Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ymmärsitkö peruskoulun tai edes lukion jälkeen miten massiivinen katastrofi vuoden 1918 sota oli Suomelle?

Vierailija
08.11.2018 |

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Kommentit (45)

Vierailija
21/45 |
09.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärtänyt lainkaan koulun pohjalta. Aloin ymmärtää asiaa vasta nelikymppisenä, kun tein sukuselvitystä ja aloin ymmärtää sukuni traumaa, joka näkyy vielä omassa elämässänikin.

Vierailija
22/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jatkosodasta arvet jäi, kun ei pystytty viemään työtä loppuun.

Ai ? Siiis sitä Suur-Saksan (...ja siinä ohessa tietenkin myös pienen  suur-Suomen) lopullista voittoa jota tukemaan oli omalta osaltamme sopimuksella sitouduttu 'asevelimaa' Saksan kanssa ja jo ennen  kun  siellä Marskin synttäreillä  juhlan merkeissä tavattiin ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi paremmin pitänyt kertoa, mitä 1918 tapahtumat kokonaisuutena merkitsivät. Aika lailla siitä seurannut hyvinvointi johtui asioista,joita ei saa sanoa ääneen. Neuvostoliiton puolelle päätyneille kävi paljon pahemmin "omiensa joukossa".

Vierailija
24/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

Vierailija
25/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkosodasta arvet jäi, kun ei pystytty viemään työtä loppuun.

Ai ? Siiis sitä Suur-Saksan (...ja siinä ohessa tietenkin myös pienen  suur-Suomen) lopullista voittoa jota tukemaan oli omalta osaltamme sopimuksella sitouduttu 'asevelimaa' Saksan kanssa ja jo ennen  kun  siellä Marskin synttäreillä  juhlan merkeissä tavattiin ?

Ei vaan kommunismin poistaminen.

Vierailija
26/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkosodasta arvet jäi, kun ei pystytty viemään työtä loppuun.

Ai ? Siiis sitä Suur-Saksan (...ja siinä ohessa tietenkin myös pienen  suur-Suomen) lopullista voittoa jota tukemaan oli omalta osaltamme sopimuksella sitouduttu 'asevelimaa' Saksan kanssa ja jo ennen  kun  siellä Marskin synttäreillä  juhlan merkeissä tavattiin ?

Ei vaan kommunismin poistaminen.

Suomi maana ja valtiona puolustautui toisen maailmansodan aikana   silloisen vihollisensa sotilaallista hyökkäystä ja sen tänne kohdistunutta valloitusyritystä vastaan, EIKÄ siis sen talousjärjestelmän muuttamiseksi, EIKÄ MYÖSKÄÄN  jo  maailmanlaajuisesti levinneiden aatteiden ja käsitysten  muuttamiseksi (kommunistejahan oli niin esim. Ranskassa kuin Italiassakin ja niin heitä oli jopa Saksassakin (mutta he vain olivat silloin toimintansa maanalaisessa vaiheessa,m joka sitten tuli esille sodan jälkeen DDR:ssä.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

 

No ihan hyvä niin, kun et näköjään muuten osaisikaan , etkä (edes) niitä kyrillisiä kirjaimia oppisikaan. 

Vierailija
28/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No se riippuu ihan oppilaasta ja historian opetajasta. Minulla oli ihan valtavan hyvä opettaja ja olin itse (ja olen yhä) erittäin kiinnostunut historiasta, kirjoitin siitä ällän ja se oli 10 lukion päästötodistuksessa.

Jos joku haluaa sivistää itseään aiheesta, suosittelen lukemaan Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla.

Ja nämä Esko Varhon Ylelle kirjoittamat jutut ja dokumentti Julma maa ovat analyyttisiä, suosittelen. Jutun perässä on linkki Areenaan tuohon dokumenttiin:

https://yle.fi/uutiset/3-10389972

Tässä on olennainen pointti epädemokraattisesta poliittisesta järjestelmästä, joka kasvatti ristiriitaa katovuonna 1917. Eduskuntavaaleissa sai äänestää, mutta iso osa päätöksistä tehtiin kunnissa, joissa vain käytännössä maata omistavilla miehillä oli sananvaltaa. Torppareilla, palvelusväellä ja naisilla ei mitään.

https://yle.fi/uutiset/3-10043851

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

No tuo on kyllä paskapuhetta. Punaisilla oli vankka tahto luoda itsenäinen Suomi, he olivat laatineet valtiosäännönkin punaiselle Suomelle ja sopineet rajoista Neuvosto-Venäjän kanssa.

