Masenuksen takia sairaslomalla, pomo soitti & toivoi etten liikkuisi paljon ulkona kun työkaverit alkavat juoruta

Uskomatonta porukkaa kyllä töissä teillä. Sairauslomalle on monia syitä. Esimerkiksi masennuksen tai unettomuuden vuoksi sairauslomalla olevalle uinti voi tehdä hyvää.

Olimme siis pomon kanssa sopineet, että sairaslomani syy salataan sillä en halua asian leviävän, mutta taisi olla huono idea sillä nyt minun pitäisi sitten nyhjätä vain kotona! :(

a.p

Ei pomo voi pyytää tuollaista. Jos et ole vuorotyössä, kannattaa ajoittaa tuollaiset reissut siihen, kun muut ovat töissä.

Kyllä on ihmeellisiä tyyppejä.Masentuneelle on nimenomaan tärkeää ottaa sitä omaa aikaa ja tehdä itselle mieluisia asioita.Kun istut päivät pitkät kotona niin sanoisin että olo vain pahenee.Tsemppiä!

Mee vaan töihin ei se niin kauhea paikka ole

Kyllä itsekin vältin menemästä kauppaan kun oli ruokatuntiaika. Työpaikan ilkein käärme olisi takuulla ollut juuri silloin siellä. Ja kuten täällä jo kerroinkin, yksi esimies tuli tuulispäänä luokseni kun olin Anttilassa tutkimassa kassoja ennen olevia vaatteita.  Alkoi tenttaamaan, että onko mulla ehkä kaamosmasennus, äänestä kyllä ymmärsin, että hänestä kai masentuneen pitää maata sängyssä. Kun taas ainakin asiantunteva psykiatri nimenomaan kehotti aikoinaan  liikkumaan ihmisten ilmoilla. Silloin on jo asiat hullusti, jos ei pysty menemään mihinkään kotoaan. Voi olla jo sairaalahoito tarpeen. Ensimmäisen tästä asiasta johtuvan sairasloman aikana olisin halunnut kaivautua jonnekin kuoppaan, pois ihmisten silmistä. Suunnittelin hyppääväni parvekkeelta, en olisi siis kuollut luultavasti, mutta olisin vammautunut OIKEASTI, vaikka jalka katkennut, kun se psyykkinen vammautuminen oli minusta niin hävettävää. Tämä siis joskus v. 1995.  

Ei nämä asenteet ainakaan kaikkialla ole mihinkään muuttuneet. Surullisinta on, kun sairaslomat vielä aiheutuvat esimiehen törkeästä käytöksestä ja työpaikan ilmapiiristä.

Olen kyllä niin tyytyväinen päästyäni viimein pois työelämästä. Millaisia pomoja meillä onkaan! Ja heidän "pitäisi" sentään olla sivistyneitä, koulutettuja ihmisiä.

XDDD!!

Pyydä pomoasi sanomaan työporukalle, että hän on kysynyt sinulta vointia ja sinulle on määrätty liikuntaa sairauteesi, joten tulevat näkemään sinut parantamassa itseäsi muuallakin ulkona. Voisi vinkata työporukalle myös, että jos näkevät sinut jossain, voisivat toivottaa voimia paranemisprosessiin jota kovasti tässä yrität. 

Vierailija kirjoitti:

Olimme siis pomon kanssa sopineet, että sairaslomani syy salataan sillä en halua asian leviävän, mutta taisi olla huono idea sillä nyt minun pitäisi sitten nyhjätä vain kotona! :(

a.p

Siis eikös sen sairasloman syyn pitäisi olla ihan ilman muuta salainen? Vai setvitäänkö teidän kahvipöydässä ihan julkisesta sairaslomien syitä? Toki sitä tapahtuu näissä kuiskutteluissa ihanien työkavereiden välillä, mutta pomo EI saa kertoa syytä kenenkään sairaslomaan!

Uintia käytetään kuntoutuksena myös fyysisissä sairauksissa. Monen terveyskeskuksen fysioterapiaosastolla on uima-allas. 

