Haluaisin elää ja asua muinaisessa intiaanikulttuurissa

Itämaan tietäjät tietävät

Peppuseksistä saavat naiset ovat haluttua tavaraa miesmarkkinoilla On arvokkaampi kuin tuhat kamelia tai vuohta. 

Näin meillä Babyloniassa. 

Ei kaikille ole siunaantunut sinne erogeenisiä alueita. Monella ei ole erogeenisia alueita emättimessäkään saati klitoriksessa. 

On erilaisia yksilöitä. Moni nainen ei saa koskaan orgasmia elämänsä aikana. Osa saa sen normaalista yhdynnästä ja arvokkaimmat tuhannen kamelin yksilöt saavat sen myös takakautta. Orgasmittomuudesta ei saa syyttää itseään.

Sitten kun hampaaseen tulee ensimmäinen reikä, niin jopa harmittaa.

MIssä niistä? "Muinaisia intiaanikulttuureja" on ollut lukemattomia, ihan erilaisia keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Itse en todellakaan haluaisi elää missään menneisyydessä ilman nykyaikaista lääketiedettä - kipulääkkeitä, antibiootteja, rokotuksia, hammashoitoa. 

Heh. Kipulääkkeet aiheuttavat satoja turhia kuolemia täälläkin vuosittain, antibiootit johtavat vain superbakteerien syntyyn, myrkkyrokotteet laumasuojineen ovat yksi iso vitsi mihin tavikset lankeavat ja hampaatkin pysyivät paremmassa kunnossa ennen kuin sokeria syötiin näin paljon. Voi naiivia ihmistä kuplassaan <3

Kipulääkkeet pelastavat miljoonia kärsimyksiltä. Enemmän kuolemia aiheuttivat hallusinogeeniset rohdot ennen. Sokeriruokoa on jyrsitty jo ammoisina aikoina, ja mietipä niitä entisaikain ihmusten hampaita muutenkin nyt hieman tarkemmin. Antibiootitkin ovat jo miljoonia pelastaneet, vaikka toki liioiteltu käyttö hankaluuksia aiheuttaakin. Mutta lääketiedr kehittyy jatkuvasti ja hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Itse en todellakaan haluaisi elää missään menneisyydessä ilman nykyaikaista lääketiedettä - kipulääkkeitä, antibiootteja, rokotuksia, hammashoitoa. 

Heh. Kipulääkkeet aiheuttavat satoja turhia kuolemia täälläkin vuosittain, antibiootit johtavat vain superbakteerien syntyyn, myrkkyrokotteet laumasuojineen ovat yksi iso vitsi mihin tavikset lankeavat ja hampaatkin pysyivät paremmassa kunnossa ennen kuin sokeria syötiin näin paljon. Voi naiivia ihmistä kuplassaan <3

Puhupa kipulääkkeiden turhuudesta syöpään kuolevalle ja tule vasta sitten pätemään tänne.

Kyllä intiaaneillakin on kipulääkitys ollut. Kasvikunta on tarkkaan tiedetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Mikset tyytyisi ihan vain kotoiseen saamelaiskulttuuriin? Siellä se on voimissaan yhä. Saat sekä luontoihmeen että nykymaailman hyvät puolet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Kaikkia eläimiä ei tehotuoteta, ainakaan Suomessa. Voisit mennä katsomaan vaikka johonkin karjatilalle.

Asiassa on kaksi puolta.

Jos kuvittelet inkkarien elämän hötöksi joka vetoaa kaupunkihipstereihin, olet pahemman kerran väärässä. Inkkarielämä sopisi huomattavasti paremmin sille VHM-metsästäjälle joka asuu pikku torpassa ja surauttaa töihin vm. 84 lava-autolla.

Toki elämästä puuttuisi hirveä suorittaminen, multitasking-helvetti ja stressi siitä oletko saavuttanut riittävästi. Saisit kokea luonnossa elämisen, hyvässä ja myös pahassa.

Saattaisit myös elää puhtaan ruokavalion ja liikkuvan elämäntyylin ansiosta vanhaksi. Toisaalta mahdollisuutesi kuolla synnytyksessä, metsästysonnettomuudessa, tai nykyisin parannettavissa olevan tulehduksen ansiosta olisi moninkertainen. Siksi se keski-ikä oli niin alhainen, harva onnistui välttämään karikot.

Yhteisön moraalikäsitys olisi kylläkin tiukempi. Et todellakaan saisi toimia niin kuin itse parhaaksi näet.

Ajatuksena oikein kiva.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Luonnossa elämiseen liittyy paljon vapautta mutta myös paljon kärsimystä. Luulen että sinulla on romantisoitunut käsitys luonnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Luonnossa elämiseen liittyy paljon vapautta mutta myös paljon kärsimystä. Luulen että sinulla on romantisoitunut käsitys luonnosta.

Sitä paitsi luonnossa elävän vapautta rajoittavat monet pakot: pakko löytää ruokaa, pakko löytää suojaa, pakko paeta vihollisia, välillä pakko taistella. Pakko kärsiä ja ottaa vastaan mitä kohtalo eteen suo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Ansat ja nuolet ovat olleet kidutusta eläimille. Ei niihin ole kuollut heti. Ansassa eläin on voinut kitua luut murskana päiviäkin. Nuoliakin on saattanut tarvita useita, ennen kuin eläin on lopettanut kamppailun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Okei. Itse en todellakaan haluaisi elää missään menneisyydessä ilman nykyaikaista lääketiedettä - kipulääkkeitä, antibiootteja, rokotuksia, hammashoitoa. 

