasta, kirjoitin siitä ällän ja se oli 10 lukion päästötodistuksessa.

Jos joku haluaa sivistää itseään aiheesta, suosittelen lukemaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla.

Ja nämä Esko Varhon Ylelle kirjoittamat jutut ja dokumentti Julma maa ovat analyyttisiä, suosittelen. Jutun perässä on linkki Areenaan tuohon dokumenttiin:

https://yle.fi/uutiset/3-10389972

Tässä on olennainen pointti epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka kasvatti ristiriitaa katovuonna 1917. Eduskuntavaaleissa sai äänestää, mutta iso osa päätöksistä tehtiin kunnissa, joissa vain käytännössä maata omistavilla miehillä oli sananvaltaa. Torppareilla, palvelusväellä ja naisilla ei mitään.

https://yle.fi/uutiset/3-10043851

1917 vaalit eivät olleet epädemokraattiset. Samanlainen vaaliliitto on tämän hetkisellä lainsäädännöllä täysi laillinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko siis ap:n mielestä meidän ollut parempi ajautua Venäläisten vasalleiksi, tai jopa ihan kiinteästi Venäjään kuuluvaksi? Siihen suhteutettuna nuo tappiot on lähes hyväksyttävissä. No, parempihan se tietenkin olisi ollut, jos ei olisi tarvinut sotia lainkaan.

Niin, kyllä suomalaiset sen sodan kuitenkin toisiaan vastaan ihan keskenään aiheuttivat.

Venäjän propaganda on ollut aina erittäin toimivaa. On sellaista propagandaa jota älykkäät ihmiset pitävät hyvin selvänä ja joka menee silti täydestä vähemmän fiksuille, ja lisäksi on propagandaa joka jää fiksummiltakin huomaamatta.

 

Aina ? Meinaatko siis ,että jo  Nikolai II olisi levittänyt tänne Suomen Suurruhtinaskuntaan propagandaa, että tappakaa minut ja perheeni pian, tai ainakin liittykää nopeasti  niihin jotka minua ja perhettäni pitävät sitä ennen vankinaan Jekaterinburgissa ?

Vierailija
44/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Mitä olisi tapahtunut, jos sotäa ei olisi ollut?

Vaikea sanoa, mutta mielenkiintoista pohtia! Esim. Suomesta tuskin olisi tullut missään vaiheessa hyvinvointivaltiota, vaan se olisi pysynyt surkeasta maataloudestaan ja vielä surkeammasta teollisuudestaan riippuvana kehitysmaana 1940-luvulle asti (Suomea pidetään yleisesti historiankirjoissa kehitysmaana 1950-luvulle asti), jota pieni, usein ruotsin- tai saksankielinen eliitti, olisi edelleen riistänyt siinä määrin, että viimeistään toisen maailmansodan myötä NL olisi nielaissut etupiiriinsä koko Suomen. Suurin osa kansasta oli kuitenkin suomenkielistä, kouluttamatonta rahvasta, jota oli käytetty vuosisatoja joidenkin toisten hyväksi. Neuvostoliittoa vastaan käytyä talvisotaahan pidetään kaikkia suomalaisten rivejä yhdistävänä kokemuksena, siksi sitä pidetään esillä aina joulukuun kuudentena eli Suomen itsenäistymispäivänä (6.12.1917), eikä suinkaan maan alkutaipaletta mustannutta kansalaissotaa, josta yhä vaietaan, koska se nostaa framille suomalaisten keskuudessa vallinneen omien vihan joko niin, että etuoikeutut nähdään vähemmän etuoikeutettujen sortajina tai niin, että suomalainen työväki venäläisten kaltaistensa (musikoiden) lailla nousi oikeudettomaan kapinaan hallitsevaa luokkaa vastaan.

Tuon ajan kokoomus halusi Suomesta kuningaskunnan ja Suomeen saksalaisen kuninkaan. Siihen mennessä Suomi oli ollut Ruotsin ja Venäjän alusmaa, eikä pelkkää suomea puhuvia suomalaisia pidetty verotettavaa rahvasta tai yksinkertaisiin töihin muiden (koulutetumpien ja maailmaa nähneiden) ohjauksessa juuri ja juuri kykeneviä kummempana. Hessenin prinssi Friedrich Karl oli vahva ehdokas Suomen kuninkaaksi ja Suomen kuninkaana hänen nimekseen olisi tullut Väinö I. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan saksalaissyntyinen kuningas ei suomalaisille sitten enää kelvannut. Tosiasia on se, että tuolloin oli tosiaan olemassa eliitti, joka kyllä hyödynsi omaksi edukseen suomalaisten kansallisia pyrkimyksiä ja koko kansan yhteistä halua itsenäisyyteen, mutta se eliitti oli koulutettua kielensä näennäisesti ruotsista suomeksi vaihtanutta alun perin ruotsinkielistä eliittiä, jolla oli kansallisaatteistaan huolimatta joskus hyvinkin syviä ennakkoluuloja kouluttautumatonta suomalaista rahvasta kohtaa, eikä se missään välissä halunnut luopua omista eduistaan (kaikki korkeampi koulutus piti saada ruotsiksi kuten ennenkin).

