Lue keskustelun säännöt.
Jouluapua.fi kartta avattu
01.11.2018 |
Ja jo yhden ammattikerjuri satutädin bongasin päässeen kanta-hämeessä listoille.
Kommentit (1265)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1v lapsi tykkää rakennella dubloilla.
Itsellä 5 lasta 3 lapsenlasta ja olen päiväkodissa töissä.
En muista tavanneeni yhtään 1- vuotiasta joka rakentelee dubloilla.
Toki jos on lähellä 2- vuotta ja jos halutaan että on valmiiksi isommille sopivia leluja. Mutta jotenkin tuo termi että 1v tykkää rakennella dubloja ei uppoa. Ihan kuin olis pitkäänkin harrastanut.
1v on vielä ihan sama mitä pukki tuo kunhan on rapsiteltavia papereita.Siis kyllähän 1-vuotiaat tykkää kovasti duploista. Ei ne välttämättä niitä juurikin "rakentele", mutta kuitenkin. Meillä on 11 kk vauva ja se on jo monta kuukautta leikkinyt isoveljensä kanssa duploilla. Se tutkii niitä, irrottelee osia toisistaan ja kaivelee innoissaan duplolaatikkoa, jne. Voin kuvitella, että 1-vuotiaana hän jo ihan innolla "rakentelee" niillä. Ihme nillitystä ja vielä muka oot päiväkodissa töissä. 🤔
Yhtä innokkaasti se sun 11kk ikäinen kaivelisi isoveljensä kanssa ihan mitä tahansa lelulaatikkoa. Ei tarvitsi olla jusr dudloja esim. Puu palikat ajaisi saman asian. Irti repimisestä ja tutkimisesta rakenteluun on muuten yllättävän pitkä matka.
Olis lukenut esim tykkää tehdä/hajottaa torneja. Niin olis uskottava eikä tarvii olla just dubloja.
Miten minun päiväkodissa työskentely liittyy siihen uskonko noita tarinoita vai en?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuh, tuolla törmäsin johonkin pitkään selitykseen, että kurjaa ja köyhää on, masennusta ja miehellä selkäkin kipeä yms. Lisäksi oli selitys, kuinka mitään ei jaksa nyt millään tehdä, ei edes kotihommia, kun kaikki aika ja vähäiset voimavarat menevät Kelan ja sosiaalitoimen kanssa säätämiseen.
Ihan oikeasti, kuka nuo kuvaukset oikein kirjoittaa? Hakijat itse, vai joku jouluapua -välikäsi? Eikö voisi hieman miettiä, millaisen kuvan antaa. Kyllä mä voisin auttaakin, mutta kun selitykset on niin ihmellisen kuuloisia, tähän tyyliin: perhe, jossa 4 lasta, mies ollut 10 vuotta työttömänä, selkäkin kipuilee välillä niin paljon, että ei mitään hommia oikein jaksa tehdä (lapsia sentään on jaksanut...), äiti on masentunut, ahdistunut, elävät tuilla, talokin taitaa olla homeessa, joka pahentaa oloa ja lisää stressiä. Lapsia neljä, joista kolmella erityislapsidiagnoosit, yhdellä lisäksi kampurajalka ja kierot silmät. Koira auttaa jaksamaan arjessa ja piristää lapsia, mutta koiran eläinlääkärikulutkin ovat tulleet yllätyksinä tänä syksynä. Joulun tulo ahdistaa todella paljon, kun lapset niin haluaisivat edes pienet lahjat ja ovat puhuneet niin kauan jo joulusta...ja plaaplaaplaa plaaplaaa...
Mietin ihan samaa että onko tuolla joku joka nuo kuvaukset kirjoittaa koska kaikki on niin samantyylisiä. Ja Kelaa ja sossua syytellään milloin mistäkin. Tässä maassa sentään on sellaiset, kaikilla on perustoimeentulo.
Sitten kun on omat kurjuudet vuodatettu, otetaan esiin lähipiirin surut. Niin? Millä tavalla NE vaikuttavat näiden hakijaperheiden taloudelliseen tilanteeseen? Siskonkumminkaimallakin on niin vaikeaa. Surua on siellä ja täällä.