Eihän siellä niin pitkään tarvitsisikaan elää.

Niin, koska esim. juuri noiden lueteltujen asioiden puute vaikutti elinikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Ansat ja nuolet ovat olleet kidutusta eläimille. Ei niihin ole kuollut heti. Ansassa eläin on voinut kitua luut murskana päiviäkin. Nuoliakin on saattanut tarvita useita, ennen kuin eläin on lopettanut kamppailun.

Tuskin eläin sentään on kitunut ansassa päiviä, ei metsästäjä jätä saalistaan muiden ihmisten tai petojen löydettäväksi niin pitkäksi aikaa. Eiköhän ne pyydykset ole koettu päivittäin. (Tosin lyhytkin kituminen on tietenkin liikaa.) Ampumataito on varmasti ollut hyvä ja nuoletkin tehokkaampia kuin luulet. Jousimetsästystähän harrastetaan tänäkin päivänä.

Pidä hauskaa tautien kanssa. Eurooppalaiset toivat mukanaan mm. sukupuolitauteja, olivat niin hyviä jätkiä 👌 Uskonpuhdistus se vasta hauskaa onkin! 😅

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Jossain täällä on ihminen joka ajattele kuten minä 💕 Tosin itse olen sitä mieltä, että kalastettua / metsästettyä eläintä pitää kiittää.

Ap:kin voisi ehkä tutustua animismiin ja muinaisuskontoihin. Sieltä voisi löytyä sitä mitä hän hakee.

Monella on varsin romanttishenkisiä kuvitelmia muinaisista kulttuureista, esim. egyptiläisten faaraoiden elämästä. Jossain dokkarissa kerrottiin, miten faaraon piti tiettynä aikana astua pyhäkön pyhimpään ja uhrata omaa vertaan.. peniksestä piikittämällä. Että sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Pidä hauskaa tautien kanssa. Eurooppalaiset toivat mukanaan mm. sukupuolitauteja, olivat niin hyviä jätkiä 👌 Uskonpuhdistus se vasta hauskaa onkin! 😅

Eikö se ollut niinpäin, että eurooppalaiset toivat flunssaa ja saivat sitten tuliaisiksi sp-tauteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnonuskonnot ovat kyllä paljon "uskottavampia" kuin esim. meidän sattumanvarainen 2000 vuotta sitten Lähi-Idän tuppukylässä syntynyt uskonto johon Suomen kansa aikanaan pakotettiin väkivallan uhalla. On helppo ajatella millaisia uskomuksia kalastaville, metsästäville ja keräileville ihmisille syntyy esim. vaihtelevan riistaonnen kautta.

Mielestäni on varsin inhimillistä esim. pyytää anteeksi riistaeläimeltä jonka olet juuri tappanut. Nykyelämässähän me vain ostamme nimetöntä lihaa vakuumipakkauksessa, suojakaasussa... Olen kalastanut itse suhteellisen vähän mutta jok'ikinen vedestä nostamani ja syömäni kala on jäänyt pysyvästi muistoihini, siinä missä supermarketin lihapakkaukset tulee otettua itsestäänselvyyksinä.

Itse en syö lainkaan lihaa ja mahdollisimman vähän kalaa. Silti pidän tärkeämpänä sitä että nykyisin teurastus on eläimelle kivuton, kuin sitä että se jää syöjän muistoihin ja siltä pyydetään anteeksi. Entisaikaan eläin on todennäköisesti melkoisesti kärsinyt ennen kuolemaansa.

Osaatko/haluatko perustella näkemystäsi siitä että entisaikaan eläimet kärsivät ennen kuolemaansa? Oma käsitykseni on se että metsästetty eläin elää luonnonmukaista elämäänsä ennen metsästäjän luotiin/nuoleen/keihääseen/ansaan osumista. Tehotuotetun eläimen koko elämä taas on nähdäkseni harmillisen tuskallista, ilman mahdollisuuksia lajinomaiseen käyttäytymiseen.

Ansat ja nuolet ovat olleet kidutusta eläimille. Ei niihin ole kuollut heti. Ansassa eläin on voinut kitua luut murskana päiviäkin. Nuoliakin on saattanut tarvita useita, ennen kuin eläin on lopettanut kamppailun.

Tuskin eläin sentään on kitunut ansassa päiviä, ei metsästäjä jätä saalistaan muiden ihmisten tai petojen löydettäväksi niin pitkäksi aikaa. Eiköhän ne pyydykset ole koettu päivittäin. (Tosin lyhytkin kituminen on tietenkin liikaa.) Ampumataito on varmasti ollut hyvä ja nuoletkin tehokkaampia kuin luulet. Jousimetsästystähän harrastetaan tänäkin päivänä.

En kannata silti ansastusta tai nuolilla metsästystä. Yksikin kituva eläin ansassa tai harhaan osunut nuoli on liikaa. Ja kyllä niitä on riittänyt, vaikka osa metsästäjistä olisi ollut kuinka taitavia hyvänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pidä hauskaa tautien kanssa. Eurooppalaiset toivat mukanaan mm. sukupuolitauteja, olivat niin hyviä jätkiä 👌 Uskonpuhdistus se vasta hauskaa onkin! 😅

 

Eikö se ollut niinpäin, että eurooppalaiset toivat flunssaa ja saivat sitten tuliaisiksi sp-tauteja?

Vaihtokauppa on tärkeää! Kaikki pääsivät nauttimaan uusista taudeista!