Oli kommunisteissa pieni ryhmä ääriväkeä, mutta valtaosa halusi itsenäisen Suomen ja sen enemmistön tahdon mukaan myös toimittiin. Ja tämä on historiallinen fakta.

Valtiosääntö:

https://histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html

Valtiosopimus:

https://histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

Ihan noin sumussa kuin sinä ei pitäisi kulkea, vaikka olisikin valkoisesta suvusta. Minullakin kauhajokelaisen suvun vesana oli isosisä ampumassa punaisia Tampereella ja isosetä oli jääkäriupseeri. Mutta se ei muuta historiallisia tosiasioita.

28

Vierailija
30/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Edellinen siis oli 27:n, numerointi hyppelee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stalin kävi syksyllä 1917 Tamperella demarien puoluekokouksessa yllyttämässä työväestöä kapinaan ja seuraavana kesänä tapettiin myös Romanovien keisariperhe osana työväestön luokkataistelua. Kaikki perustui tietenkin Marxin oppeihin siitä kuinka kaikissa maissa sosialistinen/kommunistinen proletariaatti eli työväestö kaataa kapitalismin. And the rest is history.

Demarit muuten ovat aika mielellään hiljaa tuosta tapaamisesta. Kuten myöskin siitä, että bolsheviikkien ollessa huolissaan työväestön hajaannuskesta "Villeeni" totesti rauhoitellen että "he" (eli sosiaalidemokraatit) ovat vain reformistinen työväenpuolueen suuntaus mutta aatepohja on edelleen yhteinen.

Niinpä, eli kateus, kauna ja katkeruus niitä kohtaan jotka erehtyvät edes yrittämään itsensä suosta nostoa...

Työväen kohtelu oli aivan ala-arvoista 1900-luvun alussa. Eurooppalaisissa tehtaissa työskentelivät lapset ja aikuiset käytännössä ruokapalkalla 16 tuntisia päiviä - näin myös Suomessa. Ensimmäisen maailmansodan vuoksi Suomessa oli noina vuosina ruokapula, jolloin porvarit hamstrasivat elintarvikkeita piiloon odotellessaan hintojen nousua. Silloin porvaripuolueet sanoivat, että työläisten on vaan pärjättävä pelkällä kaalilla ja tehtävä niitä 16-tuntisia työvuoroja. Verotus oli lapsen kengissä, sosiaalihuolto tuntematonta, tuolloin toinen sorti toista, ja keräsi toisen selkänahasta revityllä työllä itselleen omaisuutta leväten itse laakereillaan. Valkoisten kosto tappoi tuhansia nälkään, he teloittivat naisia ja lapsia varoitukseksi muille.

Porvaristohan ei tuolloin todellakaan ollut mikään työnsankari, vaan se piti joutilaisuutta hyveenä. Sen joutilaat elämäntavat mahdollistivat tehtaissa työskentelevät tuhannet orjat, ja tästä epäkohdasta syntyi koko kommunismi, jonka perusidea oli alunperin, että tuotantovälineiden ja työstä saatujen voittojen tulisi hyödyttää myös työntekijöitä. Luokkataistelu sisältyi siihen siinä määrin, että sitä pidettiin välttämättömänä eliitin eduista riisumisen kannalta. Silti jopa Neukkulassa koulutettiin isompi määrä väestöstä kuin tsaarinaikaisella Venäjällä, jossa koulutus oli varattu porvariperheiden ja aateliston lapsille. Työläinen oli tuolloin käytännössä oikeudeton orja ja sellaisena myös yleensä pysyi, koska syntyperä ratkaisi tulevaisuuden valinnat. Samaan ollaan palaamassa jälleen, kun yrittäjät kikkailevat verotuksen alas ja kiristävät itselleen täydellisen mielivallan irtisanoa työntekijöitä samalla kun valtio maksaa tempputyöllistetystä 1000 e/kk/hlö yritykselle, kouluttaa verorahoista kerätyllä potilla yrityksille jatkuvasti työvoimaa, jolle palkkojen sijasta maksetaan eurooppalaisella mittapuulla hyvin alhaisia sosiaalitukia + 9e/pvä.