Itse selvisin 10 vuotta sitten työelämässä loppuunpalamisesta ja vaikeasta masennuksesta nimenomaan runsaan liikunnan ansiosta! Eli liikunta aiheuttaa juuri niitä hyvän olon tunteita, mitä masentunut eniten kaipaa. Samalla kunto nousi sohvaperunatasosta maratonin läpäisyyn asti:) Nyt hyväkuntoisena on jaksaminen muutenkin paljon parempaa kaikissa tilanteissa.

Onneksi minun pomoni kyllä kertoo tuollaisille juoruilijoille mitä mieltä on juorukelloista.

Pomosi teki väärin kun soitti sinulle asiasta. Hänen olisi pitänyt vain ärjäistä kunnolla juoruavalle työkaverille, ettei asia kuulu sille tippaakaan. Olisko sinun mahdollista ja jaksaisitko lähteä jonnekin, vaikka Tallinnaan muutamaksi päiväksi? Sielläkin on uimahalleja, ja edullisia majapaikkoja. Voi ajella joukkoliikenteessä turistikortilla ja löytää uusia hauskoja paikkoja. Kumma ettei nykyaikana ymmärretä että sairasloma voi tulla monesta syystä. Niin paljon kuin vaikka julkkisten masennuksista melskataan. Hyvä että puhutaan.

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

Varmasti ei pysty, jos lääkäri pitää työkyvyttömänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varmasti pystyy töihinkin jos uimahalliin pystyy menemään.

Varmasti ei pysty, jos lääkäri pitää työkyvyttömänä.

Voi olla masentuneelle tosi suuri ponnistus raahata itsensä uimahalliin. Olisivat iloisia, jos on siellä.

Masentuneelle on myrkkyä nyhjätä kotona passiivisena ja niin tekeminen on myös merkittävä oire masennuksesta. Eli älä välitä idiootista pomosta ja työkavereista vaan keskity toipumiseen. Jos kykenet käymään uimassa ja vaikka käymään kahvilla kaverin kanssa niin todellakin teet niin. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Olimme siis pomon kanssa sopineet, että sairaslomani syy salataan sillä en halua asian leviävän, mutta taisi olla huono idea sillä nyt minun pitäisi sitten nyhjätä vain kotona! :(

a.p

Ei ollut huono idea. Masennukseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Ne työkaverit saattaisi ihan hyvin myös ajatella "ei se voi olla masentunut kun se käy ulkona ja uimassa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olimme siis pomon kanssa sopineet, että sairaslomani syy salataan sillä en halua asian leviävän, mutta taisi olla huono idea sillä nyt minun pitäisi sitten nyhjätä vain kotona! :(

a.p

Ei ollut huono idea. Masennukseen liittyy paljon ennakkoluuloja. Ne työkaverit saattaisi ihan hyvin myös ajatella "ei se voi olla masentunut kun se käy ulkona ja uimassa".

No eihän se olekkaan oikeasti masentunut. Ei vaan pärjää syystä tai toisesta töissä ja sen takia sitten kikkailtu tälläinen masennusdiagnoosi. Moraalinen velvollisuus olisi irtisanoutua ja etsiä sopivampaa työtä eikä lomailla työnantajan piikkiin. Se masennus ei kotona makaamalla parane, luultavasti vain huononee.

Voimia sinulle ap, ja todella hienoa kuulla, että sinulla on hyvä ja fiksu pomo.

Yleisesti, haluaisin omaltakin osaltani muistuttaa, etteivät kaikki sairaudet näy kovinkaan helposti, joskus ei edes yhtään, ulospäin.

Ja läheskään kaikissa sairauksissa se nyt vaan ei ole kyse edes omasta asenteesta, mikset vaan tsemppaa tai hae hoitoa.

Itselläni esimerkiksi on se sellainen näkymätön sairaus. Joka on lisäksi harvinaisuussairaus ilman parannuskeinoa.

Olen äärettömän onnekas sikäli, että yhä aikuisiässä olen yleensä täysin työkykyinen, ilman edes suurta uhkaa siihen, että tilanne muuttuisi pian.

Satunnaisesti kuitenkin minulle tulee tilanteita, joissa tarvitaan hoitoa. Ainoan mahdollisen hoidon monasti ollessa lepo. Tai sitten mahdollisuuksien mukaan, heti kun liikkumaan pystyy, nimenomaan liikuntaa. Että toipuisi taas mahdollisimman pian takaisin työkykyiseksi.