Miksi vaarallisten ihmisten annetaan olla vapaana? Esim mt-ongelmat ja päihteet. Linkki (pahuus)

Vierailija kirjoitti:

.

Se on suuri huoli ja murhe, jos läheinen sekoaa ja ei itse halua hoitoon. Jos häntä ei hoitoon pakoteta, hän on valtava taakka läheisilleen.

Minusta pakkohoitolain pitäisi olla sellainen, että jos joutuu psykoosiin, pakkolääkitään heti, halusi potilas sitä tai ei. Näin säästettäisiin omaisia kärsimyksistä.

Ajatelkaa vaikka, jos oma lapsenne sekoaisi ja terveydenhoito vaan sanoisi, että hän on täysi-ikäinen ja hänellä on oikeus olla sekaisin, jos hän niin haluaa.

Miksi huumeet on kielletty, mutta hulluuden takia saa vapaasti olla sekaisin. Teot voivat olla aivan samanlaisia huumeenkäytyäjällä ja psykoosissa olevalla.

Kaverini näkee psykoosissa autolla ajaessaan itselleen kohdistuvia tekstejä (ovat oikeesti harhoja). Onko teistä ok, että hullu saa ajaa autoa?

Noinhan käypä hoito -suositusten mukainen hoito toimii. Jos ajautuu psykoosiin, pakkolääkitään hetki kun mahdollista. Ongelma on siinä, että tuollainen hoito paitsi traumatisoivaa ja tehotonta, heikentää potilaiden luottamusta hoitotahoon siinä määrin, ettei hoitoon haluta mennä riittävän varhain ja vapaaehtoisesti. Juurikin julkaistiin meta-analyysi, jonka mukaan 66,9 % skitsofreenikoista ei saavuttanut remissiota lääkityksellä lyhyellä aikavälillä 4-6 viikosssa.  Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että eri lääkekokeissa raportoidaan remissiona jo se, että pistemäärät laskevat PANSS-skaalalla 20 % eli sen verran, että sitä tuskin huomaa. Suurilla potilasjoukoilla pienet erot myös korostuvat, ja kliinisesti olematon teho voi olla suuren otoksen tutkimuksessa kliinisesti merkitsevä. Tämän johdosta usein tutkimuksissa liiotellaan neuroleptien tehoa huomattavasti. Kun remission kriteeri on pistemäärän lasku 50 % lähtötasosta, niin vain 33 % reagoi lääkkeeseen lyhyellä aikavälillä.  20 % ei hyödy lainkaan tai koki suoranaista haittaa. Siinä välissä on se alle 47 % potilaista, jotka reagoivat tulkinnallisesti näihin sedatiiveihin alle sen, mitä pidetään remissiona. 87 % Uskomus neuroleptien huomattavaan tehoon psykoosien hoidossa on suurelta osin myytti joka johtuu siitä, että näitä tutkimuksia rahoittavat lääkeyhtiöt. 

 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29982701

Pitkän aikavälin tutkimuksissa se näyttää pikemminkin heikentävän psykoosisairaiden ennustetta, kuin parantavan sitä. Pakkohoito ja pakkolääkitys johtaa siihen, että ihminen ei halua mennä hoitoon, joka stigmatisoi, nöyryttää ja sivuuttaa ihmisen todelliset ongelmat. Psykiatrisen hoidon pitäisi perustua luottamukselle ja sille, että ihminen kokee tulleensa kohdatuksi yksilönä. Ei ole mitään sellaista psykiatrista häiriötä, jossa psykososiaalinen stressi ei näyttelisi merkittävää roolia. Siksi avoimen dialogin mallilla ollaan saatu huomattavan hyviä tuloksia myös vakavien mielisairauksien, kuten skitsofrenian hoidossa. Psykoosi reagoi perheterapiaan jopa niin tehokkaasti, että skitsofrenian esiintyvyys on laskenut jopa 90% 1980-luvulta saakka. 

Avoimen dialogin hoitomalli toimisi niin monen muunkin ongelman kohdalla. Esim. päihteiden väärinkäyttö, peliongelmat, lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden ongelmat...mutta kuvitellaan, että resursseja ei muka on, vaikka ongelmien kasaantuessa hoito maksaa kymmenkertaisesti. Avoimen dialogin hoitomalli ennaltaehkäisee ongelmien eskaloitumisen entistä pahemmaksi.