Ja liirumlaarum.Kyllä. Jouluapua-ryhmän ylläpitäjät muokkaavat hakemustekstit. Tiedän tämän siitä, että laitoin itse hakemuksen ja pääsin kartalle. Aika paljon oli teksti muutunut siitä, mitä tilanteestani kerroin.
Onpa ikävää. Antaa avuntarvitsijoista jotenkin vajaan kuvan kun tekstit on muokattu tuollaisiksi laveiksi nyyhkytarinoiksi. Ylläpitäjät voisivat keskittyä olennaiseen. Noiden jaaritusten sävykin on niin depressiivinen että niitä ei jaksa kovin kauaa lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selasin eilen kartalta pyyntöjä ja mieleeni juolahti ilkeämielinen TE-hengessä aktivoiva kirjoitustehtävä. Jos näkee asiat mustien linssien läpi, tulee tarinasta melko erilainen kuin vahvuuksiin keskittyen. Millainen sinun jouluapupyyntösi olisi versus optimistinen näkemys?
Omani: "Pienituloinen lapsiperhe toivoo jouluruokia ja pukin vierailua kun kiireessä ei ehdi itse järjestää. Isä on työssä, äiti opiskelee vain opintorahan turvin. Perheessä on kolme pientä lasta, joilla on atooppista ihottumaa ja täytyy ostaa rasvoja. Äidin vanhemmat ovat kuolleet ja muu tukiverkko kaukana. Lasten ainoat harrastukset ovat viulun- ja pianonsoitto. Perhe toivoo valmiita jouluruokia, lahjoja ja pukin vierailuja."
Mehän olemme tuikitavallinen ruuhkavuosia elävä perhe, totta kai silloin tulee välillä kiire. Toimeen tulemme rahallisesti ihan hyvin vaikka tilastollisesti toki pienituloisia. Valmistun ensi vuonna korkeakoulusta varmasti työllistävään ammattiin ja elintaso noussee rytinällä. Lapset ovat tasapainoisia ja iloisia. Lääkevoiteisiin saa reseptin lääkäriltä jolloin itse maksettava summa on pieni, ja rasvaus on iltarutiini. Menoihin palkataan lapsenvahti, mennään lasten kanssa tai karsitaan menoja, no problem. Mutta tästäkin tavallisesta tarinasta olisi voinut muotoilla joulunyyhkytyksen. Millaisia teidän kynästä ja arjesta irtoaa kun pysytään kuitenkin faktoissa?
Mietin juuri samaa. Minulla kaksi kroonista diagnoosia, lapsilla atopiaa. Samoin miehellä ja epäily selkärankareumasta. Itsellä osa-aikainen työsuhde, tulot alle 400€/kk. Lisäksi opiskelen, niin en saa mitään tuon päälle. Mies pienipalkkaisessa työssä, kolme lasta. Joulua ei ole tänä vuonna varaa viettää, mutta ei meistä arvaisi ulospäin. Joten ensimmäistä kertaa ikinä mennään isovanhemmille jouluksi, ihan mukavat instakuvat sieltä sitten someen. Epävarmuus pahinta, haen koko ajan kokoaikaista työtä. Ei tulisi mieleenkään kerjätä keneltäkään mitään.
Kerjääthän. "mukavilla" instakuvilla kerjäät hyväksyntää ja ovat lavastettuja, koska rehelliset kuvat kotoasi olisivat surkeita ja aiheuttaisivat pskamyrskyn.
Miten ne kuvat sieltä todellisesta joulunvietosta ovat lavastettuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuh, tuolla törmäsin johonkin pitkään selitykseen, että kurjaa ja köyhää on, masennusta ja miehellä selkäkin kipeä yms. Lisäksi oli selitys, kuinka mitään ei jaksa nyt millään tehdä, ei edes kotihommia, kun kaikki aika ja vähäiset voimavarat menevät Kelan ja sosiaalitoimen kanssa säätämiseen.