Historiallisen tietämyksen puute on nyky-yhteiskunnan syöpä. Nyt mikä tahansa idea näyttää menevän läpi erityisesti ääriajat**lijoille, jos se vain jollain lailla tukee omia uskomuksia. Esimerkiksi sille kommunismille oli olemassa vahva tilaus yhtä lailla kuin Ranskan suurelle vallankumoukselle, ja näissä molemmissa on ollut loppupeleissä kysymys yksilönvapaudesta. Sellaista ei luultavasti olisi edelleenkään olemassa, jos vähempi väki ei olisi missään vaiheessa pistänyt isommille hanttiin, noussut kapinaan tai vaatimaan oikeuksiaan. Yhtä lailla voisi pohtia sitä, että millainen maailma nykyään olisi olemassa, jos Yhdysvallat olisi pysynyt 1700-luvun lopussa brittien alusmaana, Etelä-Amerikka Espanjan tai Portugalin, Suomi joko Venäjän tai Ruotsin. Voisi myös kysyä, olisivatko nykyiset sortajat nyt siinä asemassa, josta käsin he nykyään sortavat muita. Ilman kansalaissotaa esim. nimensä perusteella Savon aatelinen Juhana Vartiainen varmaan kuokkisi perunaa yhtä lailla kuin vähäosainen virolainen ex-neukku viljelijä, Ben Zyskowitcz ei olisi koskaan edes syntynyt, mutta vähissä vaatteissa lähinnä poseerannut kova Pohjanmaan oikeistomimmi Susanna Koski voisi silti olla vaikkapa Putinin suomalainen raka**ajatar (koska sellaisella käytöksellä hän on suosionsa hankkinut).

Vierailija
45/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Mitä olisi tapahtunut, jos sotäa ei olisi ollut?

Vaikea sanoa, mutta mielenkiintoista pohtia! Esim. Suomesta tuskin olisi tullut missään vaiheessa hyvinvointivaltiota, vaan se olisi pysynyt surkeasta maataloudestaan ja vielä surkeammasta teollisuudestaan riippuvana kehitysmaana 1940-luvulle asti (Suomea pidetään yleisesti historiankirjoissa kehitysmaana 1950-luvulle asti), jota pieni, usein ruotsin- tai saksankielinen eliitti, olisi edelleen riistänyt siinä määrin, että viimeistään toisen maailmansodan myötä NL olisi nielaissut etupiiriinsä koko Suomen. Suurin osa kansasta oli kuitenkin suomenkielistä, kouluttamatonta rahvasta, jota oli käytetty vuosisatoja joidenkin toisten hyväksi. Neuvostoliittoa vastaan käytyä talvisotaahan pidetään kaikkia suomalaisten rivejä yhdistävänä kokemuksena, siksi sitä pidetään esillä aina joulukuun kuudentena eli Suomen itsenäistymispäivänä (6.12.1917), eikä suinkaan maan alkutaipaletta mustannutta kansalaissotaa, josta yhä vaietaan, koska se nostaa framille suomalaisten keskuudessa vallinneen omien vihan joko niin, että etuoikeutut nähdään vähemmän etuoikeutettujen sortajina tai niin, että suomalainen työväki venäläisten kaltaistensa (musikoiden) lailla nousi oikeudettomaan kapinaan hallitsevaa luokkaa vastaan.

Tuon ajan kokoomus halusi Suomesta kuningaskunnan ja Suomeen saksalaisen kuninkaan. Siihen mennessä Suomi oli ollut Ruotsin ja Venäjän alusmaa, eikä pelkkää suomea puhuvia suomalaisia pidetty verotettavaa rahvasta tai yksinkertaisiin töihin muiden (koulutetumpien ja maailmaa nähneiden) ohjauksessa juuri ja juuri kykeneviä kummempana. Hessenin prinssi Friedrich Karl oli vahva ehdokas Suomen kuninkaaksi ja Suomen kuninkaana hänen nimekseen olisi tullut Väinö I. Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan saksalaissyntyinen kuningas ei suomalaisille sitten enää kelvannut. Tosiasia on se, että tuolloin oli tosiaan olemassa eliitti, joka kyllä hyödynsi omaksi edukseen suomalaisten kansallisia pyrkimyksiä ja koko kansan yhteistä halua itsenäisyyteen, mutta se eliitti oli koulutettua kielensä näennäisesti ruotsista suomeksi vaihtanutta alun perin ruotsinkielistä eliittiä, jolla oli kansallisaatteistaan huolimatta joskus hyvinkin syviä ennakkoluuloja kouluttautumatonta suomalaista rahvasta kohtaa, eikä se missään välissä halunnut luopua omista eduistaan (kaikki korkeampi koulutus piti saada ruotsiksi kuten ennenkin).