Siksi että Suomessa oikeasti sairaana pidetään vain somaattisesti sairaita.

Isoin ongelma on se, että suomessa nämä hullut ketkä käyvät viattomien ihmisten päälle eivät joudu koskaan väkijoukon lynkkaamaksi. Muissa maissa väkijoukko repii tuollaisen tapauksen kappaleiksi. Jää vain märkäläntti maahan ja repaleiset vaatteet.

Suomessa pakkohoitoa käytetään nytkin enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Muistaakseni tämä pakkohoidon liiallinen käyttö oli yksi niistä asioista, joista Suomi on saanut huomautuksen EU:lta ja EIT:ltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

.

Se on suuri huoli ja murhe, jos läheinen sekoaa ja ei itse halua hoitoon. Jos häntä ei hoitoon pakoteta, hän on valtava taakka läheisilleen.

Minusta pakkohoitolain pitäisi olla sellainen, että jos joutuu psykoosiin, pakkolääkitään heti, halusi potilas sitä tai ei. Näin säästettäisiin omaisia kärsimyksistä.

Ajatelkaa vaikka, jos oma lapsenne sekoaisi ja terveydenhoito vaan sanoisi, että hän on täysi-ikäinen ja hänellä on oikeus olla sekaisin, jos hän niin haluaa.

Miksi huumeet on kielletty, mutta hulluuden takia saa vapaasti olla sekaisin. Teot voivat olla aivan samanlaisia huumeenkäytyäjällä ja psykoosissa olevalla.

Kaverini näkee psykoosissa autolla ajaessaan itselleen kohdistuvia tekstejä (ovat oikeesti harhoja). Onko teistä ok, että hullu saa ajaa autoa?

Noinhan käypä hoito -suositusten mukainen hoito toimii. Jos ajautuu psykoosiin, pakkolääkitään hetki kun mahdollista. Ongelma on siinä, että tuollainen hoito paitsi traumatisoivaa ja tehotonta, heikentää potilaiden luottamusta hoitotahoon siinä määrin, ettei hoitoon haluta mennä riittävän varhain ja vapaaehtoisesti. Juurikin julkaistiin meta-analyysi, jonka mukaan 66,9 % skitsofreenikoista ei saavuttanut remissiota lääkityksellä lyhyellä aikavälillä 4-6 viikosssa.  Tutkimuksen lähtökohtana oli se, että eri lääkekokeissa raportoidaan remissiona jo se, että pistemäärät laskevat PANSS-skaalalla 20 % eli sen verran, että sitä tuskin huomaa. Suurilla potilasjoukoilla pienet erot myös korostuvat, ja kliinisesti olematon teho voi olla suuren otoksen tutkimuksessa kliinisesti merkitsevä. Tämän johdosta usein tutkimuksissa liiotellaan neuroleptien tehoa huomattavasti. Kun remission kriteeri on pistemäärän lasku 50 % lähtötasosta, niin vain 33 % reagoi lääkkeeseen lyhyellä aikavälillä.  20 % ei hyödy lainkaan tai koki suoranaista haittaa. Siinä välissä on se alle 47 % potilaista, jotka reagoivat tulkinnallisesti näihin sedatiiveihin alle sen, mitä pidetään remissiona. 87 % Uskomus neuroleptien huomattavaan tehoon psykoosien hoidossa on suurelta osin myytti joka johtuu siitä, että näitä tutkimuksia rahoittavat lääkeyhtiöt. 

 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/29982701

Pitkän aikavälin tutkimuksissa se näyttää pikemminkin heikentävän psykoosisairaiden ennustetta, kuin parantavan sitä. Pakkohoito ja pakkolääkitys johtaa siihen, että ihminen ei halua mennä hoitoon, joka stigmatisoi, nöyryttää ja sivuuttaa ihmisen todelliset ongelmat. Psykiatrisen hoidon pitäisi perustua luottamukselle ja sille, että ihminen kokee tulleensa kohdatuksi yksilönä. Ei ole mitään sellaista psykiatrista häiriötä, jossa psykososiaalinen stressi ei näyttelisi merkittävää roolia. Siksi avoimen dialogin mallilla ollaan saatu huomattavan hyviä tuloksia myös vakavien mielisairauksien, kuten skitsofrenian hoidossa. Psykoosi reagoi perheterapiaan jopa niin tehokkaasti, että skitsofrenian esiintyvyys on laskenut jopa 90% 1980-luvulta saakka. 

