Puolison täytyy olla tasapainoinen jos kumppanilla on esim kaksisuuntainen mielenterveyshäiriö, koska häiriön omaava puoliso on raskas kumppani...

Niinkö? Kiitos vinkeistä.

Mielenterveyshäiriö yhdistettynä läheisriippuvuuteen on kammottava yhdistelmä. Mutta niitäkin miehiä on, joille tälläinen nainen on "rakas". Järkyttävää.

Mulla on kaksisuuntainen ja mun mies on tasapainoinen ja terve.

Meillä menee oikein hyvin ja aloittaja on minusta siinä oikessa, että suhteeseen ei oikein mahdu kahta psyykkisesti ongelmaista. Mies tasapainottaa minua huomattavasti. Luulen, että mun mies on sen verran tasapainoinen ja tasainen, että hän viihtyy oikeastaan paremmin kun minä en ole tasainen. Perusluonteeltani olen iloinen ja mukava ja erittäin luova, sairaus tuo hankalia hetkiä, mutta lääkityksellä se on kuitenkin enimmäkseen tasapainossa. Meillä on myös lapsi, joka on tasapainoinen ja hyvinvoiva myös päiväkodin mukaan.

Minulla on pitkäaikainen masennus, ADHD ja näemmä myös aspergerin syndrooman diagnostiset piirteet toteutuvat. Puolisoni on päällisin puolin hyvin rauhallinen, mutta lähes kyvytön tekemään kompromissejä missään asiassa. Hän on erityistä sosiaalisuutta vaativassa ammatissa. Ymmärrän, että hän on kotioloissa väsynyt eikä ehkä halua kovasti ponnistella sosiaalisesti. Valitettavasti tämä johtaa siihen, että hän pystyy keskustelemaan parisuhteen ongelmista tai omista murheistaan jotenkin rakentavasti enintään muutaman minuutin kerrallaan. Sen sijaan työmurheistaan hän jaksaisi kälättää nukkumaanmenoaikaan vaikka tunnin. Joskus äkkipikaistuksissani olen sanonut, että minulle tuosta selostuksesta kuuluu kymmenesosa ja yksityiskohdat puidaan työnohjauksessa, koska työnantaja sellaista hänelle tarjoaa. Ei oikein mennyt sekään jakeluun.

Luulisin, että terve on vain se, jota ei ole tutkittu kunnolla.

Sama tilanne, paitsi mies ei puhu kovin paljon työasioistaan. Kuitenkin kysyy neuvoa joihinkin tilanteisiin ja neuvoistani on ollut hänelle selkeästi apua. Vaikka olisin lievästi hullu, niin olen myös hyvin intuitiivinen, osun oikeaan. Vaikka hän näyttäisi päällisin puolin töissä kuinka rauhalliselta ja pätevältä, hän on kotona yksi iso sosiaalisesti väsynyt lapsi, jolla on mielestään oikeus purkaa sitä minuun! Minusta on tullut varsin itsenäinen ihminen. En välitä solvauksista. Hänen mielenterveytensä se on järkkynyt, ei minun.