Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ymmärsitkö peruskoulun tai edes lukion jälkeen miten massiivinen katastrofi vuoden 1918 sota oli Suomelle?

Vierailija
08.11.2018 |

Sota oli paljon verisempi kun myöhemmät sodat, ja se jätti pysyvät arvet yhteiskuntaan. Vaikutukset ulottuu tähän päivään saakka. Mielenkiintoista ettei kouluissa tehdä selväksi miten isosta tapahtumata loppujen lopuksi on kysymys.

Kommentit (45)

Vierailija
1/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No onhan tuota nyt koko tämä vuosi toitotettu ja ollut niin radiossa, lehdissä ,tv:ssä netissä ja vaikka missä esillä ...

Mitä lisää sitten  vielä vaadit siihen ?

Vierailija
2/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En, se sivuutettiin tosi lyhyesti ja ikään kuin siitä olisi ollut kauheasti aikaa, eikä sillä olisi mitään tekemistä nykyihmisen kanssa.

Siitä oli kuitenkin vähemmän kuin nyt toisesta maailmansodasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jatkosodasta arvet jäi, kun ei pystytty viemään työtä loppuun.

Vierailija
4/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En, se sivuutettiin tosi lyhyesti ja ikään kuin siitä olisi ollut kauheasti aikaa, eikä sillä olisi mitään tekemistä nykyihmisen kanssa.

Siitä oli kuitenkin vähemmän kuin nyt toisesta maailmansodasta.

Tätä tarkoitan. Meillä opetettiin osapuolet, sodan syyt yksinkertaistettuna ja terrori yleisellä tasolla.

Vierailija
5/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä minusta Suomea on enemmän muovanneet 1600-luvun useat nälkävuodet, ja sen jälkeen varsinkin isoviha, ja 1867-1868 nälkävuodet.

Vierailija
6/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rehellisesti sanottuna en. Eikä sitä kovin pitkällisesti käytykään.

En koe sen vaikuttavan elämääni tai maailmankuvaani millään lailla. Tilanne oli silloin sellainen, ja ikävä sotahan se oli, mutta päästiin siitäkin yli. Onhan sitä maailmassa kaikenlaista ollut, miksei Suomessakin olisi, kun vastasyntyneenä valtiona vielä haettiin suuntaa.

-lukiolainen

Vierailija
8/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta Suomea on enemmän muovanneet 1600-luvun useat nälkävuodet, ja sen jälkeen varsinkin isoviha, ja 1867-1868 nälkävuodet.

Isoviha kohdistui lähinnä suomenruotsalaisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sehän on tabu, sisällissota.

Vierailija
10/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkoi vasta päälle parikymppisenä kiinnostamaan. Sisällissodat ovat kyllä aina olleet verisiä, tuhoisia ja pitkälle kantavia maassa kuin maassa. Suomessa ehkä sisällisodasta on poikkeuksellisen hyvin päästy sadassa vuodessa yli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärtänyt, en edes muista onko tuosta aiheesta edes puhuttu. Olen 42v.enkä vieläkään ymmärrä. Sori.

Vierailija
12/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä niistä ajoista oli ollut puhetta jo perhepiirissä.

Sen kyllä tajusin vasta aikuisena, että oliko omat sukulaiset punaisia vai valkoisia, vaikuttaa yhä siihen, että niiden toisten jälkeläisten kanssa ei sisällissodasta uskalla eikä halua puhua.

On ne jäljet pitkät.

Tuskin me sotaa kokemattomat sitä kokemusta ymmärrämme.

Emme ymmärrä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu tietty kovasti siitä, oliko omia sukulaisia mukana.

Vierailija
14/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikkakin valkoisten puolella oltiin niin väki pysyi sodasta erosta viimeiseen asti ja lähinnä innokkaammin nuoret osallistuivat ja siksi punaisten perääntyminen herätti kauhua mielivallallaan paikkakunnalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ymmärtänyt, enkä oikein osaa ymmärtää vieläkään. Muistelen, että Suomen tapahtumia aika tavalla vähäteltiin muun maailmaan melskeeseen verrattuna. Tiedän enemmän Venäjän vallankumouksesta ja salamasodasta kuin sisällissodasta. Tietysti se on loogistakin siltä kannalta, että muun maailman (Euroopan) konteksti vaikutti kaikin tavoin myös Suomen tilanteeseen... mutta tosiaan kummallista, että noista vaiheista ei ole keskusteltu enempää. Hyvä, että 100-vuotisjuhla on tuonut niitäkin tarinoita enemmän esiin.