Avoimen dialogin hoitomalli toimisi niin monen muunkin ongelman kohdalla. Esim. päihteiden väärinkäyttö, peliongelmat, lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden ongelmat...mutta kuvitellaan, että resursseja ei muka on, vaikka ongelmien kasaantuessa hoito maksaa kymmenkertaisesti. Avoimen dialogin hoitomalli ennaltaehkäisee ongelmien eskaloitumisen entistä pahemmaksi.

Ainakin se hankala skitsofreenikkokaverini tulee selvästi parempaan kuntoon pakkolääkittynä. Puoli vuotta menee ja hän on taas entistäkin enemmän sekaisin. En tiedä, miten pitkään jatkavat pistoksia kotiin pääsyn jälkeen.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193682/Kinnunen_Yhteis…

Mielenterveyden on Eurooppalaisissa väestötutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä

sosioekonomisen aseman eri ulottuvuuksiin. Tutkimuksissa on havaittu, että muun

muassa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yhteydessä matalaan koulutustasoon,

materiaalisten resurssien puutteeseen sekä työttömyyteen (Lehtinen ym. 2005, 6–7).

Nuorten masennus oli vuonna 2000 yleisempää niillä nuorilla joiden vanhemmat kokivat työttömyyttä ja omasivat matalan koulutustason. Nämä sosioekonomiset erot säilyivät koko tarkastelujakson ajan vuodesta 2000 vuoteen 2011. Erojen säilymisen lisäksi vakavista masennusoireista kärsineiden nuorten määrä kasvoi eniten juuri heikoimmassa sosioekonomisessa

asemassa olevien nuorten keskuudessa. Vanhempien samanaikainen työttömyys ja

matala koulutustaso lähes kaksinkertaistivat nuorten riskin kokea vakavia

masennusoireita. (Torikka ym. 2014.) Mielenterveyden osalta terveyden epätasaarvoinen jakautuminen näyttäisi siis lisääntyneen nuorten kohdalla viimeisen

vuosikymmenen aikana.

Nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden onkin havaittu olevan yhteydessä

nuorten matalaan koulutustasoon ja työttömyyteen. Toisen asteen tutkinnon

suorittaneilla on vähemmän mielenterveyshäiriöitä ja erityisesti päihdehäiriöitä kuin

vain pelkän peruskoulun suorittaneilla (Suvisaari ym. 2009, 295). Työttömistä 19–34-

vuotiaista taas lähes joka neljäs kärsii päihdehäiriöistä, kun työllisissä vastaava osuus on vain noin viisi prosenttia (mt., 295). Myös mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä

työttömillä kuin työllisillä. Tutkimuksissa, joissa mielenterveyden häiriöiden

esiintyvyyttä on tutkittu koko työikäisen väestön osalta, on havaittu häiriöiden olevan

yleisempiä työttömillä kuin työllisillä (Pirkola ym. 2005, 6)

http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201711083057.pdf

On olemassa runsaasti tutkimuksia ja näyttöä siitä, että työttömyyden ja

mielenterveyden välillä vallitsee suhde. Monet poikkitieteelliset tutkimukset ovat

osoittaneet, että työttömillä on heikompi mielenterveys kuin työllisillä. Dooley ja

Catalano (2013) ovat tarkastelleet tätä yhteyttä ja löytäneet, että sairausindikaattorit

kuten masennus, psykiatriset laitoshoidot ja itsemurhat kaikki korreloivat

työttömyyden kanssa. Vahvimmat todisteet tälle poikkileikkaavalle suhteelle on

osoitettu käyttäen kansallisia väestötilastoja. Wilhelm ym (2003) havaitsivat, että

työttömäksi joutumisella oli vahvin korrelaatio vakavimpaan masennustilaan (MDD,

major depressive disorder) kun käytettiin Australian tilastoja mielenterveydestä ja

hyvinvoinnista. Sama on todettu Yhdistyneen Kuningaskunnan kansallisessa ”Survey

of Psychiatric Morbidity”- tutkimuksessa, jossa samalla tavalla löydettiin, että

työttömyys oli vahvassa yhteydessä psykiatriseen häiriöön.

