Masenuksen takia sairaslomalla, pomo soitti & toivoi etten liikkuisi paljon ulkona kun työkaverit alkavat juoruta

Miten ihmiset saisivat valistusta siihen, ettei ihmisen työkyky aina näy päällepäin?

Ja että mielensairaudet ovat myös sairauksia?

Pitäisikö jo peruskoulussa pitää enemmän valistustunteja erilaisista elämäntilanteista.

Ja vanhemmat voisivat keskustella lastensa kanssa ja tarkistaa myös omat suhtautumistapansa asioihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

Tämä.

Sähköshokit auttavat kuulemma tehokkaasti masennukseen ja nykyään on aika tehokkaita mömmöjäkin joilla saadaan toimintakuntoiseksi. Minun mielestäni ihan puhdasta kettuilua työkavereita kohtaan jäädä muutaman viikon tai jopa kuukauden saikulle masennuksen takia.

Et voi olla tosissasi. Oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä pomo ilmoitti, että tarjolla on lyhyempiä työvuoroja toisessa yksikössä eikä siellä haittaa, vaikka on masentunut. Työterveyslääkäri oli samaa mieltä ja kun en suostunut, tuli sairauslomasta palkaton.

Voihan Kela maksaa, jos kerran lääkäri määrää sairauslomaa. Eihän monet työnantajat muutenkaan maksa kuin korkeintaan 2 viikkoa, jos sitäkään. Sen jälkeen maksaa Kela.

Kelan maksulla on 1+9 päivää omavastuuaikaa ja jos työnantajalla on muuta työtä tarjolla, niin Kela ei korvaa.

Outoa, että yleensä sitten kirjoitetaan sairauslomaa. Tässä ilmeisesti ole lainkaan sairauslomatodistusta. Eihän ole mitään järkeä kirjoittaa lääkärintodistusta, jos se ei kelpaa mihinkään. Kela tosiaan maksaa vasta 2 viikon kuluttua. 

Sairausloma on työkyvyttömyysaika nimenomaan siihen työhön, jota sillä hetkellä tekee. Jos työnantajalle on tarjolla töitä, joissa ko. sairaus ei haittaa, niin hänellä on oikeus sitä tarjota ja jos ei kelpaa, sairausloman ajalta ei saa korvausta.

Eihän se sitten ole mikään sairausloma vaan loma, jos on pois. Eikä kaikki työnantajat maksa edes 10 päivältä palkkaa, vaikka olisi saikkutodistus. Et siis saanut lainkaan sairauslomaa, vaan olit palkattomalla lomalla. Kela kyllä korvaa 10 päivän päästä, jos on sairauslomatodistus. Ilmeisesti ei silloin korvaa, jos olet palkattomalla lomalla. Outo työterveyslääkäri, jos tuollaista puoltaa. Miten jokin työnantaja/pomo tietää oikeasti ihmisten psyykeongelimista? Ehkä voisit mennä psykiatrille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

Tämä.

Sähköshokit auttavat kuulemma tehokkaasti masennukseen ja nykyään on aika tehokkaita mömmöjäkin joilla saadaan toimintakuntoiseksi. Minun mielestäni ihan puhdasta kettuilua työkavereita kohtaan jäädä muutaman viikon tai jopa kuukauden saikulle masennuksen takia.

Ei ne mömmöt heti auta ja niillä on vielä sivuvaikutuksiakin. Lisäksi joillakin on vaikeita sivuvaikutuksia. Monia lääkkeitä ei mielellään anneta, ettei jää koukkuun.

Tähän on tullut paljon vastauksia, joten selvennän tilannettani hiukan lisää. Olen siis töissä palvelutalossa ja siinä pitää olla skarppina, ettei mene Möttösen ja Pöntisen pillerit sekaisin ! En mielestäni tässä kunnossa, lääkärin toteamat vaikea masennus sekä unettomuus, ole millään tavoin työkykyinen.  Olen 100 % ajasta niin hiivatin sumussa, että saatan mikroakin vain tuijottaa ja ihmetellä miksei ruoka lämpene? Tai hississä seistä hämmästelemässä, miksei se liiku?   Uimahalli on minulle eräänlainen rentoutumismuoto, ja samalla tulee peseydyttyä. Toivon lääkityksen auttavan ja voivani palata työelämään jonain päivänä, myös pomo toivoo sitä sillä olen vakituinen työntekijä ja ollut tuossa samassa työpaikassa kohta 10 vuotta. Työkavereiden vaihtuvuus on suuri ja monia "mummojen perseiden peseminen " ei ammattina innosta , kun taas minä koen löytäneeni kutsumukseni. Olin kai liiankin tunnollinen työntekijä... Kun kysyin lääkäriltä onko minulla masennus vai burn out, sanoi että ne ovat yksi ja sama.  

