Petetty ja jätetty ex-vaimo

No luulen, että naisten ylimitoitetut, kohtuuttomat reaktiot noissa tilanteissa johtuu usein siitä, että nainen on muutenkin kamppailemassa sen kanssa miten lastensaanti ja vanheneminen on pilannut ulkonäön. Tuntevat itsensä rupsahtaneiksi. Sitten mies vielä hylkää, haluaa jotain muuta enemmän. Pitää jotain muuta paremman näköisenä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Sama täällä. Tosin tuolla toinen nainen on mt-potilas, mikä selvisi ajan myötä. Hän uhkailee ja on toteuttanutkin uhkauksiaan perhettämme kohtaan. Katkera säälittävä nainen jolta ei oikein mikään onnistu, yrittää takertua mieheeni nyt yrittämällä olla ns. "platoninen ystävä". On itselläänkin poikaystävä mutta jahtaa miestäni edelleen tekstareilla. Saa pelätä mitä seuraavaksi keksii jos mielensä pahoittaa, huoh.

Miehesi vaikuttaa naismakunsa perusteella ressukalta. Ei silti, ressukathan ovat rakastettavia.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että jokaisella olisi ylpeyttä, että jos sanotaan suoraan, ettei tätä noista naista rakasta ja ei ole syvempiä tunteita ja on valinnut perheensä, niin jatkaa edelleen yhteydenpitoa, no kun ei mene hissi ihan ylös asti.  On tallella tekstarit ja uhkailuksi käsitetyt viestit, joita voi käyttää lähestymiskieltoa haettaessa, se nimittäin rapsahtaa jos lähestyy enää millään tavalla. Senkin saaminen helpottui juridisesti, tulee ilman muuta kun sellaisen helvetin aikoinaan järjesti, varsinainen noita-akka kaikkien läheisten mielestä. Kaikesta huolimatta toivon, että hän löytää oman onnensa ja kun seurusteleekin toivottavasti poikamiehen kanssa. Jokaisella on oikeus puolustaa perhettään, me tavalliset, uskolliset, lojaalit perhekeskeiset naiset olemme leijonaemoja, hiirestäkin kuoriutuu leijona tarpeeksi ärsytettynä.

Tuo on oksettavaa! Miehesi siis piti "jalkavaimoa" niin kauan, että jäi sinulle kiinni. Nainen kelpasi kuitenkin niinkauan, kun se oli salaista. Nyt miehesi hyljeksii häntä ja uhkailette lähestymiskiellolla. Toisena naisena harkitsisin miestäsi kohtaan syytettä hyväksik*ytöstä. Kaikkia se pottu elättää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhäm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Outoa. Siivotaan pois kaikki epämiellyttävä visuaalinen materiaali ja se oli siinä. Avioliitto on instituutio. Se voi olla mitä vain, vaikka juridisesti jotain. Ihanne kai suomalaisessa yhteiskunnassa olisi, että toiseen voi luottaa, on YHTEINEN sopimus. Mutta kun jotkut on tasa-arvoisempia kuin toiset... (muistuuko mieleen, mistä tämä on lainattu...?)

Kuule, ihan terapiassa neuvoivat meitä luopumaan kaikesta , mikä muistutti miestäni toisesta naisesta. Ja mies luuli että on rakastunut toiseen naiseen, mutta terapeuttikin sanoi, että hän on vain luullut sitä rakkaudeksi. Se on keski-iän kriisi tai jokin trauma, mikä saa miehen ajattelemattomasti säntäämään toisen naisen perään, kun nainen vähän vihreää valoa vilauttaa.

Ei rakastuminen ole mikään Trauma, tuo on täyttä hevonkukkua, että "luulee rakastumiseksi" vain siksi, ettei voi tosiasioita katsoa silmiin ja myöntää, että näin on päässyt käymään. Ei nyt kaikesta vi syyttää jotain mystistä traumaa eikä keski-iänkriisi tarkoita millään muotoa, ettei ihminen voi aidosti rakastua. Kun rakastuu niin rakastuu, ei se ole sen kummempaa.