Ihan oikeasti, kuka nuo kuvaukset oikein kirjoittaa? Hakijat itse, vai joku jouluapua -välikäsi? Eikö voisi hieman miettiä, millaisen kuvan antaa. Kyllä mä voisin auttaakin, mutta kun selitykset on niin ihmellisen kuuloisia, tähän tyyliin: perhe, jossa 4 lasta, mies ollut 10 vuotta työttömänä, selkäkin kipuilee välillä niin paljon, että ei mitään hommia oikein jaksa tehdä (lapsia sentään on jaksanut...), äiti on masentunut, ahdistunut, elävät tuilla, talokin taitaa olla homeessa, joka pahentaa oloa ja lisää stressiä. Lapsia neljä, joista kolmella erityislapsidiagnoosit, yhdellä lisäksi kampurajalka ja kierot silmät. Koira auttaa jaksamaan arjessa ja piristää lapsia, mutta koiran eläinlääkärikulutkin ovat tulleet yllätyksinä tänä syksynä. Joulun tulo ahdistaa todella paljon, kun lapset niin haluaisivat edes pienet lahjat ja ovat puhuneet niin kauan jo joulusta...ja plaaplaaplaa plaaplaaa...
Mietin ihan samaa että onko tuolla joku joka nuo kuvaukset kirjoittaa koska kaikki on niin samantyylisiä. Ja Kelaa ja sossua syytellään milloin mistäkin. Tässä maassa sentään on sellaiset, kaikilla on perustoimeentulo.
Sitten kun on omat kurjuudet vuodatettu, otetaan esiin lähipiirin surut. Niin? Millä tavalla NE vaikuttavat näiden hakijaperheiden taloudelliseen tilanteeseen? Siskonkumminkaimallakin on niin vaikeaa. Surua on siellä ja täällä.
Ja liirumlaarum.Kyllä. Jouluapua-ryhmän ylläpitäjät muokkaavat hakemustekstit. Tiedän tämän siitä, että laitoin itse hakemuksen ja pääsin kartalle. Aika paljon oli teksti muutunut siitä, mitä tilanteestani kerroin.
Onpa ikävää. Antaa avuntarvitsijoista jotenkin vajaan kuvan kun tekstit on muokattu tuollaisiksi laveiksi nyyhkytarinoiksi. Ylläpitäjät voisivat keskittyä olennaiseen. Noiden jaaritusten sävykin on niin depressiivinen että niitä ei jaksa kovin kauaa lukea.
Please, Jouluapua-ryhmän ylläpitäjät... Voitteko ottaa nämä huomiot opiksenne tulevia vuosia varten? Toivon todella niin.
Helsinki, Espoo, Vantaa akselilla asuvat pitkäaikaistyöttömät eivät myöskään vakuuta. Pääkaupunkiseudulla löytyy työtä ilman kouluistakin niin paljon kuin jaksaa tehdä. Tietysti, jos ei jaksa, niin ei sitten. Ja jos joku sanoo, että tuet pienenevät niin kannattaa miettiä työkokemuksen arvoa. Monissa perheissä vanhimmat lapsetkin ovat sen ikäisiä, että Mäkkäristä löytyisi pestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.
Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.
En polta, enkä juo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puuh, tuolla törmäsin johonkin pitkään selitykseen, että kurjaa ja köyhää on, masennusta ja miehellä selkäkin kipeä yms. Lisäksi oli selitys, kuinka mitään ei jaksa nyt millään tehdä, ei edes kotihommia, kun kaikki aika ja vähäiset voimavarat menevät Kelan ja sosiaalitoimen kanssa säätämiseen.
Ihan oikeasti, kuka nuo kuvaukset oikein kirjoittaa? Hakijat itse, vai joku jouluapua -välikäsi? Eikö voisi hieman miettiä, millaisen kuvan antaa. Kyllä mä voisin auttaakin, mutta kun selitykset on niin ihmellisen kuuloisia, tähän tyyliin: perhe, jossa 4 lasta, mies ollut 10 vuotta työttömänä, selkäkin kipuilee välillä niin paljon, että ei mitään hommia oikein jaksa tehdä (lapsia sentään on jaksanut...), äiti on masentunut, ahdistunut, elävät tuilla, talokin taitaa olla homeessa, joka pahentaa oloa ja lisää stressiä. Lapsia neljä, joista kolmella erityislapsidiagnoosit, yhdellä lisäksi kampurajalka ja kierot silmät. Koira auttaa jaksamaan arjessa ja piristää lapsia, mutta koiran eläinlääkärikulutkin ovat tulleet yllätyksinä tänä syksynä. Joulun tulo ahdistaa todella paljon, kun lapset niin haluaisivat edes pienet lahjat ja ovat puhuneet niin kauan jo joulusta...ja plaaplaaplaa plaaplaaa...