Historiallisen tietämyksen puute on nyky-yhteiskunnan syöpä. Nyt mikä tahansa idea näyttää menevän läpi erityisesti ääriajat**lijoille, jos se vain jollain lailla tukee omia uskomuksia. Esimerkiksi sille kommunismille oli olemassa vahva tilaus yhtä lailla kuin Ranskan suurelle vallankumoukselle, ja näissä molemmissa on ollut loppupeleissä kysymys yksilönvapaudesta. Sellaista ei luultavasti olisi edelleenkään olemassa, jos vähempi väki ei olisi missään vaiheessa pistänyt isommille hanttiin, noussut kapinaan tai vaatimaan oikeuksiaan. Yhtä lailla voisi pohtia sitä, että millainen maailma nykyään olisi olemassa, jos Yhdysvallat olisi pysynyt 1700-luvun lopussa brittien alusmaana, Etelä-Amerikka Espanjan tai Portugalin, Suomi joko Venäjän tai Ruotsin. Voisi myös kysyä, olisivatko nykyiset sortajat nyt siinä asemassa, josta käsin he nykyään sortavat muita. Ilman kansalaissotaa esim. nimensä perusteella Savon aatelinen Juhana Vartiainen varmaan kuokkisi perunaa yhtä lailla kuin vähäosainen virolainen ex-neukku viljelijä, Ben Zyskowitcz ei olisi koskaan edes syntynyt, mutta vähissä vaatteissa lähinnä poseerannut kova Pohjanmaan oikeistomimmi Susanna Koski voisi silti olla vaikkapa Putinin suomalainen raka**ajatar (koska sellaisella käytöksellä hän on suosionsa hankkinut).

Ihmisen ikuiseen perusluontoon kaiketi näyttää kuuluvan se, että aina kun vain on mahdollista sorretaan niitä joitakin muita tai ainakin niitä itseään alempia, jos sellaiseen suinkin tulee tilaisuus. Harvat poikkeukselliset hetket irti tästä ihmisen ikuisesta kirouksesta historiassa ovat lähinnä onnekkaita ja oikeaan aikaan sattuneita tapahtumia, joilla on kuitenkin pyrkimys vääntyä sinne ihmistä hallitsevan ikuisen periaatteen suuntaan. Täten Suomen valtio on yhä olemassa sattumalta vain siitä syystä, että Venäjä ajautui kaaokseen oman vallankumouksensa vuoksi. Talvisotakaan ei ollut mikään kansanrintamia yhdistänyt ihme, vaan sattuma, jossa kaikkien osallisten piti pakon edessä valita puolensa ja sopeutua vallitsevaan tilanteeseen. Nykykokkarit sitten vuorostaan myisivät ihan kaiken, minkä voivat myydä yksityisille tahoille tai tarvittaessa vaikka sille Venäjälle, jos sinne oikeisiin taskuihin päätyvästä hinnasta ensin sovitaan. Historia ei opeta uppiniskaista, perusluontonsa mukaan toimivaa ihmistä, vaan tarjoaa ainoastaan lisää esimerkkejä, kuinka alistaa toista. Alistaminen kasvattaa alistamiseen pyrkiviä itsekkäitä egoisteja, jotka eivät kykene näkemään yhteistä tai yleistä hyvää. Siitä syystä suomalainen talonpoika (Sipilä) hamuaa itselleen nyt orjia, koska historian saatossa hän ollut ehkä sorrettu, muttei kuitenkaan missään välissä itse orja. Pohjolan ylpeys on ollut tähän asti se, ettei kansaa olla pakotettu missään vaiheessa täyteen orjuuteen. Valtaan päästyään täälläkin nämä samat haluavat kuitenkin aivan samaa, mitä muutkin, itseään ylemmät ja ylhäisemmät vallanpitäjät. Siksi Nokiakin hankki tiloihinsa hovimestarin. Jollei alistamisperinne ole kotoisin kotimaasta, sellainen omaksutaan oitis muualta, jos se pönkittää omaa asemaa muiden käskijänä.