Työttömyydellä on todettu olevan huomattavia negatiivisia vaikutuksia

mielenterveyteen. (Paul & Moser 2008.) Murphyn ja Athanasou’sin (1999) teettämä

meta-analyysitutkimus työttömyyden vaikutuksesta mielenterveyteen käsitteli

nimenomaan näiden kahden kausaalisuussuhdetta. Tutkimus sisälsi yhdeksän

pitkittäistutkimusta. Tutkijat raportoivat, että työttömyys lisäsi merkittävästi

ahdistuksen ja kärsimyksen kasvua, mikä tukee oletusta, että työttömyys ei ainoastaan

korreloi kärsimystä vaan on itse kärsimyksen aiheuttajana

jonkunhan aikaa sitten oli kirjoitus siitä, miten pakkohoidossa ollut henkilö päästettiin vapaaksi vaikka hoitajat olivat sitä vastaan olleet. Mutta laki on laki tai jotain sellaista. Viikon päästäkö se oli sitten murhannut jonkun ja nyt on takas pakkohoidoissa, eli ei edes vankilatuomiota koska "mielisairas". 

Vierailija kirjoitti:

Avopalveluista pitäisi siirtyä takaisin laitoksiin.

Tämä, avohoitoon vain ne jotka ei varsinaista hoitoa tarvitse, mutta tarvii esim. lääkitystä jota pitää seurata.  Sellaiset jotka pystyy sitoutumaan vaikkapa juuri siihen lääkitykseen ja tietty on tarpeeksi luotettavia että lääke myös tulee otettua. Avohoidossa kun ei todellista apua saa, ei kyllä aina laitoksissakaan tosin, mutta joidenkin kohdalla tietysti voisi vähentää esim. harhoissa tehtyjä rikoksia. Tietenkään sairaala ei saisi olla mikään rangaistus, vaan siellä pitäisi oikeasti saada HOITOA ja APUA ONGELMIINSA. 

Mielenterveysongelmat on sairauksia, ei sinänsä k*sipäisyyttä tai rikollisuutta vaan sairaus johon sairastuneella pitäisi olla OIKEUS kunnolliseen hoitoon. Avohoito ei sitä ole monessa tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

jonkunhan aikaa sitten oli kirjoitus siitä, miten pakkohoidossa ollut henkilö päästettiin vapaaksi vaikka hoitajat olivat sitä vastaan olleet. Mutta laki on laki tai jotain sellaista. Viikon päästäkö se oli sitten murhannut jonkun ja nyt on takas pakkohoidoissa, eli ei edes vankilatuomiota koska "mielisairas". 

se ongelma onkin juuri se että se on vankilan sijasta määrätty pakkohoitoon

sen ei koskaan olisi pitänyt mennä suljetulle pakkohoitoon, vaan vankilaan jolloin se olisi istunut pidempään

Minua ärsyttää, että mt-ongelmaiset rikolliset hoidetaan ja kuntoutetaan hyvin.

Kiltti mt-potilas on vain säilytyksessä laitoksessa. Moni luulee, että siellä on esim henkilökohtaista terapiaa päivittäin jne. Ehei. Siellä ollaan säilytyksessä jo kokeillaan lääkkeitä. Joutuu nukkumaan toisen tai monen muun mt-ongelmaiset kanssa samassa huoneessa.

Mielenterveys- tai päihdeongelmat eivät itsessään aiheuta tai nosta rikoksenuusimisriskiä, joten näissä tapauksissa rikoksen rangaistuksen suoritettua oikea paikka on mielenterveys- ja päihdehoito ei vankila. Poikkeuksena on pedofiili joka on syyllistynyt lapseen kohdistuvaan seksuaalirikokseen tai psykopaatti joka on syyllistynyt henkirikokseen, tällöin hoitoa ei ole ja rikoksenuusimisriski on kohonnut eli näissä tapauksissa yhteiskunnasta eristäminen olisi perusteltua.

päihteet ei vaaralliseksi

Vierailija kirjoitti:

On leikattu liikaa ja nyt ei ole varaa tähän.

Resursseja riittää kuitenkin paljon sairastelevien lasten lasten vanhempien kiusaamiseen turhilla lasuilla.