Vierailija
32/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stalin kävi syksyllä 1917 Tamperella demarien puoluekokouksessa yllyttämässä työväestöä kapinaan ja seuraavana kesänä tapettiin myös Romanovien keisariperhe osana työväestön luokkataistelua. Kaikki perustui tietenkin Marxin oppeihin siitä kuinka kaikissa maissa sosialistinen/kommunistinen proletariaatti eli työväestö kaataa kapitalismin. And the rest is history.

Demarit muuten ovat aika mielellään hiljaa tuosta tapaamisesta. Kuten myöskin siitä, että bolsheviikkien ollessa huolissaan työväestön hajaannuskesta "Villeeni" totesti rauhoitellen että "he" (eli sosiaalidemokraatit) ovat vain reformistinen työväenpuolueen suuntaus mutta aatepohja on edelleen yhteinen.

Niinpä, eli kateus, kauna ja katkeruus niitä kohtaan jotka erehtyvät edes yrittämään itsensä suosta nostoa...

Tuota noin. Sulla mättää nyt pahasi paitsi tiedot, myös logiikka. Kansalaissota sodittiin jo kevättalvella 1918, ei sillä ollut hittojakaan tekemistä tsaariperheen teloittamisen kanssa, se tapahtui 17.7. 1918 .

Stalinkaan ei kyllä yhdellä puheella Tampereella aikana ennen nettiä ja radiota saanut torppareita, maatyöläisiä ja tehdastyöläisiä ympäri maan nousemaan vastarintaan. Stalin puhui siis marraskuussa 1917, jolloin tilanne oli jo todella pitkälle eskaloitunut, aivan kotoisin voimin ja kotoisista syistä.

Tässä muuten Stalinin puhe, joka näkyy keskittyvän lähinnä kertomaan Neuvosto-Venäjän senhetkisestä vallankumoustilanteesta, ymmärrettävistä syistä. Siellä oli täysi kaaos päällä, eikä Neuvosto-Venäjä olisi edes hypoteettisesti VOINUT sekaantua Suomen kansalaissotaan, heillä oli alkamassa oma, verinen sisällissotansa, minkä lisäksi iso osa joukoista oli kiinni Ensimmäisen maailmansodan rintamilla, alustava aselepohan alkoi Venäjän ja Saksan välillä vasta 5.12.

https://histdoc.net/historia/1917-18/stalin1917.html

Mitäpä, jos kaivaisit koulun historian kirjat esille ja vähän kertaisit...?

27

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Mitä olisi tapahtunut, jos sotäa ei olisi ollut?

Vierailija
34/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

 

No ihan hyvä niin, kun et näköjään muuten osaisikaan , etkä (edes) niitä kyrillisiä kirjaimia oppisikaan. 

No jos se on ollut historianopettaja joka teille tuollaisen tulkintansa on kertonut ja välittänyt, niin hän on sitten ollut tehtäväänsä epäpätevä, koska ei hallitse edes opetusalansa asioita.

-Ensinnäkin Neuvostoliitto syntyi, eli siis perustettiin vasta v. 1922.

-Sitä ennen oli Neuvosto-Venäjä, joka oli syntynyt siinä lokakuun vallankumoksessa v. 1917. Se tunnusti Suomen , Puolan ja eräiden muiden ,entisten tsaari- Venäjän osien itsenäistymisen .

-Vasta itsenäistynyt Suomi puolestaan ilman muuta tunnusti sen valtiona.

-Suomen lisäksi sen tunnustivat mm. Viro ja ns. Osmannivaltakunta (siis nyk. Turkki) ,Itävalta- Unkari ja saksan Wilhelmin johtama keisarikunta, eli siis ne  ensimmäisen maailmansodan ns. keskusvallat, joita vastaan se siis ennen Brest-Litovskin erillisrauhaa oli ollut sodassa. 

Tällä, erillisrauhan sopimuksella uuden neuvostovaltion  edustajien kanssa ne tietenkin pääsivät eroon jo v. 1917 koko silloisesta  itärintamastaan ja saattoivat keskittää kaikki sotaponnistelunsa kokonaan länsirintamalle ( ...jossa siis lopulta  hävisivät sodan , sitten Yhdysvaltain puututtua sotaan .)

Suomessa taas punaiset oli voitettu jo 1918 ja heillä ei siis ollut enää mitään valtaan liittää Suomea mihinkään  v. 1922.

