Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä jos ystävän seura ahdistaa?
02.11.2018 |
Jos itse huomaat, että olette ajautuneet erilleen mutta ystävä haluaa pitää edelleen yhteyttä. Erityisen ahdistavan tilanteesta tekee se kun toinen on kroonisesti masentunut, pois työelämästä, eikä hänellä ole juuri mitään elämää. Itsellä on arki ihan täyttä. Tuntuu ettei ole mitään yhteistä ja ajatukset kulkee ihan eri polkuja. Voin nähdä tätä ihmistä noin kerran kahdessa kuukaudessa, enemmän on yksinkertaisesti liikaa. Ahdistaa aina kun hän laittaa viestiä. Kurkkua kuristaa ja rintaa puristaa. Kyllä, kärsin itsekin ahdistuksesta ja jossain määrin myös masennuksesta. Sitä suuremmalla syyllä en jaksa toista masentunutta. Hän vie mun kaikki vähäiset voimat ja energiat. Oon meidän tapaamisten jälkeen lähinnä vihainen ja masentunut. Ja samalla koen tästä valtavaa huonoa omaatuntoa. Tällä ihmisellä kun ei juuri ole kavereita. Itse yritän hoitaa itseäni, tehdä asioita mitkä antaa energiaa jne. Mulla ei ole voimia, eikä halua olla tämän ihmisen kanssa tiiviimmin yhteydessä. Hän kuitenkin pitää mua varmaan parhaana ystävänään. Velvollisuudesta suostun näkemään häntä. Sitten jos vetoan erinäisiin tekosyihin enkä suostu näkemään häntä, niin tunnen siitäkin suunnatonta huonoa omaatuntoa. Omatunto soimaa jos nään esim. jotain toista ystävää jonka seurasta tulee parempi mieli. Välillä tuntuu että ainut vaihtoehto on muuttaa jollekin toiselle paikkakunnalle niin että välit hiipuu vähän niin kuin luonnostaan...
Kommentit (25)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ohjeistetaan ap:ta, että puhuisi ystävälleen. Asia ei ole niin yksinkertainen, vaikka sinällään keskustelua aina kannatankin. Jos suhde on ajautunut tilaan, jossa jollain muutoksella on mahdollista jatkaa, niin puhuminen kannattaa. Jos tilanne puolestaan on se, ettei suhteessa näe tulevaisuutta, niin tilanne on jo monimutkaisempi. Joskus näkökulmansa esittäminen omalla toiminnallaan eli asteittainen suhteen kuivattaminen voi olla parempi. Huomioiden sen, että mikäli jompi kumpi asiasta haluaa puhua, niin sitten puhutaan. Mutta ei se ole kovin mukava ajatus, että suhteesta pois haluava ottaa toiseen yhteyttä ja kertoo, ettei kaipaa enää toisen seuraa.
Ystävän seura ahdistaa
kun Rauha-tädin kanssa asustaa
Ap, sinulla on oikeus ja velvollisuus pitää omasta hyvinvoinnistasi huolta. Jos ystäväsi ei ole hyvinvointiasi lisäävä tai tukeva tekijä, niin ei sinulla ole mitään velvollisuutta olla hänen kanssaan yhteyksissä. Täällä joku moittii itsekkääksi, mutta suhteiden tulee olla vastavuoroisia, eikä se ole kenenkään vika, jos teidän tarpeenne ovat kulkeneet eri suuntiin.
Ehkä kuitenkin sinulta liikenee se aika kerran/2kk kestää. Hän on hyvin onneton. Totta tosiaan se että elämme itsekeskeistä aikaa ja aina pitäisi olla saamassa toiselra jotain. Minullakin 2 ns.ystävää, jotka odottavat multa vastapalvelusta, lahjoja, aina jotain aineellista. Olen heistä etääntynyt. Ovat löytäneet uusia kohteita, joita lypsää, koska asuvat kauempana nykyään.
Oletko varovasti kysynyt ystävältäsi, käykö terapiassa? Sitä tarviitaan masennukseen.