Meillekin on taas vaihteeksi sossu tulossa kylään, ihan vaan sen takia että lapsella on tänä syksynä ollut vaikea migreeni jonka takia on joutunut olemaan sairaalassa sekä sen lisäksi muutama pitkittynyt flunssa.

Itse epäilen että nämä sairastelut johtuvat koulusta, sillä sairastelukierre alkoi kun lapsi meni uuteen luokkaan pari vuotta sitten. Silloin alkoi tulla näitä sairasteluita. Aluksi tulivat harvakseltaan eivätkä olleet kovin pahoja, mutta tahti on kiihtynyt ja oireilu pahentunut.

Yritän nyt saada sisäilmatutkimuksia kouluun, se ei ole helppo homma.

Ilmeisesti on pistetty asioita tärkeysjärjestykseen. Tartutaan vain pahimpiin ongelmatapauksiin ja muut jätetään huomiotta.

Joo, meni OT.

Alkoi vaan taas vituttaa tämä touhu ja turha resurssien haaskaaminen.

Tavallisia perheitä kiusataan ja kaikenmaailman hullut saavat mellastaa ihan vapaasti.

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää, että mt-ongelmaiset rikolliset hoidetaan ja kuntoutetaan hyvin.

Kiltti mt-potilas on vain säilytyksessä laitoksessa. Moni luulee, että siellä on esim henkilökohtaista terapiaa päivittäin jne. Ehei. Siellä ollaan säilytyksessä jo kokeillaan lääkkeitä. Joutuu nukkumaan toisen tai monen muun mt-ongelmaiset kanssa samassa huoneessa.

Kuulostaa pelottavalta.

Itse varmaan sekoaisin jos joutuisin tuommoiseen "hoitoon".

Eikä minulla edes ole mielenterveyden ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005888068.html

Miksi pahojaan sekopäisenä tehneitä tai suunnitelleita ei eristetä.

Sitten juuri on tapahtunut se kummallinen tuntemattoman 16-vuotiaan lenkkeilijätytön puuk*tus pururadalla (vatsakas mies) ja se, kun teini paho*npiteli kivellä tuntemattoman miehen henkihieveriin.

Miksi pahuuksiin syyllistyneet ja edelleen vaaralliseksi katsotut päästetään vapaaksi. Miksi mt-ongelmaisia ei pakkolääkitä?

(Itse pelkään kaveriani, joka on sairastunut skitsofreniaan. Välillä on sairaalajaksoilla, mutte heti vapaalle päästyään lopettaa lääkkeensä. Vuosien saatossa yhä hullumpi. Luulee mua tuolloin Mafi*n jäseneksi, joka yrittää t*ppaa hänet. Pelkään, että hän käy päälle vielä joskus "itsepuolustuksena". Tulee ovelle ja vaatii päästä sisään. Joudun tarkistamaan aina ikkunasta, kuka on ja hänelle en avaa. Mutta voi vielä päästä sisään. Juuri pääsi osastolta ja pyytelee anteeksi ja valittelee, kun ei oo enää ystäviä. Olisin ystävänsä, jos olisi takeita, että ottaa lääkkensä.)

Sinunlaisesi sairas moittija saakin pelätä. Toivottavasti skitso "ystäväsi" sekoaa lähelläsi ja muistaa mikä arvostelija sinä olitkaan ja listii sinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On leikattu liikaa ja nyt ei ole varaa tähän.

Resursseja riittää kuitenkin paljon sairastelevien lasten lasten vanhempien kiusaamiseen turhilla lasuilla.

Meillekin on taas vaihteeksi sossu tulossa kylään, ihan vaan sen takia että lapsella on tänä syksynä ollut vaikea migreeni jonka takia on joutunut olemaan sairaalassa sekä sen lisäksi muutama pitkittynyt flunssa.

Itse epäilen että nämä sairastelut johtuvat koulusta, sillä sairastelukierre alkoi kun lapsi meni uuteen luokkaan pari vuotta sitten. Silloin alkoi tulla näitä sairasteluita. Aluksi tulivat harvakseltaan eivätkä olleet kovin pahoja, mutta tahti on kiihtynyt ja oireilu pahentunut.

Yritän nyt saada sisäilmatutkimuksia kouluun, se ei ole helppo homma.

Ilmeisesti on pistetty asioita tärkeysjärjestykseen. Tartutaan vain pahimpiin ongelmatapauksiin ja muut jätetään huomiotta.