No, jos pari menee terapiaan pelastaakseen liittonsa, niin terapeutin tehtävä lienee tukea sellaisia ajatusmalleja joilla se liitto pelastuu. Vaikka ne ei sitten olisi ihan tottakaan.

Itselle taas olisi henk koht aivan sama onko kyseessä ollut kriisi, kiima tai pyhä rakkaus. Yksikään niistä ei ole todellinen syy pettämiseen, vaan se on epärehellisyys ja selkärangattomuus jotka ei terapeutin satuiluilla miksikään muutu. Mutta jotkut valitsee elää laput silmillä kumppanin kanssa joka ei kunnioita, mikäs siinä.

-eri

Vierailija kirjoitti:

No luulen, että naisten ylimitoitetut, kohtuuttomat reaktiot noissa tilanteissa johtuu usein siitä, että nainen on muutenkin kamppailemassa sen kanssa miten lastensaanti ja vanheneminen on pilannut ulkonäön. Tuntevat itsensä rupsahtaneiksi. Sitten mies vielä hylkää, haluaa jotain muuta enemmän. Pitää jotain muuta paremman näköisenä.

Mikä on ylimitoitettu reaktio siihen kun elämänkumppani kusettaa törkeästi? Ja kuinkahan kevyesti miehet ottavat vastaavat tilanteet..? Tai nuoret, vielä kauniit naiset?

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että jokaisella olisi ylpeyttä, että jos sanotaan suoraan, ettei tätä noista naista rakasta ja ei ole syvempiä tunteita ja on valinnut perheensä, niin jatkaa edelleen yhteydenpitoa, no kun ei mene hissi ihan ylös asti.  On tallella tekstarit ja uhkailuksi käsitetyt viestit, joita voi käyttää lähestymiskieltoa haettaessa, se nimittäin rapsahtaa jos lähestyy enää millään tavalla. Senkin saaminen helpottui juridisesti, tulee ilman muuta kun sellaisen helvetin aikoinaan järjesti, varsinainen noita-akka kaikkien läheisten mielestä. Kaikesta huolimatta toivon, että hän löytää oman onnensa ja kun seurusteleekin toivottavasti poikamiehen kanssa. Jokaisella on oikeus puolustaa perhettään, me tavalliset, uskolliset, lojaalit perhekeskeiset naiset olemme leijonaemoja, hiirestäkin kuoriutuu leijona tarpeeksi ärsytettynä.

Harmi, et miehes lammasmaisuus paljastui toiselle naiselle liian myöhään. Olis ollu reilua kertoa se ennen kuin alko suhteeseen!!!

En tiedä montaakaan petettyä ja jätettyä ex- vaimoa. Tiedän usean petetyn vaimon. Kaikki syyttävät miehensä salasuhteesta tai seksisuhteesta yksinomaan toistanaista. Vaikka viestittely suhteen jälkeen olisi ollut molemminpuolista, niin toista naista uhkaillaan kaikenmaailman rikosilmoituksilla. On aivan totta, että hiirestäkin (vaimo) kuoriutuu hirviö tarvittaessa. Mutta se tarpeellisuus siihen on vaimon omassa katkerassa päässä.

Vierailija kirjoitti:

Luulisi, että jokaisella olisi ylpeyttä, että jos sanotaan suoraan, ettei tätä noista naista rakasta ja ei ole syvempiä tunteita ja on valinnut perheensä, niin jatkaa edelleen yhteydenpitoa, no kun ei mene hissi ihan ylös asti.  On tallella tekstarit ja uhkailuksi käsitetyt viestit, joita voi käyttää lähestymiskieltoa haettaessa, se nimittäin rapsahtaa jos lähestyy enää millään tavalla. Senkin saaminen helpottui juridisesti, tulee ilman muuta kun sellaisen helvetin aikoinaan järjesti, varsinainen noita-akka kaikkien läheisten mielestä. Kaikesta huolimatta toivon, että hän löytää oman onnensa ja kun seurusteleekin toivottavasti poikamiehen kanssa. Jokaisella on oikeus puolustaa perhettään, me tavalliset, uskolliset, lojaalit perhekeskeiset naiset olemme leijonaemoja, hiirestäkin kuoriutuu leijona tarpeeksi ärsytettynä.

