Lue keskustelun säännöt.
Koittakaa ymmärtää, etteivät kaikki käy ruokakaupassa siksi, että pääsisi juoruamaan puolituttujen/tuttujen kanssa
27.10.2018 |
Kun minä olen ruokakaupassa, olen siellä miettimässä mitä pitää ostaa. Joillekin vaikea ymmärtää vissiin. Eilenkin yksi puoli tuttu tuli viereen tönöttämään, yritin pari joutavaa sanaa vaihtaa ja jatkaa eteenpäin, mutta ei, tämä pysy vierellä sitkeesti. Lopulta sanoin nätisti että minun pitää nyt miettiä mitä ostan, kun kauppalistakin jäi kotiin, että en nyt pysty keskittymään muuhun, että jatkan tonne kalahyllylle ja olin siitä lähdössä sinne päin (että pääsisin puolitutusta iilimadosta eroon), niin eikö tämä lähtee kävelemään kanssani sinne. Sitten meni jo hermo, kunnei kauniista vihjeistä älyä lopettaa roikkumista, sanoin ihan suoraan että "ai meinaatko tulla mukana. Sori mutta mun täytyy nyt keskittyä tähän ruuan ostamiseen, rupatellaan jopskus toiste!" Siinä se möllötti ja vasta sitytenb älys jättää mut rauhaan.
On se helvetti kun pitää antaa monta vihjettä eikä silti ymmärretä. Kyttäsi siinä ja toljotti vaikka itse oli jo kaiken tarvittavan kai ostanut.
Jumalauta että sapettaa tommoset. Kaupassa aina jos pystyn niin liukenenkin äkkiä toiselle käytävälle jos näen tutun. Mutta tämä yllätti eilen ihan nurkan takaa, en ehtiny paeta ajoissa.
Miksi jotkut kuvittelevat että kauppa on paikka hoitaa sosiaalisia suhteita. Se on paikka mistä haetaan päivittäistavaroita, mutta joillain ei ole vaikeuksia astua sinun intiimille reviirille ja tunkeutua seuraan, sinun sitä pyytämättä.
Kommentit (26)
Ihmetyttää ihmiset, jotka ei osaa lukea toista ollenkaan, kyllä itse ainakin huomaan jos seuraani ei kaivata. Joiltain puuttuu täysin sellanen taito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sunnuntaisin ne mummelit siellä vasta pahimpia onkin, käytävät blokattu tyhjillä kärryillä missä vain iso rahapussi ja käsilaukku. Mutta pitää kai se vaan ymmärtää, kun ei täällä pikkukunnalla muitakaan paikkoja ole sosialisoinneille.
Koettakaa nyt oppia, että ihminen koettaa ja aamu koittaa.
Juuri tämän takia käyn kaupassa heti, kun se avataan seitsemältä. Silloin on häviävän pieni mahdollisuus joutua jaarittelemaan jonnin joutavia jonkun puolitutun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalaiset ihmiset on henkisesti sairaita. Miten tuollainenkin asia voi ottaa päähän jos joku tulee kysymään kuulumisia tai haluaa muutaman sanan vaihtaa?
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ihmiset on henkisesti sairaita. Miten tuollainenkin asia voi ottaa päähän jos joku tulee kysymään kuulumisia tai haluaa muutaman sanan vaihtaa?
No hittoako minun kuulumiseni jollekin uteliaalle naapurin akalle kuuluu?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin on elämä mallillaan, jos ei suurempia murheita ole!
Elettiin kesällä parisuhteessa vaikeaa aikaa ja pidettiin miehen kanssa tuumaustauko ja hän muutti pois. Silloin naapurin muijat oikeen hakeutui seuraani kaupassa ja kyselivät kuulumisia. Myötätunto ei todellakaan paistanut kasvoiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama ongelma. Aina tulee näitä tuttuja vastaan, joiden päivät tuntuu menevän kaupassa juoruiluun ja tyhjänpäiväiseen jaaritteluu. Soitan tai sovin tapaamisen, jos olen juttutuulella, kaupassa olen ostamassa tarvitsemiani tuotteita. Pää siellä sekoo nykyään, kun tavaroiden paikkoja vaihdetaan yhtenään sekä tuotteita lopetetaan ja vaihdetaan. Siinä sitten joutuu miettimään uutta tuotetetta tilalle eikä tosiaan halua siihen viereen jotain pälpättäjää.
Kehut oikein miten hyvin menee, niin jättävät rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä taitaa olla maaseudun ongelma. Olenu 50 v. asunut kaupungissa, tällaista oli ehkä 60-luvulla. Nyt moikataan ja jatketaan matkaa. Tai sovitaan, että vartin päästä nähdään vastapäisessä baarissa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ihmiset on henkisesti sairaita. Miten tuollainenkin asia voi ottaa päähän jos joku tulee kysymään kuulumisia tai haluaa muutaman sanan vaihtaa?
Sitä on kuule sellasia ihmisiä yllättävän paljon tässäkin maassa joille pelkkä moikkaaminen tai pari sanaa ei tunnu riittävän.
Se oikeasti on helvettiä sellasiin törmätä kaupassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset ihmiset on henkisesti sairaita. Miten tuollainenkin asia voi ottaa päähän jos joku tulee kysymään kuulumisia tai haluaa muutaman sanan vaihtaa?
Paino sanalla "muutama".
Vierailija kirjoitti:
Hyvin on elämä mallillaan, jos ei suurempia murheita ole!
Mistäs sinä tiedät paljonko suurempia murheita multa löytyy, ei se tarkota että kaupassa haluan pölöttää kun muutenkin pitäs oikeesti muistaa mitä piti ostaa ja vielä perjantairuuhka käytävillä ja joku hölöttää siinä vieressä mitä ei kiinnosta kuunnella ollenkaan. Ei mun pää kestä semmosta, vaikka mulla suurempiakin murheita on.
Ja ton iilimadon takia unohdinkin sitten ostaa esim nenäliinat, jotka piti ehdottomasti muistaa. Piti sitten jälkeenpäin hakea ne.
Enpä ole tällaiseen törmännyt. Ihan olen saanut asioida rauhassa. Ehkä te olette jotain pikkupaikkakunnan juorupesäkkeitä?
Tämäkin ketju osoittaa että ihmisille kasvaa vamma päähän kun astuvat kaupan ovista sisään. Pitäis alkaa jakaa kulkulupia kaupan ovilla. Ja The Arvoisat Vainotuksi Tulleet voivat tilata arvokkaat nenäliinansa kotiinkuljetuksella.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole tällaiseen törmännyt. Ihan olen saanut asioida rauhassa. Ehkä te olette jotain pikkupaikkakunnan juorupesäkkeitä?
Pikkupaikkakunnalta olen, mutta nimenomaan välttelen juoruakkoja ja -ukkoja siellä kaupassa(kin). Itse en tiedä tämän kylän draamoista mitään enkä halua tietää jatkossakaan. Onko vaikee ymmärtää.
ap
Samaa mieltä.