Joo, meni OT.

Alkoi vaan taas vituttaa tämä touhu ja turha resurssien haaskaaminen.

Tavallisia perheitä kiusataan ja kaikenmaailman hullut saavat mellastaa ihan vapaasti.

Sinunlaisesi moittija saa vain mitä ansaitseekin, eli arvostelua ja paskaa niskaansa auktoriteeteilta. Sen siitä katsos saa, kun on mätä luonne. Olet moittija ja vlittaja, siksi sinua kiusataan sossuilla. Huväntuulisia ja reippaita, positiivisia pärjääjävanhempia ei kiusata.

Yx hullu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avopalveluista pitäisi siirtyä takaisin laitoksiin.

Tämä, avohoitoon vain ne jotka ei varsinaista hoitoa tarvitse, mutta tarvii esim. lääkitystä jota pitää seurata.  Sellaiset jotka pystyy sitoutumaan vaikkapa juuri siihen lääkitykseen ja tietty on tarpeeksi luotettavia että lääke myös tulee otettua. Avohoidossa kun ei todellista apua saa, ei kyllä aina laitoksissakaan tosin, mutta joidenkin kohdalla tietysti voisi vähentää esim. harhoissa tehtyjä rikoksia. Tietenkään sairaala ei saisi olla mikään rangaistus, vaan siellä pitäisi oikeasti saada HOITOA ja APUA ONGELMIINSA. 

Mielenterveysongelmat on sairauksia, ei sinänsä k*sipäisyyttä tai rikollisuutta vaan sairaus johon sairastuneella pitäisi olla OIKEUS kunnolliseen hoitoon. Avohoito ei sitä ole monessa tapauksessa.

Eikö tuommoisten paikka olisi vankimielisairaala. Onkohan semmoisia edes nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jonkunhan aikaa sitten oli kirjoitus siitä, miten pakkohoidossa ollut henkilö päästettiin vapaaksi vaikka hoitajat olivat sitä vastaan olleet. Mutta laki on laki tai jotain sellaista. Viikon päästäkö se oli sitten murhannut jonkun ja nyt on takas pakkohoidoissa, eli ei edes vankilatuomiota koska "mielisairas". 

se ongelma onkin juuri se että se on vankilan sijasta määrätty pakkohoitoon

sen ei koskaan olisi pitänyt mennä suljetulle pakkohoitoon, vaan vankilaan jolloin se olisi istunut pidempään

Pakkohoidossa ollaan usein pitempään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On leikattu liikaa ja nyt ei ole varaa tähän.

Resursseja riittää kuitenkin paljon sairastelevien lasten lasten vanhempien kiusaamiseen turhilla lasuilla.

Meillekin on taas vaihteeksi sossu tulossa kylään, ihan vaan sen takia että lapsella on tänä syksynä ollut vaikea migreeni jonka takia on joutunut olemaan sairaalassa sekä sen lisäksi muutama pitkittynyt flunssa.

Itse epäilen että nämä sairastelut johtuvat koulusta, sillä sairastelukierre alkoi kun lapsi meni uuteen luokkaan pari vuotta sitten. Silloin alkoi tulla näitä sairasteluita. Aluksi tulivat harvakseltaan eivätkä olleet kovin pahoja, mutta tahti on kiihtynyt ja oireilu pahentunut.

Yritän nyt saada sisäilmatutkimuksia kouluun, se ei ole helppo homma.

Ilmeisesti on pistetty asioita tärkeysjärjestykseen. Tartutaan vain pahimpiin ongelmatapauksiin ja muut jätetään huomiotta.

Joo, meni OT.

Alkoi vaan taas vituttaa tämä touhu ja turha resurssien haaskaaminen.

Tavallisia perheitä kiusataan ja kaikenmaailman hullut saavat mellastaa ihan vapaasti.

Sinunlaisesi moittija saa vain mitä ansaitseekin, eli arvostelua ja paskaa niskaansa auktoriteeteilta. Sen siitä katsos saa, kun on mätä luonne. Olet moittija ja vlittaja, siksi sinua kiusataan sossuilla. Huväntuulisia ja reippaita, positiivisia pärjääjävanhempia ei kiusata.

Opettaja itse vissiin siellä huutelee.

Vituttaako kun valitun tilanteesta ylemmälle taholle?