Mietin ihan samaa että onko tuolla joku joka nuo kuvaukset kirjoittaa koska kaikki on niin samantyylisiä. Ja Kelaa ja sossua syytellään milloin mistäkin. Tässä maassa sentään on sellaiset, kaikilla on perustoimeentulo.
Sitten kun on omat kurjuudet vuodatettu, otetaan esiin lähipiirin surut. Niin? Millä tavalla NE vaikuttavat näiden hakijaperheiden taloudelliseen tilanteeseen? Siskonkumminkaimallakin on niin vaikeaa. Surua on siellä ja täällä.
Ja liirumlaarum.Kyllä. Jouluapua-ryhmän ylläpitäjät muokkaavat hakemustekstit. Tiedän tämän siitä, että laitoin itse hakemuksen ja pääsin kartalle. Aika paljon oli teksti muutunut siitä, mitä tilanteestani kerroin.
Onpa ikävää. Antaa avuntarvitsijoista jotenkin vajaan kuvan kun tekstit on muokattu tuollaisiksi laveiksi nyyhkytarinoiksi. Ylläpitäjät voisivat keskittyä olennaiseen. Noiden jaaritusten sävykin on niin depressiivinen että niitä ei jaksa kovin kauaa lukea.
Please, Jouluapua-ryhmän ylläpitäjät... Voitteko ottaa nämä huomiot opiksenne tulevia vuosia varten? Toivon todella niin.
Todellakin! Yhdessä ilmoituksessa luki että mummot asuvat Joutsassa. Mitä se tieto siinä tekee? Monet kerrotuista asioista ovat aika henkilökohtaisia mutta silti kuvataan sairaudet ja kivut ja mielialat tarkkaan, lääkärillä ravaamiset, lasten diagnoosit, ulosotot, luottotiedot, rahatilanteet ym. Näin lukijan näkökulmasta siinä rikotaan jo vaitiolovelvollisuutta. Ei Joulupuu-keräyksessäkään ole kuin sukupuoli, ikä ja lahjatoive sekä mahdollinen vaatekoko. Haiskahtaa pikemminkin sosiaalipornolta kuin auttamiselta.
Kyllä se lahja lähtee ihan sillä lahjatoiveellakin, säästäisivät nuo ihmiset edes julkiselta häpeältä.
En ikinä laittaisi hakemusta tuonne vaikka jouluksi olisi vain purkki hernekeittoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa ei tarvi mitään muuta kun elämänhallintakurssin ja ehkäisyn.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.
Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.
En polta, enkä juo.
Eihän lahjan kallis tarvitse olla ja tuon ikäiselle kelpaa kirppariltakin joku hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.
Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.
En polta, enkä juo.
Miksi et ole vuoden aikana säästänyt 2-vuotiaan joululahjoihin edes 10 euroa tai etsinyt kirpputoreilta jotain uutta vitosella? Monella jää vähemmän käyttörahaa kuussa ja silti he selviävät, vaikka joulut ovat lahjattomia.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.
Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.
En polta, enkä juo.
Jos yhtään lohduttaa, niin se kaksivuotias ei ymmärrä vielä tuleeko jouluna lahjoja vai ei... mutta jos läheltäsi löytyy kirppis niin sieltä voi löytyä hyvä lahja ihan parilla eurolla. Kerää vaikka pulloja samalla kun lenkkeilet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsinki, Espoo, Vantaa akselilla asuvat pitkäaikaistyöttömät eivät myöskään vakuuta. Pääkaupunkiseudulla löytyy työtä ilman kouluistakin niin paljon kuin jaksaa tehdä. Tietysti, jos ei jaksa, niin ei sitten. Ja jos joku sanoo, että tuet pienenevät niin kannattaa miettiä työkokemuksen arvoa. Monissa perheissä vanhimmat lapsetkin ovat sen ikäisiä, että Mäkkäristä löytyisi pestiä.