Luulisi, että jokaisella olisi ylpeyttää jättää sellainen aviomies, jolle vaimo ei riittänyt. Luulisi, että jokaisella olisi ylpeyttä heittää pihalle ukko, joka ei arvosta vaimoa, perhettä ja avioliittoaan.

Ylpeys on kuule kaukana siitä elämästä, mitä joudut tuollaisen miehen kanssa sietämään. Itse jätin mieheni , en alkanut hyysäämään petollista ukkoa ja se oli elämäni paras päätös. Uusi nainen nyt koittaa saada miehen pysymään kotona , kun ei siihen voi luottaa. Housut ei vaan pysy jalassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhäm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Outoa. Siivotaan pois kaikki epämiellyttävä visuaalinen materiaali ja se oli siinä. Avioliitto on instituutio. Se voi olla mitä vain, vaikka juridisesti jotain. Ihanne kai suomalaisessa yhteiskunnassa olisi, että toiseen voi luottaa, on YHTEINEN sopimus. Mutta kun jotkut on tasa-arvoisempia kuin toiset... (muistuuko mieleen, mistä tämä on lainattu...?)

Kuule, ihan terapiassa neuvoivat meitä luopumaan kaikesta , mikä muistutti miestäni toisesta naisesta. Ja mies luuli että on rakastunut toiseen naiseen, mutta terapeuttikin sanoi, että hän on vain luullut sitä rakkaudeksi. Se on keski-iän kriisi tai jokin trauma, mikä saa miehen ajattelemattomasti säntäämään toisen naisen perään, kun nainen vähän vihreää valoa vilauttaa.

Ei rakastuminen ole mikään Trauma, tuo on täyttä hevonkukkua, että "luulee rakastumiseksi" vain siksi, ettei voi tosiasioita katsoa silmiin ja myöntää, että näin on päässyt käymään. Ei nyt kaikesta vi syyttää jotain mystistä traumaa eikä keski-iänkriisi tarkoita millään muotoa, ettei ihminen voi aidosti rakastua. Kun rakastuu niin rakastuu, ei se ole sen kummempaa.

No, jos pari menee terapiaan pelastaakseen liittonsa, niin terapeutin tehtävä lienee tukea sellaisia ajatusmalleja joilla se liitto pelastuu. Vaikka ne ei sitten olisi ihan tottakaan.

Itselle taas olisi henk koht aivan sama onko kyseessä ollut kriisi, kiima tai pyhä rakkaus. Yksikään niistä ei ole todellinen syy pettämiseen, vaan se on epärehellisyys ja selkärangattomuus jotka ei terapeutin satuiluilla miksikään muutu. Mutta jotkut valitsee elää laput silmillä kumppanin kanssa joka ei kunnioita, mikäs siinä.

-eri

Terapia onkin avioparien aivopesua. Uskotellaan molemmille, että miehen syrjähyppy ja salasuhde ei ollut rakkautta, vaan kriisi. Mitä ihmisten päässä nykyään enään liikkuu?

Vierailija kirjoitti:

Tyhäm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Outoa. Siivotaan pois kaikki epämiellyttävä visuaalinen materiaali ja se oli siinä. Avioliitto on instituutio. Se voi olla mitä vain, vaikka juridisesti jotain. Ihanne kai suomalaisessa yhteiskunnassa olisi, että toiseen voi luottaa, on YHTEINEN sopimus. Mutta kun jotkut on tasa-arvoisempia kuin toiset... (muistuuko mieleen, mistä tämä on lainattu...?)