Silloin kun meillä oli se sisällissota, ei kummallakaan sen osapuolella ollut muuta vaihtoehtoa, kuin keskittyä vain siihen oman maansa tilanteeseen omalta puoleltaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä meille kerrottiin, että punaiset halusivat liittää Suomen juuri perustettuun Neuvostoliittoon, ja onneksi valkoiset saivat tämän stettyä.

Nyt sanon kiitos enkä sbasiba.

No tuo on kyllä paskapuhetta. Punaisilla oli vankka tahto luoda itsenäinen Suomi, he olivat laatineet valtiosäännönkin punaiselle Suomelle ja sopineet rajoista Neuvosto-Venäjän kanssa.

Oli kommunisteissa pieni ryhmä ääriväkeä, mutta valtaosa halusi itsenäisen Suomen ja sen enemmistön tahdon mukaan myös toimittiin. Ja tämä on historiallinen fakta.

Valtiosääntö:

https://histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html

Valtiosopimus:

https://histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

Ihan noin sumussa kuin sinä ei pitäisi kulkea, vaikka olisikin valkoisesta suvusta. Minullakin kauhajokelaisen suvun vesana oli isosisä ampumassa punaisia Tampereella ja isosetä oli jääkäriupseeri. Mutta se ei muuta historiallisia tosiasioita.

28

Tuo uusi perustuslaki taisi olla Sveitsiläis- Usalaisen mallin mukaan laadittu.

Vierailija
36/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä aloitus, kiitos siitä. Kun luin Tuntemattoman sotilaan, Pohjantähden alla ja Missä kuljimme eilen, sain tapahtumista enemmän tietoa kuin historiantunneilla missään vaiheessa sitä kautta että ko. romaanit toimivat hyvänä motivaationa etsiä tietoa historiasta. Itse asiassa nyt 37-vuotiaana en muista tietoisesti esim. ala-asteen historiantunneista yhtään mitään.

Vierailija
37/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä toinen maailmansota on aiheuttanut isommat arvet. Äitini veli tuli rintamalta ja hänellä oli ase mukanaan jostain syystä. Ampui itseään päähän 8-vuotiaan äitini vieressä. Veri vaan lensi kuulemma.

Hänen lemmikkikissansa vietiin rintamalle rottia tappamaan. Kaksi veljeä kuoli sodassa. Pöydän alla välillä piiloteltiin pommeja paossa, kun vanhemmat eivät olleet kotona.  Naapurin poika kuoli, kun kerran ei ehtinyt pommisuojaan..

Tästä on aikaa vain vähän yli 70 vuotta. Äitini on jollain tapaa pelokas edelleen omien sanojensa mukaan. 

Kissajuttu on vähän out-of-place...

Vierailija
38/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisiko siis ap:n mielestä meidän ollut parempi ajautua Venäläisten vasalleiksi, tai jopa ihan kiinteästi Venäjään kuuluvaksi? Siihen suhteutettuna nuo tappiot on lähes hyväksyttävissä. No, parempihan se tietenkin olisi ollut, jos ei olisi tarvinut sotia lainkaan.

Vierailija
39/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olisiko siis ap:n mielestä meidän ollut parempi ajautua Venäläisten vasalleiksi, tai jopa ihan kiinteästi Venäjään kuuluvaksi? Siihen suhteutettuna nuo tappiot on lähes hyväksyttävissä. No, parempihan se tietenkin olisi ollut, jos ei olisi tarvinut sotia lainkaan.

Niin, kyllä suomalaiset sen sodan kuitenkin toisiaan vastaan ihan keskenään aiheuttivat.

Vierailija
40/45 |
10.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko siis ap:n mielestä meidän ollut parempi ajautua Venäläisten vasalleiksi, tai jopa ihan kiinteästi Venäjään kuuluvaksi? Siihen suhteutettuna nuo tappiot on lähes hyväksyttävissä. No, parempihan se tietenkin olisi ollut, jos ei olisi tarvinut sotia lainkaan.

Niin, kyllä suomalaiset sen sodan kuitenkin toisiaan vastaan ihan keskenään aiheuttivat.

Venäjän propaganda on ollut aina erittäin toimivaa. On sellaista propagandaa jota älykkäät ihmiset pitävät hyvin selvänä ja joka menee silti täydestä vähemmän fiksuille, ja lisäksi on propagandaa joka jää fiksummiltakin huomaamatta.