Kyllähän noissa ilmoituksissa välittyy se että kuppaaminen on opittu jo äidinmaidossa. Yli kaksikymppiset asuvat yhä kotona ja pyytävät joululahjoja vierailta ihmisiltä. Siinä vaiheessa on yleensä jo koulut käytynä ja asuttu pitkään itsenäisesti.
Vaikka maa tarvitsee lapsia niin aika monessa perheessä sosioekonominen asema näyttää valitettavasti periytyneen ja periytyy edelleen. Ei se kenenkään etu ole että ei kykene elättämään niitä lapsia eikä tarjoamaan kunnon eväitä elämään. Surullisin esimerkki lie tuo yh jonka tyttärellä on jo 17-vuotiaana 2-vuotias lapsi ja yh itse odottaa viidettä lastaan. Silläkö se taloudellinen tilanne sitten paranee. Tuilla elämisestä on tullut elämäntapa ja valitetaan kun on vaan se ja se tuki. Eivät ne mistään taikaseinästä tule nekään rahat, toiset tekevät töitä niiden veroeurojen eteen eikä välttämättä jää käteen yhtään sen enempää. Eräs äiti joka on ollut yli kymmenen vuotta toimeentulotuella, toivoi itselleen monen sadan euron arvoisia lahjoja. Ihmisillä on mennyt käsitys rahan arvosta ja joulusta on tullut kulutusjuhla joka muiden pitäisi kustantaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsinki, Espoo, Vantaa akselilla asuvat pitkäaikaistyöttömät eivät myöskään vakuuta. Pääkaupunkiseudulla löytyy työtä ilman kouluistakin niin paljon kuin jaksaa tehdä. Tietysti, jos ei jaksa, niin ei sitten. Ja jos joku sanoo, että tuet pienenevät niin kannattaa miettiä työkokemuksen arvoa. Monissa perheissä vanhimmat lapsetkin ovat sen ikäisiä, että Mäkkäristä löytyisi pestiä.
Kyllähän noissa ilmoituksissa välittyy se että kuppaaminen on opittu jo äidinmaidossa. Yli kaksikymppiset asuvat yhä kotona ja pyytävät joululahjoja vierailta ihmisiltä. Siinä vaiheessa on yleensä jo koulut käytynä ja asuttu pitkään itsenäisesti.
Vaikka maa tarvitsee lapsia niin aika monessa perheessä sosioekonominen asema näyttää valitettavasti periytyneen ja periytyy edelleen. Ei se kenenkään etu ole että ei kykene elättämään niitä lapsia eikä tarjoamaan kunnon eväitä elämään. Surullisin esimerkki lie tuo yh jonka tyttärellä on jo 17-vuotiaana 2-vuotias lapsi ja yh itse odottaa viidettä lastaan. Silläkö se taloudellinen tilanne sitten paranee. Tuilla elämisestä on tullut elämäntapa ja valitetaan kun on vaan se ja se tuki. Eivät ne mistään taikaseinästä tule nekään rahat, toiset tekevät töitä niiden veroeurojen eteen eikä välttämättä jää käteen yhtään sen enempää. Eräs äiti joka on ollut yli kymmenen vuotta toimeentulotuella, toivoi itselleen monen sadan euron arvoisia lahjoja. Ihmisillä on mennyt käsitys rahan arvosta ja joulusta on tullut kulutusjuhla joka muiden pitäisi kustantaa.
Kun on opittu ruinaamalla saamaan ilmaiseksi ylimääräistä. Tänäkin vuonna lahja-automaatti (jouluapu) tukee kierrettä. Oikeampi apu olisi palvelun tarjoaminen, joka liittyy esim. taloudenhallintaan tai kodinhoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta hassuinta on että joillekin tulee yllätyksenä että se joulu tulee ihan joka vuosi, tänä vuonna kinutaan joulukoristeita ja joulun jälkeen hukataan ne, vuoden päästä mietitään että hitto joko taas pitäis olla koristei.