Minun peruskouluajoistani on noin 15v aikaa.

Vierailija
16/45 |
08.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Stalin kävi syksyllä 1917 Tamperella demarien puoluekokouksessa yllyttämässä työväestöä kapinaan ja seuraavana kesänä tapettiin myös Romanovien keisariperhe osana työväestön luokkataistelua. Kaikki perustui tietenkin Marxin oppeihin siitä kuinka kaikissa maissa sosialistinen/kommunistinen proletariaatti eli työväestö kaataa kapitalismin. And the rest is history.

Vierailija
17/45 |
09.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta Suomea on enemmän muovanneet 1600-luvun useat nälkävuodet, ja sen jälkeen varsinkin isoviha, ja 1867-1868 nälkävuodet.

Isoviha kohdistui lähinnä suomenruotsalaisiin.

Olipa outo väite. Se vuosikausia kestänyt terrori koski kyllä paljon suurempaa osaa maata, pelkästään laajalla Pohjanmaalla (Etelä-, Keski- ja Pohjoispohjanmaalla) tuhot olivat suuret ja kauaskantoiset ja väestökin enimmäkseen suomenkielistä.

Vierailija
18/45 |
09.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Stalin kävi syksyllä 1917 Tamperella demarien puoluekokouksessa yllyttämässä työväestöä kapinaan ja seuraavana kesänä tapettiin myös Romanovien keisariperhe osana työväestön luokkataistelua. Kaikki perustui tietenkin Marxin oppeihin siitä kuinka kaikissa maissa sosialistinen/kommunistinen proletariaatti eli työväestö kaataa kapitalismin. And the rest is history.

Demarit muuten ovat aika mielellään hiljaa tuosta tapaamisesta. Kuten myöskin siitä, että bolsheviikkien ollessa huolissaan työväestön hajaannuskesta "Villeeni" totesti rauhoitellen että "he" (eli sosiaalidemokraatit) ovat vain reformistinen työväenpuolueen suuntaus mutta aatepohja on edelleen yhteinen.

Niinpä, eli kateus, kauna ja katkeruus niitä kohtaan jotka erehtyvät edes yrittämään itsensä suosta nostoa...

Vierailija
19/45 |
09.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sisällissota ei oikeastaan juuri näkynyt ainakaan kaikkialla maaseudulla, toki kaupungeissa, pienissäkin, kyllä, koska niissä oli venäläistä sotaväkeä, jonka poisajaminen oli monien mielestä tärkeintä, ja sitten toki tehdas-, saha- ja satamapaikkakunnilla oli työväenaatteen kannattajia, mutta eivät hekään kaikki mitään vallankumousta halunneet, vaan muuten parannusta oloihin. Jotain selkkauksia kyllä oli ja tiedetään hengenmenetyksistä myös, puolin ja toisin, mutta silti mitä kauempana eteläisestä Suomesta oltiin ja mitä syvemmällä maaseudulla (missä suuri osa väestöstä asui), sitä vähemmän koko selkkaus ainakaan henkilökohtaisesti koski, joten eipä ollut mitään kerrottavaakaan jälkipolville, traumoista puhumattakaan. Niistä on lukenut vasta aikuisena ja vieläkin on vaikea sitä kaikkea kuvitella Suomessa tapahtuneen, vaikka totta onkin.

Vierailija
20/45 |
09.11.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän perheessä toinen maailmansota on aiheuttanut isommat arvet. Äitini veli tuli rintamalta ja hänellä oli ase mukanaan jostain syystä. Ampui itseään päähän 8-vuotiaan äitini vieressä. Veri vaan lensi kuulemma.

Hänen lemmikkikissansa vietiin rintamalle rottia tappamaan. Kaksi veljeä kuoli sodassa. Pöydän alla välillä piiloteltiin pommeja paossa, kun vanhemmat eivät olleet kotona.  Naapurin poika kuoli, kun kerran ei ehtinyt pommisuojaan..

Tästä on aikaa vain vähän yli 70 vuotta. Äitini on jollain tapaa pelokas edelleen omien sanojensa mukaan.