Kuule, ihan terapiassa neuvoivat meitä luopumaan kaikesta , mikä muistutti miestäni toisesta naisesta. Ja mies luuli että on rakastunut toiseen naiseen, mutta terapeuttikin sanoi, että hän on vain luullut sitä rakkaudeksi. Se on keski-iän kriisi tai jokin trauma, mikä saa miehen ajattelemattomasti säntäämään toisen naisen perään, kun nainen vähän vihreää valoa vilauttaa.

Varsinainen tunteiden tulkki ja "ajatustenlukija" tää terapeutti... :'D

Luin tuota ketjua ja tein saman havainnon. Hyvin moni ex-vaimo tiesi kertoa, kuinka heidän ex-miehensä niin kovasti katuvat ja asiaa yleistettiin välillä aika reippaasti.

Mutta ei tällä palstalla kai ole kovin paljon miehiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies löysi toisen naisen päiväkirjan. Kierroksessa oli kolme muutakin miestä. Kuukauden kuluttua uuteen hiv-testiin.

Meillä sama juttu. Tuo on ihan hirveää. Toinen nainen just kantaa kaikkia tauteja ja h i v varmaan yleisin. Ja sitte miehen mukana tauti tulee ja pilaa hyvän toimivan parisuhteen, kun pitää jännittää tuloksia niin kauan.

Hahhaa... Älä kirjoittele tuollaisia tänne näillä mammoilla ei ole sarkasmintajua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyhäm kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Outoa. Siivotaan pois kaikki epämiellyttävä visuaalinen materiaali ja se oli siinä. Avioliitto on instituutio. Se voi olla mitä vain, vaikka juridisesti jotain. Ihanne kai suomalaisessa yhteiskunnassa olisi, että toiseen voi luottaa, on YHTEINEN sopimus. Mutta kun jotkut on tasa-arvoisempia kuin toiset... (muistuuko mieleen, mistä tämä on lainattu...?)

Kuule, ihan terapiassa neuvoivat meitä luopumaan kaikesta , mikä muistutti miestäni toisesta naisesta. Ja mies luuli että on rakastunut toiseen naiseen, mutta terapeuttikin sanoi, että hän on vain luullut sitä rakkaudeksi. Se on keski-iän kriisi tai jokin trauma, mikä saa miehen ajattelemattomasti säntäämään toisen naisen perään, kun nainen vähän vihreää valoa vilauttaa.

Varsinainen tunteiden tulkki ja "ajatustenlukija" tää terapeutti... :'D

Terapeutillahan loppuisi työt, jos hän sanois, että mene mies rakkautesi perään ja unohda huono suhteesi vaimoosi.

anoppini on juuri sellainen katkera nainen. eronnut apiukostani 20 vuotta sitten ja vielä mulle urputtelee exmiestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies löysi toisen naisen päiväkirjan. Kierroksessa oli kolme muutakin miestä. Kuukauden kuluttua uuteen hiv-testiin.

Meillä sama juttu. Tuo on ihan hirveää. Toinen nainen just kantaa kaikkia tauteja ja h i v varmaan yleisin. Ja sitte miehen mukana tauti tulee ja pilaa hyvän toimivan parisuhteen, kun pitää jännittää tuloksia niin kauan.

Hahhaa... Älä kirjoittele tuollaisia tänne näillä mammoilla ei ole sarkasmintajua. 

Niin mä huomasin. Mutta yks kuiten ymmärsi :)

Vierailija kirjoitti:

Luin tuota ketjua ja tein saman havainnon. Hyvin moni ex-vaimo tiesi kertoa, kuinka heidän ex-miehensä niin kovasti katuvat ja asiaa yleistettiin välillä aika reippaasti.

Mutta ei tällä palstalla kai ole kovin paljon miehiä.

