Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on ikävä monia menneitä asioita.
05.11.2018 |
Elämäni on ollut niin moninaista. Uskon että se myöhemmin tasaantuu, joten nyt on viimeinen hetki herkistyä muistelemaan hyviä hetkiä.
On niin ihania ihmisiä. Niin ihania. Ja kaikkien näiden tapahtumien, seinien, talojen, kaupunkien keskinäinen yhteys. Paikan ja ajan yhteys. Eri aikakausiin merkityksien tuleminen. Se, että silloin ajattelin, että tämä on ainutkertaista, oli totta. Olin oikeassa. Jostain syystä seuraava vuosi oli jo tunnelmaltaan täysin toisenlainen. Viihdyin siinäkin, mutta jälkeenpäin ymmärrän, miksi aluksi oli sopeutumisvaikeuksia. Meneillään oleva aikakausi tuntuu edellisten summalta, tai keskiarvolta. Vanhat ajat eivät tule takaisin. En enää itke niiden perään, vaan pyrin eteenpäin aktiivisesti. En kuitenkaan voi mitään sille, että muistot tulevat pintaan ja alan taas miettiä niitä rakkauden lähettiläitä pimeässä pakkasyössä. Vaikka sainkin arvostelua osakseni, olen silti sitä mieltä, että toin jotain hyvää yhteisöön. Nyt aika kuluu ja sitä myöten minä valun toisiin asioihin. Uskon että elämä tuo paljon hyvää eteen.
Kommentit (9)
Mitä ajatuksia tämä teissä herättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen, että sussa olis kirjailijan aineksia : )
Vierailija kirjoitti:
Sen, että sussa olis kirjailijan aineksia : )
Tai poliitikon
Vierailija kirjoitti:
Uskon että se myöhemmin tasaantuu, joten nyt on viimeinen hetki herkistyä muistelemaan hyviä hetkiä.
Siis mitä tämä tarkoittaa? En tajua logiikkaa? Miten niin sun muisti ja muistelukyky katoaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että se myöhemmin tasaantuu, joten nyt on viimeinen hetki herkistyä muistelemaan hyviä hetkiä.
Siis mitä tämä tarkoittaa? En tajua logiikkaa? Miten niin sun muisti ja muistelukyky katoaa?
No erikoiseltahan se kuulostaa. Mutta tosiaan muistan nyt parin vuodenkin takaisia asioita ihan eri tavalla kuin mitä tässä välillä. Olen unohtanut asiat pian tapahtumahetken jälkeen, mutta nyt ne nousevat jostain syystä pintaan. Totta on, että voin muistaa ne myöhemminkin, mutta on myös mahdollista että uudessa ympäristössä asioita unohtuu hyvin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Nämä vuodet ovat antaneet minulle paljon, mutta nyt on alkanut vahvasti tuntumaan siltä, että paikkani on jossain muualla. Nykyisessä ympäristössä on koettu kaikki, mitä täällä tarvitsee kokea. Uusi alku voisi tuoda paljon hyvää. Monia asioita tulee ikävä, mutta toisaalta, ei niitä saisi takaisin enää muutenkaan. Olen aina tuntenut, että osa minusta asuu jossain muualla. Sielustani osa asuu jossain muualla, ja veri vetää nyt sinne päin. Ehkä tämä menneiden muistelu johtuu siitä. Mieli tuottaa hyvästiksi muistikuvia hyvistä hetkistä. Mistä tiedän, ettei se ole aivojen antama signaali, että pitäisi jäädä? Asianhan voi tulkita niinkin. Kaikki asiat mitä on tapahtunut, on tuntunut olevan jossain universaalissa yhteydessä sieluni toiseen kotiin. Tämän vuoksi uskon, että muutto toiseen ympäristöön olisi joka tapauksessa toimiva ratkaisu. Kaikki on toiminut sopusuhtaisissa kaavoissa toisiinsa, tätä olen välillä herännyt ihmettelemään, mutta siihen on myös jo tottunut. Jossain vaiheessa sitä vain odotti, että aika kuluisi. Nyt se voisi minun puolestani taas hidastua. Hetkeksi. Että kaikki ei olisi taas silmänräpäyksessä ohi. Ehkä maailma valmentaa, että ei ole hyvä jäädä paikoilleen.