7 ”lapsen” yh-äiti on pitkäaikaistyötön ja ollut sairauspäivärahalla jo useamman vuoden ja on vaikka mitä sairauksia (mm. epilepsia) ja kaksi lapsista erityislapsia mutta silti nuorin on vasta 3v.
Kaksi lasta on jo aikuisia mutta asuvat kotona. Vanhin 25v. Toivoo yöpukua ja kirjoja. Eivätkö he ole kuulleet kirjastosta?
Tuossa ei voi kuin peiliin katsoa.
Eniten ihmetyttää tuo ”kauhea ahdistus” ja stressi mikä monilla on näin joulun alla kun ei voi tarjota lapsille joulua ja voisipa joulun perua ja voi voi kun joutuu lapsille sanomaan että nyt ei tänä vuonna tule paketteja ja olisipa vain pöytä täynnä herkkuja niin näkisi nauravat suut, muuta he eivät kaipaa (ja sitten pitkä lista lahjoista).
Ei muuta kuin pipareita leipomaan, siinä pääsee jo kivasti joulutunnelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm, en tiedä olisinko oikeutettu hakemaan apua.
Yksinhuoltaja 2vuotiaalle lapselle, hän on kotona hoidossa. Rahaa jää menojen jälkeen n. 300e + lapsilisä. Ei todellakaan rahaa ostaa joululahjoja, jouluruokaa nyt saa suht halvalla.
En polta, enkä juo.
Höh, mielestäni sinulle jää rahaa oikein hyvin!
Mä en mihinkään tällaseen laita, kun kuka vaan voi laittaa vaikka mitä satuja vaan niin paljon kuin kehtaa.
Lastensuojelu jakaa Joulupuu -keräyksen lahjat, silloin ne menevät ainakin todellisille tarvitsijoille.
Vierailija kirjoitti:
Yhden perheen löysin jota voisin kuvitella auttavani. Äiti 2v lapsi ei isää, ei isovanhempia, eletään kotihoidontuella. Lapselle toivotaan pitkiä housuja/kalsareita ja ikäkauteen sopivaa lelua. Ei suuret toiveet ja voi oikeesti olla muuta kuin omaa tyhmyyttä ahdinko. Toki työttömyystuki olis isompi kuin kodinhoitotuki 🤔
Eikö kotihoidontuelle jääminen töihin menon sijaan ole ihan oma valinta? Tai se että tehdään lapsi ennen työpaikkaa/ sitoutunutta parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
7 ”lapsen” yh-äiti on pitkäaikaistyötön ja ollut sairauspäivärahalla jo useamman vuoden ja on vaikka mitä sairauksia (mm. epilepsia) ja kaksi lapsista erityislapsia mutta silti nuorin on vasta 3v.
Kaksi lasta on jo aikuisia mutta asuvat kotona. Vanhin 25v. Toivoo yöpukua ja kirjoja. Eivätkö he ole kuulleet kirjastosta?Tuossa ei voi kuin peiliin katsoa.
Eniten ihmetyttää tuo ”kauhea ahdistus” ja stressi mikä monilla on näin joulun alla kun ei voi tarjota lapsille joulua ja voisipa joulun perua ja voi voi kun joutuu lapsille sanomaan että nyt ei tänä vuonna tule paketteja ja olisipa vain pöytä täynnä herkkuja niin näkisi nauravat suut, muuta he eivät kaipaa (ja sitten pitkä lista lahjoista).
Ei muuta kuin pipareita leipomaan, siinä pääsee jo kivasti joulutunnelmaan.
Luulisi muutenkin 25v:n nähneen millainen tilanne perheessä on ja kokevan olevansa niin aikuinen ihminen, ettei enää mitään lahjoja tarvitse. Hän voiis jättää oman lahjatoiveensa pois j aolla huolehtimassa, että pienet saavat lahjoja. Hän ei ole enää yksi lapsista.
Saikohan telkkarin jouluavusta vai onko näitä nettomaksajia?
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005887971.html