Aika suuri ponnistus vaaditaan mieheltä, että uskaltaa vaimon jättää. Elämästähän voi tulla helvettiä vaimon toimesta. Juuri nämä katkeran suloiset haukkuma viestit siellä toisessa ketjussa, kuinka mies jätri ja uusi nainen olikin hullu ja mies alkoholisoitui ja pyysi päästä takaisin. Hohhoijaa

Ystävääni petti avomies. Olin kuunnellut vuosikausia valitusta heidän suhteestaan ja miehestä. Kuinka mies oli itsekäs, masentava valittaja, laiska, ei puhu, haaskaa rahaa, juopottelee, ei välitä lapsista, ei tee kotitöitä, eikä miestentöitä, ei halua seksiä.

Sitten paljastui , että miehellä olikin toinen nainen. Ei ollut ollut pitkään, muutaman kuukauden. Mutta, se raivokas miehen puolustaminen ja hyökkäys toista naista kohtaan. Se oli sairasta. Jopa minun olisi pitänyt mennä ja sanoa ystävänä toiselle naiselle, että älä koske ystäväni mieheen. Miehestä tehtiin avuton reppana, joka ei ollut osannut sanoa ei kierolle toiselle naiselle. Toinen nainen oli nähnyt kuulemma miehen heikkouden ja iskenyt siihen. Toista naista alettiin vainoamaan ja ystäväni alkoi puhumaan miehestään ja avoliitosta tyyliin :" miksi se toinen nainen teki meille näin. Tuli ja pilasi suhteemme. Nyt mieskin on masentunut, eikä tee kotitöitä, eikä miestentöitä..yms.. yhtäkkiä se toinen nainen oli syypää niihin vuosien ongelmiin. Mies oli edelleen hiljaa eikä ottanut kantaa asioihin. Mutta minulle sanoi, että lähtisi avoliitosta, jos ei olisi yhteisiä lapsia ja taloa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä miehen pitkä salasuhde saatiin päätökseen yhteisvoimin. Minua petettiin, mutta ei jätetty. Aloitettiin uusi elämä. Myytiin kaikki, missä mies oli toista naistaan hässinyt. Sohva, sänky, auto, asunto. Hommattiin uudet tilalle. Jatketaan avioliittoa, mieluummin se toinen nainen saa katkeroitua, kun ei miestäni saanutkaan.

Miksi? Olisin ostanut ukon ulos ja polttanut koko satsin pihalla. 

Mun mies jätti vanhempien lastensa äidin todella rumasti. Lähti vaan kävelemään yksi päivä ja jätti lapun pöydälle. Sulki puhelimenkin muutamaksi päiväksi. Uusi nainen, joka oli tehnyt saman tempun omalle miehelleen, salaa hankittu asunto jne. Mies sanoo, että se oli hirveä virhe. Ero oli todellakin paikallaan, harmitteli, että ei saanut ryhtiä erota aikaisemmin, kun edellinen yritys ilman toista naista kilpistyi uhkaukseen hypätä parvekkeelta yms. Virhe oli siinä, että salatapaamisilla oli muodostunut toisesta joku mielikuva, joka ei vastannut lainkaan todellisuutta.

Parisuhdehelvetti alkoi kuulemma viikon päästä, jatkuvat riidat ja kaikenlaiset hankaluudet. Nainen ei hyväksynyt miehen lapsia ja lapset ovat vieläkin katkeria tuosta elämänvaiheesta, vaikka ovat isänsä kanssa läheisiä. Tämä toinen nainen oli todennäköisesti jonkinlainen persoonallisuushäiriöinen: hurmaava ja upea halutessaan, mutta toinen puoli oli todellinen hirviö. Toisella naisella oli kaksi hajonnutta avioliittoa jo takana, useita avosuhteita ja viimeksi hänestä kuullessa kiertoteitä menee jo viiden avioliitto samalla kaavalla: alkuhuuma ja sitten alkaa se ylämäki-alamäki -peli, jossa on väkivaltaa, alistamista ja sairaanloista mustasukkaisuutta. Kuvaavaa siitä oli, että tämä nainen jättäessään miehensä silloin, niin se edellinen mies oli pitänyt jotkut juhlat, kun pääsi "eroon naisesta". Oli ollut aivan rikki sen helvetin keskellä, eikä tiennyt, miten pääsisi eroon. Sitten kun tämä mun mies ja nainen pariutui, niin tälle miehelle ero oli hänelle suunnilleen unelmien täyttymys. Mies sanoo, että halusi monesti erota, muttei uskaltanut edes ehdottaa. Suhteen jäljiltä on mm. muutamia fyysisiä vammoja edelleen miehellä nähtävillä. Mm. vääntynyt luu ja pahoja arpia.