A.P

Se on se maine, joka monelle pomolle on se tärkein asia - ehkä aiheestakin. Itse tein väitöskirjaa. Pomoni (eli ainoa ohjaajani) puhui minulle ehkä puoli tuntia vuodessa ja senkin aikaa lähinnä korjaili lausuntaani tai kielioppiani. Väitöskirjan aiheessa ei ollut oikein mitään järkeä, ja sanoin kait jotain kriittistä hänestä muille, joka kai tuli hänen tietoonsa. Hän ei tykännyt ja pitänyt minua pätevänä. Sen lisäksi hän ei järjestänyt väitöskirjakomiteaa eikä suositellut puhumaan muille ryhmänjohtajille neuvoa saadakseni (kuten teki monille muille). Halusi siis pitää minut pimennossa, jotten huononna hänen mainettaan. Maine meni vaikka ongelmanratkaisun edelle - tai itse asiassa jos ongelmiin tarvittiin allekirjoitusta enemmän hänen apuaan, niin ne sai ratkaistua vain, jos olit erittäin hyvä suostuttelija. Sain käytännössä tehdä ainakin pari vuotta turhaa työtä, kun hommassa ei ollut järkeä ja ohjaajaa vain sanoi lähinnä että ei ongelmia ole, jos yritti puhua. Palkkojen maksussa tuli ongelmia - niitä jäi saamatta. Väitökseni kirjoitin kotona loppuun opintotuella. Silloinkin hän halusi päästä vain minusta vähin äänin eroon. No labran jäsenetkään eivät oikein edes tienneet toistensa projekteja. Tämähän indusoi juoruamista, ja sitä liikaa olikin. No mutta kait ne yhteistyöprojektien määrä ja hakemukset - ja maine - olivat niin kovalla tasolla, että ryhmällä rahaa riitti. Ja rehellisesti sanottuna onko Suomessa mitään järkeä, että professori, joka vetää vaikka tusinan ihmisen tutkimusryhmää ja on ryhmän ainoa pysyvä jäsen, pystyy käyttämään mahdollisesti vain neljäsosan ajastaan tähän tutkimukseen? Ei oikein hyvältä näytä Suomen tutkimuksen kannalta. Minun pomoni kyllä meni ties mihin projekteihin mukaan aikaansa tuhlaamaan, vaikka asiantuntemusta ei ollut nimeksikään.

Minä olin edellisessä työpaikassa masennuksen takia sairaslomalla, loppujen lopuksi firman hr antoi varoituksen ja uhkasi potkuilla, kun joku oli kannellut minun uskaltautuneen ihmisten ilmoille. Minun olisi myös pitänyt kertoa kaikille muille, että miksi olin sairaslomalla ja pyytää anteeksi ulkona liikkumistani. Terve ilmapiiri. 😂

Vierailija kirjoitti:

Ihmetten kyllä sitä, että jaksaa lähteä uimaan, mutta ei töihin. Minä en jaksa lähteä uimaan edes viikonloppuna, koska työelämä vie mehut. Pitänee hakea saikkua.

Jos elämä on niin raskasta, ettei jaksa kuin työtään ja muu sisältö on olematonta, niin kannattaa tosiaan miettiä omaa jaksamistaan ja onko työ sen arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetten kyllä sitä, että jaksaa lähteä uimaan, mutta ei töihin. Minä en jaksa lähteä uimaan edes viikonloppuna, koska työelämä vie mehut. Pitänee hakea saikkua.

Tällä logiikalla oletan, että sä olet niitä kenen mielestä olisi ihan ok sekin, että lentäjä lentää konetta kännissä?

Kun siis kunhan ohjain pysyy kädessä, niin työkyky kunnossa?

Kuinka tässä nyt on logiikkaa? Herrajumala, mitä yksinkertaisuutta!

Vierailija kirjoitti:

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

No, jos sun työ hoituu vasemmalla kädellä tunnissa kerran viikossa niin...