Aikanaan sekin loppui ja me on tavattu puhtaalta pöydältä. Hyvä näin.

Vierailija kirjoitti:

Mun mies jätti vanhempien lastensa äidin todella rumasti. Lähti vaan kävelemään yksi päivä ja jätti lapun pöydälle. Sulki puhelimenkin muutamaksi päiväksi. Uusi nainen, joka oli tehnyt saman tempun omalle miehelleen, salaa hankittu asunto jne. Mies sanoo, että se oli hirveä virhe. Ero oli todellakin paikallaan, harmitteli, että ei saanut ryhtiä erota aikaisemmin, kun edellinen yritys ilman toista naista kilpistyi uhkaukseen hypätä parvekkeelta yms. Virhe oli siinä, että salatapaamisilla oli muodostunut toisesta joku mielikuva, joka ei vastannut lainkaan todellisuutta.

Parisuhdehelvetti alkoi kuulemma viikon päästä, jatkuvat riidat ja kaikenlaiset hankaluudet. Nainen ei hyväksynyt miehen lapsia ja lapset ovat vieläkin katkeria tuosta elämänvaiheesta, vaikka ovat isänsä kanssa läheisiä. Tämä toinen nainen oli todennäköisesti jonkinlainen persoonallisuushäiriöinen: hurmaava ja upea halutessaan, mutta toinen puoli oli todellinen hirviö. Toisella naisella oli kaksi hajonnutta avioliittoa jo takana, useita avosuhteita ja viimeksi hänestä kuullessa kiertoteitä menee jo viiden avioliitto samalla kaavalla: alkuhuuma ja sitten alkaa se ylämäki-alamäki -peli, jossa on väkivaltaa, alistamista ja sairaanloista mustasukkaisuutta. Kuvaavaa siitä oli, että tämä nainen jättäessään miehensä silloin, niin se edellinen mies oli pitänyt jotkut juhlat, kun pääsi "eroon naisesta". Oli ollut aivan rikki sen helvetin keskellä, eikä tiennyt, miten pääsisi eroon. Sitten kun tämä mun mies ja nainen pariutui, niin tälle miehelle ero oli hänelle suunnilleen unelmien täyttymys. Mies sanoo, että halusi monesti erota, muttei uskaltanut edes ehdottaa. Suhteen jäljiltä on mm. muutamia fyysisiä vammoja edelleen miehellä nähtävillä. Mm. vääntynyt luu ja pahoja arpia.

Aikanaan sekin loppui ja me on tavattu puhtaalta pöydältä. Hyvä näin.

Ihmiset tekee virheitä. Todennäköisesti miehesi eu olisi päässyt koskaan huonosta avioliitosta, jollei olisi ollut paikka valmiiksi tiedossa mihin mennä. Sinun onnesi, että uskalsi lähteä, vaikka uhkailtiin itsarilla. Tiedän miehen, joka on vuosia kamppaillut avioerosta vaimon kanssa. Ei uskalla lähteä juuri tuon itsari uhkailun vuoksi. Tiedän myös naisen, joka antaa miehelleen kokoajan lisää aikaa parantaa tapansa, eikä lähde, koska mies on sanonut päättävänsä päivät itseltään jos hänet jätetään.